Jääkiekkossa sen teki tutuksi Bill Warwick. 1990-luvun puolivälissä urheilu-uutisissa puhuttiin Mike Leggistä. Keväällä 2006 Porin Ässien jenkkihyökkääjä Rob Hisey kohautti sillä. Entinen kärppämaalivahti Petri Koivisto saattaa yhä miettiä, miten ihmeessä Bluesin Jani Lajunen onnistui yllättämään hänet sillä tavalla.

Vaikka ilmaveivaaminen ei ole tuore ilmiö, nimenomaan ilmiön siitä teki Mikael Granlund jääkiekon MM-kilpailuissa välieräottelussa Venäjää vastaan.

Nyt jokaisella suomalaisella salibandypelaajan ja jääkiekkoilijan alulla on vain yksi tavoite: pallo mailan lavan päälle, pari askelta, pallo tai kiekko maalin kattoon.

Ilmaveivaamisen mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä salibandyssa on keskusteltu paljon. Joidenkin mielestä nuoret käyttävät liikaa aikaa turhan veivaamisen harjoitteluun. Veivaamiseen tarvitaan myös erikoisempi lapa kuin "tavalliseen" pelaamiseen. Lavan päähän tarvitaan "kuppi", johon pallo sijoitetaan ja sitten aletaan veivata.

Suurin osa salibandypelaajista käyttää suoraa lapaa, jolla veivaamiseen tarvitaan äärimmäistä taitoa.

Entinen Suomen maajoukkuehyökkääjä Janne Tähkä teki uransa ilmaveivaamisella. Tähkän lopetettua, hänen nimeään kantavat ilmaveivaamisen mahdollistavat mailat ovat olleet kovaa huutoa.

Kalevan ja Oulun Luistinseuran järjestämään Ookko Nää ilmaveivannu -tapahtumaan saapui seitsemän nuorta kilpailijaa kokeilemaan ja esittelemään ilmaveivaustaitojaan salibandymailalla ja -pallolla.

Kilpailijoiden ikähaitari oli kolmesta kuuteentoista ikävuoteen. Sateisesta säästä huolimatta kilpailijoiden mieli ja taidot olivat korkealla.

Kilpailun tuomaristossa istuneet kärppähyökkääjät Joonas Donskoi ja Julius Junttila valitsivat tapahtuman taidoikkaimmaksi veivaajaksi 15-vuotiaan Aleksi Niemelän.

Niemelä veivasi palloa ympäri kroppaa puolentoista minuutin ajan välillä jopa yhdellä kädellä ja vakuutti kaikki paikallaolijat taidoillaan.

"Kädet kävivät kuin ompelukoneella", kehui Donskoi voittajaa.

Niemelä on kerännyt veivaamistaitonsa kovalla harjoittelulla.

"Eihän se aluksi ollut helppoa", neljä vuotta salibandya pelannut nuorukainen totesi suorituksen perään.

Pelitilanteissa Niemelä ei ole päässyt veivaamaan palloa maaliin. Veivaamisen harjoittelusta hän uskoo olevan hyötyä yleiseen pallokontrolliin. 15-vuotias ei ole osallistunut mihinkään veivauskilpailuihin aikaisemmin, mutta esiintymässä hän ei ollut ensimmäistä kertaa -- hän on esitellyt taitojaan koulussa muiden oppilaiden edessä.

Jääkiekkoilijat Donskoi ja Junttila katselivat ihastellen nuorien suorituksia. Junttila omien sanojensa mukaan osasi vähän veivata pienempänä salibandymailalla ja -pallolla, mutta Donskoilla pallo ei ole liimautunut lapaan vanhempanakaan.

"En olisi uskonut, että noinkin nuoret pojat onnistuvat veivaamaan noin taitavasti ja hienosti", Junttila kehuu kilpailijoita.

Mutta lähteekö jääkiekkoilijoilla ilmaveivi paremmin kiekolla vai pallolla?

"Kiekko irtoaa paremmin jäästä", pelaajat sanoivat yhdestä suusta.

Osanottajakaartin nuorin osallistuja 3-vuotias Viljami keräsi yleisön suurimmat suosionosoitukset heittämällä kiekkoja jääkiekkomaalin ylänurkkaan. Viljamin suorituksen kruunasivat tuuletukset, jotka olivat kuin suoraan maailman suurimmilta jääkiekkoareenoilta.

"Toivottavasti oli scoutit paikalla", Joonas Donskoi totesi 3-vuotiaasta mailataiturista.

Osa kilpailijoista oli valmistautunut kisailuun salibandyn sisäisen koodiston mukaisesti hyvin laittautuneena. 8-vuotias Aku oli värjännyt hiuksensakin sinivalkoiseksi ja veivasi kieli keskellä suuta itsensä pituisella mailalla.

Kilpailun jälkeen nuorille veivaajille ja suorituksia ihastelleelle yleisölle kelpasivat kiekkotaitureiden nimikirjoitukset.

Mistä sitten Bill Warwick sai aikanaan päähänsä ilmaveivin? Warwick Kanadan havumetsien kasvattina on nuoruudessaan todennäköisesti törmännyt lajiin nimeltä lacrosse. Lacrosse on kontaktilaji, jossa palloa kuljetetaan haaveilla.

Haavit ovat kuitenkin todella pienet ja pallon hallintaan vaaditaan hyvää silmä-käsi-koordinaatiota. Monet kanadalaiset NHL-pelaajat käyttävät tätä vanhaa olympialajia kesäharjoittelunaan ja se luo hyvän pohjan ilmaveivaamiselle. Ilmaveivaus taitaa silti pysyä tulevaisuudessakin taiteenlajina, jonka vain harvat taitavat.

Katso veivausvideot ja äänestä taidokkain ilmaveivaaja Ookkonää-sivustolla!