Novelli: Oma luurankoni

KUVA: Jenny Lucander
Opettajat 24.8.2015 6:00
Maria Turtschaninoff

Luetko sinä? -kampanjanovellin ensimmäinen osa.

Osa 1

Vaatekomerossa on luuranko. Siitä ei tiedä kukaan muu. Äidillä ei ole aavistustakaan. Vaatekomero on sellainen kuin oikein vanhoissa taloissa on, siis syvä, ja siellä on kaksi vaatetankoa, toinen toisen takana. Etummaisessa riippuu kuusikymmentä vuotta vanhoja tanssiaispukuja käärittynä ohueen, vaaleanpunaiseen muovikääreeseen, joka kahisee ja hivelee ruskeita tweedkävelypukuja ja unohdettuja trenchcoat-takkeja.

Takimmaisessa tangossa ei riipu mitään. Juuri siellä, vaatteiden ja seinän välissä, luuranko istuu.

Se kalisuttaa hampaitaan, hän kuulee sen, kun hän aamulla pukee ulkovaatteet ylleen, panee lenkkarit jalkaan, pipon päähän ja heilauttaa selkärepun olalleen. Ääni on hyvin heikko. Saattaisi yhtä hyvin kuulua vaikka naapurista. Saattaisi olla naksuva putki. Mutta ei ole. Hän miettii tyhjiä silmäkuoppia. Hohtavan valkoisia luita. Luuranko on istunut komerossa kauan. Viikkoja. Kuukausia. Joskus hän unohtaa sen joksikin aikaa. Mutta nyt se on ruvennut ääntelemään. Pakko se on ottaa huomioon.

Hän sammuttaa lampun ja lähtee. Sulkee ulko-oven varovasti perässään. Varmistaa vielä, että ovi todella on kiinni.

Kun hän palaa jalkaisin takaisin kotiin, marraskuinen iltapäivä on kalvas ja uupunut. Seuraa hänellä ei ole. Kuten ei koskaan. Äitikin tulee kotiin vasta monen tunnin päästä. Hän ei sytytä porraskäytävän valoa, vaan kapuaa läikälliset kiviportaat pimeässä. Kumipohjien nitinä sekoittuu ääniin, jotka tihkuvat suljettujen ovien rakosista: Janhusen nauruun, Stenholmilta kuuluvaan musiikkiin, Lepältä kantautuviin mataliin, tummasävyisiin ääniin.

Hän pysähtyy oman kotiovensa taa. Kuuntelee. On hiljaista, oven rakosista ei kuulu mitään. On mahdoton sanoa, onko luuranko edelleen siellä. Hän vetää henkeä ja työntää avaimen lukkoon. Avaa oven.

Kuparikupuisessa kattolampussa palaa valo. Hän tietää sammuttaneensa sen lähtiessään. Hän seisoo hetken paikallaan, avoin ulko-ovi selkänsä takana, ja tuijottaa vaatekomeron ovea, joka näkyy pitkänomaisen eteisen toisessa päässä. Se on kunnolla kiinni, suuri koukeroinen avain on sievästi lukossa. Hän tietää, että siellä se istuu, luuranko, komeron perällä pesemättömien räsymattojen päällä. Nyt se ei kalisuta hampaitaan, sen luut eivät kolise, mutta hän tietää, että siellä se on.

Hän sulkee ulko-oven. Potkaisee sateen kastelemat lenkkarit jalastaan. Ripustaa takin naulaan ja työntää pipon taskuun. Tarttuu varmalla otteella reppuun. Kulkee jäykin jaloin eteisen läpi.

Seisahtuu vaatekomeron oven taa. Entä jos ottaisikin avaimen ovesta? Kiertäisi vain ensin lukossa, ottaisi sitten pois ja panisi taskuunsa –- ei, vaan heittäisi ulos ikkunasta. Hän näkee jo silmissään, kuinka hän kapuaa olohuoneen syvälle ikkunalaudalle, tyrkkää paavalinkukat sivuun sukkajaloillaan, avaa ylemmän tuuletusikkunan ja viskaa avaimen ulos. Se lentää laajassa kaaressa läpi marraskuun pimeyden, välkähtää katulampun valossa ennen kuin putoaa yhden parkissa seisovan auton katolle. Kattoon tulee lommo, maaliin naarmu.

Hän kääntää katseensa avaimesta ja astuu sisälle hiljaiseen asuntoon. Sytyttää valon joka huoneeseen missä liikkuu: pieneen halliin, ruokasaliin, apukeittiöön. Keittiössä hän sytyttää sekä kattolampun että pienen pöytälampun, laittaa itselleen mukillisen O’boyta ja voitelee neljä näkkileivän palaa. Hän syö ne kaikki, järjestelmällisesti ja hitaasti, murustamatta melkein yhtään, samalla kun katselee ikkunasta naapureitaan pihan toisella puolella. Vastapäätä asuva, hänen ikäisensä poika on kotona. Sininen valo loistaa ohuiden verhojen läpi. Hän miettii mistä valo tulee. Onko pojalla pimiö? Tekeekö poika joitain mystisiä kokeita? Hän ei ole nähnyt poikaa montakaan kertaa, mutta kotosalla tyyppi näyttäisi olevan melkein aina. Yksin omassa huoneessaan, kuten hän itsekin.

Eipä silti, että hän poikaa kyttäisi, stalkkaisi. Hän vain miettii.  

 

Kampanjaan osallistuvien koulun oppilaiden arviot palautetaan osoitteeseen:  koulu@kaleva.fi

 

                                 

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Ahvenanmaan maakunnassa pohjoistuuli on vaarallisen voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa lännen ja luoteen välinen tuuli on vaarallisen voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa etelätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia itätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa länsituuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Sadevaroitus: Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa voi sataa runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa. Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

250 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Ihan kiva hissipuhe Juha S, mutta mietitäänpä vielä kertaalleen kenen kannattaa JS:ää äänestää. Ehdottomasti uskonvelji... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

22.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image