Peto

Mainos

Kielto vs. kontrolli

Juha Alakulpilla on useampi hyllymetri päihdeaiheista kirjallisuutta. "Päihdepolitiikan pitäisi pohjautua tutkimukseen, ei 'huumausaineet ovat paha juttu' -ideologiaan."
Peto 9.4.2010 0:00
Jarno Mällinen
Juha Alakulppi empii hieman ennen kuin suostuu haastatteluun. Oululaisen opettajan esiintyminen Humaania päihdepolitiikkaa ry:n edustajana merkitsee tietynlaista esilletuloa. Kyse ei kuitenkaan ole oman paheellisuuden julkistamisesta, vaan siitä, että huumekeskustelu tuppaa olemaan mustavalkoista.

<

"Jos huumeista ei puhu selkeästi tuomitsevaan tai negatiiviseen sävyyn, se katsotaan huumeidenkäytön puolusteluksi tai promotoinniksi", Alakulppi toteaa.

Varoitus on annettu: Humaania päihdepolitiikkaa ry ei tuomitse tai moralisoi, vaan ottaa päihteidenkäytön neutraalina faktana, joka on vieläpä pysyväistä sorttia: "Päihteitä on käytetty aina... Päihteetön yhteiskunta on utopia ja käytännössä mahdoton", julistaa yhdistyksen ensimmäinen perusteesi.

Tämän realiteetin hyväksyminen rinnastetaan usein päihdemyönteisyyteen, sanoo Alakulppi ja vakuuttaa, ettei "halua tehdä huumepromoa". Häntä kuunnellessa syntyy kuva, että Humaania päihdepolitiikkaa ry tasapainoilee aiheen demonisoinnin ja ihannoinnin välisellä kapealla vyöhykkeellä - yrittää olla niin sanotusti puun ja kuoren välissä.

Moinen edellyttää varovaisuutta. Yhdistyksen ja Alakulpin avainkäsite on "haittojen minimointi": kun päihteitä joka tapauksessa käytetään, on keskityttävä niistä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien vähentämiseen. Tästä päästään toiseen avainkäsitteeseen: haittojen minimoinnin keinona on "kontrolli".

Kontrolli-termin merkitys on kuitenkin totutusta poikkeava. Alakulpin mukaan juuri huumeiden kieltäminen on johtanut ongelmien hallitsemattomuuteen. Laittomuus tuo mukanaan niin rikollisuuden kuin aineiden laatuun liittyvät haitat: "Ihmiset saattavat vahingoittaa itseään kovastikin, jos tunkevat itseensä jotain sontaa."

Siksi kontrolli ei tässä tarkoita kieltämistä. "Jos aineet ovat laittomia, niihin ei ole mitään kontrollia. Niiden kaupasta ja valmistamisesta huolehtivat rikolliset", Alakulppi sanoo.

Pitäisikö huumeet siis laillistaa? Kysymys jää vaille suoraa, tai ainakin lopullista, vastausta; Humaania päihdepolitiikkaa ry:n agenda vaikuttaa enemmän kyseenalaistavalta kuin ratkaisuja tarjoavalta, ja Alakulppi tähdentää tutkitun tiedon merkitystä päihdepolitiikassa.

"Jos nähdään, että laillistaminen on paras vaihtoehto, niin sitten pitää laillistaa. Jos keksitään jokin muu keino, millä haittoja saadaan todistetusti vähemmäksi..." hän pähkäilee. Sitten seuraa suuri mutta:

"Nythän ei ole mitään näyttöä siitä, että kieltolakipolitiikka nykymuodossaan toimisi - se on vain kärjistänyt ongelmia."

Sen sijaan Alakulppi esittelee näyttöä päinvastaisesta: Portugalissa huumeiden käyttö dekriminalisoitiin vuonna 2001, ja nyt yliannostuskuolemat ovat vähentyneet, narkomaanien osuus HIV-positiivisista on pudonnut yli puolella, kannabista kokeilleiden osuus väestöstä on yksi Euroopan matalimmista...

"Hollannissakin kannabista kokeilleiden määrä on hyvin vähäinen, kun aine on puolilaillistettu. Se jotenkin vie hohdon ja glamourin."

Eli laillistamisen ympärillä pyöritään, myönsi sitä tai ei. "Jos alkoholi ei olisi kontrollissa eikä tiedettäisi, minkä laatuista ainetta on kaupan, jo nyt valtavat haitat olisivat aivan toista luokkaa", Alakulppi vertaa ja näyttää Lancet-lehden pylväsdiagrammia, jossa alkoholi on haitoiltaan viidenneksi kovin huume heroiinin, kokaiinin, barbituraattien ja katumetadonin jälkeen. Samantyyppistä menettelyä hän kaipaa muidenkin päihteiden kohdalle.

"Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että mitä vaarallisempi aine, sitä paremmin se pitäisi saada tällaiseen kontrolliin eikä vain kieltää, jolloin se rehottaa vapaana. Itseäni arveluttaa ihan tällaista julistaa... Mutta huumeiden kieltäminen aiheuttaa vielä enemmän ongelmia ihmisille, joilla on huumeongelma."

Sitä, miten laillistettu päihdejakelu käytännössä toimisi, Alakulppi ei osaa sanoa. Se tuskin on tarpeenkaan - lainsäädännön muuttuminen tähän suuntaan vaikuttaa yhtä utopistiselta kuin huumeeton yhteiskunta. Tässä tilanteessa Humaania päihdepolitiikkaa ry tyytyy tarjoamaan vaihtoehtoisia näkökulmia keskusteluun.

"Autoilun historiasta on kirjoitettu kirjoja, joissa ei sanallakaan mainita, että siinä on kuollut lukematon määrä ihmisiä. Huumeet ovat ihan päinvastainen asia: niistä puhuttaessa ei puhuta kuin uhreista. Ne on läpeensä demonisoitu, vaikka esimerkiksi YK:n huumausaineraportin 2007 mukaan kymmenesosa kaikista huumausaineiden käyttäjistä on ongelmakäyttäjiä."

Humaania päihdepolitiikkaa ry:n
blogi: www.hppry.org
Reindeerspotting-huumedokumentin ensi-ilta 9.4.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Hörhöä, terveisiä päihdeasuntolan naapurista. Kuka ne sosiaaliset haitat eliminoi? Mikä on humaania naapuriutta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Avoin kirje sotepäättäjille

123 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Voi Arto Nyberg minkä teit

Mutta ei sanonut kertaakaan,että kun on taiteilija hän saa kouria. Antoi yleiseti ymmärtää,että taiteilijoiden kohdalla ... Lue lisää...
phv

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image