04:55  Sunnuntai 12 Helmikuuta 2012 

• ETUSIVU
  • SIVUSTOKARTTA 
  • TÄSMÄHAKU 
• UUTISET
  • OULU 
  • POHJOIS-SUOMI 
  • KOTIMAA 
  • ULKOMAAT 
  • TALOUS 
  • KULTTUURI 
  • VIDEOT 
  • KUVAGALLERIAT 
  • HIGHTECH FORUM 
  • NEWS IN ENGLISH 
  • PRESIDENTINVAALIT 
  • ARKISTO 
  • VEROT 
• MIELIPIDE
  • KALEVAN KANTA 
  • POHJOISEN ÄÄNI 
  • KOLUMNIT 
  • MUUTEN 
  • VIERAS 
  • BLOGIT 
  • JARI 
  • LUKIJA-AINEISTOJEN OHJEET 
• URHEILU
  • URHEILU-UUTISET 
  • KIEKKO-KALEVA 
  • URHEILUTULOKSET 
• VIIHDE
  • VIIHDEUUTISET 
  • ELOKUVAT 
  • TV-OHJELMAT 
  • PELIT 
  • THESIS OF EVIL 
  • OOKKONÄÄ 
• TEEMAT
  • ARKI 
  • HYVÄ OLO 
  • KOTI 
  • LEMMIKKI 
  • LUONTO 
  • MEDIATOHTORI 
  • MOOTTORI 
  • MUOTI 
  • OPISKELU 
  • PATTERI 
  • PIKKUNEN 
  • REISSU 
  • RUOKA 
  • DUUNITA MUT! 
  • YO-KIRJOITUKSET 
• LUKIJALTA
  • JUTTUTUPA 
  • LUKIJAKUVAT 
  • KUVAKISA 
• TERVE24
• OIKOTIE
  • AUTOT 
  • ASUNNOT 
  • TYÖPAIKAT 
• KAUPPAKESKUS24
• OMAHAKU

Arki | Hyvä olo | Koti | Lemmikki | Luonto | Mediatohtori | Moottori | Muoti | Opiskelu | Patteri | Pikkunen | Reissu | Ruoka | Duunita mut! | YO-kirjoitukset

"Pelkällä koulutuksella ei pääse yhtään mihinkään", sanoo suomalaisen Supercell-peliyhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Parhaat ovat tehneet pelejä huvin ja harrastuksen vuoksi koko ikänsä. Vain tekemällä oppii. "Pelintekijät ovat 2000-luvun käsityöläisiä."  •  Lue lisää
 

Perinteisenä koulukaupunkina tunnettu Oulu vetää monipuolisella koulutustarjonnallaan monen alan opiskelijoita vuosittain joka puolelta Suomea -- ja jopa maailmaa. Kaikkea ei kuitenkaan Oulunkaan kokoisessa kaupungissa ole tarjolla, vaan joskus koulutie lähtee viemään myös kaupungista poispäin.  •  Lue lisää
 

Oulun yliopiston ylioppilaskunta päättää torstaina siitä, toteutuuko ylioppilaskunnan muutto Mannenkadulta Linnanmaalle tämän vuoden aikana vai ei. Päätös on historiallinen siksi, että aihe on ollut esillä Oulun ylioppilaskunnassa jo vuosikymmenien ajan.  •  Lue lisää
 

Tekniikan alan uutisoinnissa ovat viime aikoina korostuneet yt-neuvottelut ja vientivaikeudet, mutta tämä alavire ei näkynyt Oulun yliopistolla keskiviikkona Pesti-päivänä.  •  Lue lisää
 

Opiskelijoita syytetään välivuosista ja opintojen hitaasta etenemisestä. Tutkija Osmo Kivinen todistaa kuitenkin, että maisteriksi valmistuneet työllistyvät nopeammin, jos he ovat tehneet töitä jo opintojen ohessa. Opintoja työnteko hidastaa vain vähän.  •  Lue lisää
 

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius esittäytyy torstaina 17. marraskuuta Oulun yliopistolla Linnanmaalla. Yliopistokeskus tarjoaa avoimen yliopiston opintoja aikuisille ja sitä voi käyttää ponnahduslautana tutkinto-opiskeluun, jota voi jatkaa tohtorikoulutukseen saakka.  •  Lue lisää
 

Katso myös

Opiskelijan elämää – Katja Haapalainen

Katjan stripit ovat henkilökohtaisia ja kertovat elämät pienistä hetkistä, väärinkäsityksistä ja sattumista. Kuvamaailma on mangavaikutteinen päähenkilön silmien, sydämien, kukkien ja onnellisuutta kuvaavan yksisarvisen muodossa. Japanilaisen sarjakuvakulttuurin vaikutus tulee esille myös tarinoissa, ja kauniin ulkoasun lisäksi nämä ovat hauskoja! Voimakkaat sävyt ja väripinnoin maalatut taustat ilman yksityiskohtia sopivat kokonaisuuteen. Taustojen jättäminen ilman yksityiskohtia toimii tässä hyvin. Akvarellipinnat antavat eloa ja ovat vivahteikkaampia kuin kuvankäsittelyohjelmalla toteutetut olisivat. Valkoisella peitevärillä korostetut henkilöiden hiukset tuovat mukavan lisämausteen kokonaisuuteen. Olisipa mielenkiintoista tietää, millainen vaihto-oppilas sieltä japanista tulee?

Marjaanan sarjojen päähenkilönä on "hahmo", joka saattaa kyllä olla tekijänsä omakuvakin. Kuka tietää? Jälleen hieman erilainen tapa lähestyä teemaa. Tarinoiden miljöö on Liminkaa ja taidekoulua, elämää kimppakämppineen, arkineen, viikonloppuineen ja junaratoineen. Sarja on piirretty ilmeisesti alkuvuoden pakkasten aikana, mikä näkyy henkilöiden pukeutumisessa. Hahmo itse pukeutuu vain joko persoonalliseen päähineeseen tai kaulaliinaan, ja erottuu näin kokovalkoisena muusta joukosta. Tässä tarinassa kuulas vesiliukoinen väritys ja eri elementit rajaava tussiviiva sopivat yhteen. Jopa kolmannen stripin keskiruutukin vaikuttaa kirkkaalta, vaikka arjen harmaus painaakin päälle. Tyylikästä, elävää kerrontaa.

Raakelin stripeissä on vauhtia ja veikeitä tilanteita, kertomuksen päähenkilö ja ystävät ovat melkoisen villejä. Muutos tai kulttuurishokki tulee väistämättä muutettaessa Helsingistä Limingan lakeuksille, mutta talvesta voi Limingassa nauttia paremmin. Netistä ei saa pelkkiä hyviä neuvoja, kuten viimeisessä stripissä saamme huomata. Sekatekniikalla toteutetut stripit ovat värikylläisiä. Tavallaan näissä haetaan vielä sitä toimivinta esittämistapaa. Lukija jää ihastelemaan neljättä, kaikista selkeintä talvista tarinaa.

Vaaliviikon sarjakuvaa! Tähän saakka esitellyistä sarjoista Liisan strippikooste on ajankohtaisin. Tarina nostaa esiin mediassa käydyn keskustelun ensikertalaisten ja nuorten äänestämisestä. Mitä tehdä kun ehdokkaiden lupaukset kuulostavat tyhjiltä, politiikasta ja ehdokkaista ei tiedä, ja propagointi sekä väittely käyvät yhä aggressiivisemmaksi? Kaikki muu on ilmaa paitsi heliumpallo, ja Aku Ankka tuntuu ainoalta tosi ehdokkaalta? Liisan puuväreillä toteutetun sarjan kuvamontaasit ovat mielenkiintoisia. Aina ei tarvitse näyttää keskustelevia hahmoja. Toisen jakson ruutu kertoo sen mitä keskustelija näkee. Neljännessä päähenkilö kävelee läpi median luomien mielikuvien. Kolmas jakso on myös visuaalinen kannanotto vaaleihin: ensi viikolla tiedämme, oliko äänestämisellä väliä ja muuttuuko mikään?

Kurkistus opiskelijaparin elämään! Tanjan sarja on ehkä lähinnä opiskelijan elämää -teemaa tähän mennessä julkaistuista töistä. Nuorten ihmisten ilot, mielihalut ja hauskat sattumukset tulevat esille tarinoissa. Parisuhteen kuvaaminen saa myös hyvin tilaa. Strippien rytmitys toimii ja yksittäinen jakso päättyy vastaten aiempien ruutujen asettamaan kysymykseen. Huumoristripeissä onnistunut loppuvitsi loisi saman toimivuuden tunteen. Karkealle akvarellipaperille vesiliukoisilla väreillä ja tussilla loihdittu visuaalinen ilme on toimiva, ja varsinkin tarinan naisen kasvojen ilmeet väreineen tukevat kulloistakin tapahtumaa alusta loppuun saakka.

Mediaa ja arkea! Kela saisi kirjoittaa hakemuksensa selkokielelle – tämän on blogistikin huomannut. Mediaan voi suhtautua monella tavalla – uutisen alkuperä voi olla mistä tahansa ja kunnon hömppä hakkaa aina tylsät, tavalliset ja vakavat uutiset. Hanna-Piritan sarja on lyhyitä otteita arjesta. Viidennen mummostripin metasarjakuvamainen oivallus on vallan mainio! Värit tukevat kerrontaa, vaikkei kysymys varsinaisesta nelivärisarjasta olekaan. Saman perusvärin eri sävyjä ja tummuusasteita käyttäen strippeihin on saatu hyvä ilme. Tämä väritystapa on tulossa osaksi sarjakuvakerrontaa, sitä on näkynyt jo suomeksi käännetyissä albumimuodoissakin.

Kissoja! Tia Kahilan näkemys opiskelijan elämästä välittyy kissahahmojen kautta. Osa stripeistä on kissan elämää, osa ottaa kantaa ajan tapahtumiin ja ilmiöihin kissan perspektiivin kautta. Nämä eivät ole pelkästään kissan hahmoon puettuja ihmishahmoja, vaan mukana on aitoja kissamaisia vinkeitä. Kissakaan ei ole mestari syntyessään, kuten viides jakso hauskasti osoittaa. Värikynillä toteutettu, ruuduton kerrontatyyli sopii tähän. Sarjan kissat ovat ilmeikkäitä, silmien ilmeillä ja suun viivalla saadaan erilaisia tunnetiloja aikaan. Näin alussa kissahahmoja on vielä useita mutta sarjan edetessä niistä luultavasti valikoituisi muutama "päähenkilö".

Idan eläinsarja modifioi Opiskelijan elämä-aihetta omalla tavallaan. Eläinhahmoiset opiskelijat sovittautuvat opiskelijaelämään ja sen haasteisiin, aikaiseen heräämiseen, ainaiseen rahapulaan, koti-ikävään ja kotipaikkakunnalle matkustamiseen. Ja jopa normaalien opiskelijan elämän rutiinien puuttumisen, kuten viimeisessä jaksossa. Juonipuoli on kunnossa. Idan sarjan visuaalinen ilme on huikea! Sivellintekniikalla ja vesiliukoisilla väreillä värikkäiksi toteutetut eläimet, sekä miljöö ovat kauniita katsella. Taustat on otettu mukaan silloin kuin niitä tarvitaan, muissa tapauksissa sinisävyinen pisteytys kertoo tarpeeksi. Kerrassaan upeita!

Kimmon stripit ovat ajankuvaa, asioita jotka "nyppivät" ihmisiä, tai saavat heidät osallistumaan outoihinkin juttuihin. Ideat ovat päivittäisistä tapahtumista, mediasta, tv:stä. Useiden aiempien sarjojen tapaista tunnistettavaa päähenkilöä näissä ei ole mikä ei myöskään haittane. Yövuorolaisstrippi poikkeaa tarinakokonaisuudesta, mutta on kuvakerronnaltaan ja väritykseltään oivallinen. Kuten aiemmillakin tekijöillä, piirrosjälki ja väritys luovat oman tunnelmansa tarinoihin ja yksilöivät ne tekijänsä näköisiksi

Jennin Opiskelijan elämää on kurkistus opiskelijan arkipäivään ja selviytymiseen. Raha on tiukassa ja jos asioita saa järjestymään rahaa käyttämättä, on se aina eteenpäin. Moderni teknologia, tarkennan – kiinnostava teknologia – on tänä päivänä tärkeä osa nuoren elämää. Vanhempi sukupolvi kuten äiti ja blogistikin, on enemmän tai vähemmän pihalla näistä jutuista. Jennin sarjakuvien rosoinen jälki ja violetti-kelta-vihreä värimaailma antavat oman elementtinsä tarinoihin. Liian "siistillä" jäljellä tehtynä kokonaisuus ei olisi näin uskottava.

Erica Viitala saapui Yhdysvalloista Suomeen. Hän pyrki Limingan sarjakuvalinjalle jo aiemminkin, mutta vasta avioiduttuaan Suomeen järjestyivät viisumiasiat. Erican sarjakuvissa kulttuurit kohtaavat. Saunan myötä suomalaiselle luonnollinen, saman sukupuolen keskeinen kollektiivinen alastomuus ei olekaan itsestään selvyys amerikkalaiselle. Suomalaiset nuoret myös pukeutuvat kohtuu vapaasti ja persoonallisesti – ainakin taidekoulussa. Tyynyliinan ja pussilakanan asettaminen oikein lienee kuitenkin globaali ongelma! Erican strippien perusidea on mainio, ja aiheita uskoisi riittävän pienistä jokapäiväisistä kulttuurieroista. Tällaisissa tarinoissa hahmoja ja miljöitäkin voi olla useita, ja jo kerran esitellyistä ideoista on helppo luoda maukkaita variaatioita. Myös piirrosjälki tukee hyvin kerrontaa.

Elämä on perusasioiden pohdiskelua. Miksi täytyy hypätä oravanpyörään, miksi hyvää tavaraa laitetaan roskiin ja miksi koiratkin syövät paremmin kuin osa kansalaisista? Jopa nuoren mielestä asiat muuttuvat niin nopeaan ettei perässä pysy, mikään ei ole enää pyhää. Toivo Kauranteen strippien ilme on mielenkiintoinen, tietokonetta on tässä käytetty vain skannaamiseen. Siveltimen jälki ja vesiliukoiset sekä monikerroksiset värit luovat kerrontaa tukevan ilmeen värimaailmoineen kaikkiin viiteen tarinaan. Originaaleina tai hyvälle mattapaperille painettuna nämä näyttäisivät tosi upeilta.

Karoliinan tarinat ovat elämänmakuisia kertomuksia Pohjois-Suomen talvesta. Auttaako kunnon keesikampaus lakeuksien tuulissa, miltä juokseminen alasti tuntuu pakkasyössä, sekä ei niin hauska mutta varmasti opettavainen ajokokemus. Kolmannen stripin neljännestä "Hissss" –ruudusta ja koko neljännestä stripistä on helppo aistia tilanne ja kuljettajan turhautuminen. Viidennen stripin kännykän käyttöidea oli ainakin blogistille uusi. Kaikkea pitää kokeilla. Tämä sarja on ehjä kokonaisuus ja hyvä esimerkki, miten pienillä episodeilla ja kompaktilla neljän ruudun formaatilla saadaan rakennettua toimiva kokonaisuus. Näitä tahtoisi nähdä lisää.

Jonin Opiskelijan elämää käy läpi viidessä jaksossa eräänlaisen elämänkaaren. Luokassa oli aina muutama, jotka valittiin viimeiseksi joukkueeseen eikä tilanteen parannusyritys "mene putkeen", kotipihan tapahtumista puhumattakaan. Lienevätkö nämä tapahtumat syynä päähenkilön viimeisten strippien lyhytjännitteisyyteen. Sarjan maailma on melkoisen tyly, enemmän ja vähemmän asennevammaisine hahmoineen, antaen mielikuvan itsekkyydestä ja omaan napaan tuijottamisesta. Rähjäinen, mutta voimakkaan värikäs piirrosjälki sopii tarinaan tehden sen hahmoista vieläkin karrikoidumpia. Ruutujen yksityiskohtiin kannattaa myös perehtyä.

Opiskelijan elämää -sarjan sivuleveys suureni, josta kiitos Kalevan verkkotoimitukselle. Nyt sarjakuvastripit näkyvät tarkempina ja tekijöiden on mahdollista käyttää pienempiä yksityiskohtia, mikä tekee visuaalisesta ilmeestä mielenkiiintoisemman.