Ammattikuskit ajotapaseurantaan
Nopeusrajoitusten noudattamisella säästetään polttoainetta, lisätään liikenneturvallisuutta ja vähennetään kuljettajien stressiä, selviää Ajoneuvohallintokeskus AKEn tutkimuksesta.
"Polttoaineen vaikutus kustannuksiin on 20–35 prosenttia, joten kulutusta kannattaa seurata. Säästöt eivät myöskään ole mistään pois: säästyy renkaita, kalustoa ja polttoainetta - ja myös ympäristöä. Ja kuski hyötyy", muistuttaa pitkän päivätyön näiden asioiden parissa tehnyt EC-Tools Oy:n toimitusjohtaja Matti Liedes.
EC-Tools on jo vuosia tehnyt töitä raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmän ja kerätyn tiedon hyödyntämisessä tarvittavan kuljettajapalautteen kanssa. Ecomate-nimeä kantavasta ajotavan seuranta- ja kannustinjärjestelmästä on omat sovellukset kuorma-autoille ja busseille.
Liedes kertoo, että kuljettajien kulutuserot ovat luokkaa 20–30 prosenttia. Pakollisten kuljettajakoulutusten merkitystä ei voi siis vähätellä. Mutta tosiasiassa niiden merkitys jää varsin usein vähäiseksi: koulutus ei pitkään pysy mielessä, ja vain seurannalla ja kannustamisella saavutetaan pysyviä säästöjä.
Kuljettajien seurannalla, koulutuksella ja kannustusjärjestelmällä saavutetaan säästöä vähintään kymmenen prosenttia -- nykyisillä polttonesteen hinnoilla puhutaan siis isoista euromääristä. Kulutus on seurausta ajotavasta, ja ajotavan vaikutus kulutukseen on kymmenen prosentin luokkaa.
Rajoitinta vasten
"Väärä ajoasenne kuluttaa. Nykyautoja ei pidä enää ajaa vanhalla tavalla, sillä niissä on vääntöä ja tehoa riittävästi. Hissuttelu ei auta, vaan tavoitenopeuteen on yllettävä reippaasti. Kiihdytysten viimeiset osat ovat kuitenkin huiman kalliita, polttoainetta kuluu jopa 65 l/100 km! Ja pitää muistaa, että isot autot eivät ole polkuautoja, turha jarruttelu on pahasta", muistuttaa Liedes.
"Maksiminopeuden saavuttaminen edellyttää pitkää, kuluttavaa kiihdytystä. Nopeutta pitääkin kerätä alamäissä. Ylämäissä nopeuden pitää antaa suosiolla laskea, parin tuntikilometrin pudotus on ihan hyväksyttävä. Autoa ajetaan pienillä kierroksilla ja pintakaasulla, ei kierroksia käyttäen eikä suurten kulutusten käyntinopeuksilla tehoja käyttäen", valistaa ajotapa-asioihin perinpohjaisesti perehtynyt Matti Liedes.
AKEn tutkimuksen mukaan Suomessa on vallalla ajokulttuuri, jossa kuorma-autoilla ajetaan niin lujaa kuin autolla pääsee.
"Rajoitinta vastaan ajettaessa tehon tarve on noin 20 prosenttia suurempi kuin ajettaessa nopeutta 80 km/h. Kulutus kasvaa siis useita litroja. Tasainen nopeus sinänsä on ihan ok, vaikka ajettaisiin rajoitinta vasten -- nopeuden aaltoilu on kuluttavaa."
Motivaatiota tarvitaan
"Jos lasketaan, että autolla ajetaan vuodessa 100 000 km kulutuksen ollessa luokkaa 40 l/100 km, niin 10 prosentin polttoaineensäästö merkitsee 3–4 000 litraa. Eli pelkästään polttoainekuluissa voidaan säästää jopa 10 000 euroa! Lisäksi säästöä saadaan sitä kautta, että kalusto rasittuu vähemmän ja pikkuvahingot vähenevät."
"Koulutuksella pystytään vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten kuljettaja suhtautuu tyhjäkäyntiin ja siihen, miten hän ylipäätään käyttää kierroksia. Jos hänen ajamistaan ei seurata eikä hän saa palautetta, hyvä asia kuitenkin hautautuu. Kuljettajalla pitää olla motivaatio säästää."
Samaa mieltä on Vähälä Yhtiöiden liikennejohtaja Ville Vähälä. "Kuljettajilla on hallussaan taloudelliseen ajamiseen liittyvä tieto ja osaaminen, mutta asennepuolella on parantamisen varaa. Nyt pitää vain potkaista käyntiin positiivinen asenne tätä taloudellista ajamista kohtaan."
Vähälä Yhtiöiden digipiirturilla varustetuissa autoissa on jo käytössä ajotapaseurantalaitteisto. Kun vanhempikin kalusto saadaan seurannan piiriin, kuljettajille on luvassa palkkanauhan mukana kuukausikohtainen ajotaparaportti, jossa hänen suoritustaan verrataan samanlaista ajoa samanlaisella kalustolla tekeviin muihin yhtiön kuljettajiin.
Saavutettu tulos ei vaikuta kuljettajan palkkaukseen, eikä Vähälällä ole vielä käytössä myöskään taloudellisesti ajavien kuljettajien palkitsemisjärjestelmää. Joissakin ajotapaseurantaa tekevissä yrityksissä parhaita kuljettajia palkitaan esimerkiksi kylpyläviikonlopuilla ja viihde-elektroniikalla.
"Järjestelmä antaa hyvän raportin, sillä siinä verrataan keskenään vain samanlaisissa olosuhteissa ajavia kuljettajia. Aluksi käytämme raportteja laatiessamme koulutuksia, mutta varmasti jossakin vaiheessa tulee ajankohtaiseksi myös jonkinlaisen bonusjärjestelmän luominen. Suurin osa kuljettajista suhtautuu seurantaan erittäin positiivisesti. Mikäli kaikki menee nappiin, saamme järjestelmän raportointivaiheeseen tämän vuoden aikana", kertoo Ville Vähälä.
