"Tämä on kiinnostavimpia töitä, mitä kuntakentässä voi olla. Mahtavaa, että saa olla mukana, eikä silloin lasketa tunteja", vakuuttaa uuden Oulun projektipäällikkö Timo Nousiainen, josta tulee ensi vuonna uuden Oulun kehittämisjohtaja.
Nykyinen ja tuleva työ ovat ensi vuonna aika lailla yksi ja sama työ, sillä mitä muuta uuden Oulun luominen on kuin kehittämistyötä.
Tätä kuntaliitosta ei toteuteta perinteiseen malliin vain lyömällä hynttyyt yhteen. Nyt luodaan oikeasti uusia toimintamalleja ja niiden tarvitsemia uusia organisaatioita. Kyseessä on myös tähän asti suurin Suomessa tapahtunut kuntaliitos.
Tämä kaikki oli tiedossa, mutta projektia melkein vuoden vetänyt Nousiainen tunnustaa, ettei olisi millään uskonut, kuinka suuresta urakasta on kysymys.
"Projektisuunnitelmassa on nelisenkymmentä megaluokan projektia, kuten vaikka 13?000 työntekijän siirtäminen uuteen organisaatioon, ja niiden alla vielä kymmeniä pienempiä."
Projektipäällikön tehtävä on hallita kokonaisuus ja katsoa, että oikeat asiat tulevat oikeaan aikaan tehdyksi. Asiat linjaa yhdistymishallitus, valmistelee pääosin työvaliokunta ja kunnanjohtajien valmisteluryhmä, mutta niiden lisäksi mukana on kymmeniä ellei satoja pienempiä valmisteluryhmiä.
Nousiainen kiittelee vuolaasti henkilöstön ja luottamusmiesten sitoutumista: asioissa on selvä tekemisen meininki. Työpäivät venyvät pitkiksi, mutta kesälomalla Nousiainen sentään malttoi olla ajattelematta yhdistymisasioita. Simosta hankitulla uudella kesämökillä kului kolme viikkoa metsätöissä. "Raivasin 50 vuotta sitten istutettua metsää, joka oli kasvanut umpeen. Se oli hyvin terapeuttista, nukuin kuin tukki."
Lisää kehitettävää kehittämisjohtaja Nousiaiselle tulee strategiasta sekä tietojohtamisesta, jossa tavoitteena on jäsentää kaikki se valtava tietomassa, mitä kunnasta, kuntalaisista, yritystoiminnasta ynnä muusta on eri järjestelmissä. Tieto, tutkimus ja kehittämistoiminta täytyy saada yhteen ja koordinoida palvelemaan päätöksentekoa ja koko kaupungin toiminnan kehittämistä.
Säästyisi valtavasti työtä ja euroja, kun tiedot olisivat kaikkien käytettävissä, eikä pyörää tarvitsisi keksiä joka kerta uudestaan. Lisää euroja säästyisi sillä, että samalla pystyttäisiin luomaan yhtenäiset käytännöt kaikissa kaupunkikonsernin pääprosesseissa ja liikelaitoksissa.
Ouluun ei olla perustamassa erillistä 120 hengen tietokeskusta kuten Helsingissä. Oulussa resursoidaan konsernihallinnossa vastuuhenkilö ja tiimi, jotka vastaavat koko kaupunkikonsernin tietojohtamisesta, tutkimuksesta ja palvelukehityksestä. "Mitään tutkimuskeskusta Ouluun ei tarvita, mutta sen sijaan kyllä toimivat verkostot."
Niiden perustana ovat hyvät yhteydet Oulun ja Lapin yliopistoon sekä ammattikorkeakouluun. Asiaa on jo niistä kyselty ja vastaanotto on ollut suopea, ensimmäinen yhteinen seminaari on lokakuussa. "Tietenkin esimerkiksi yliopisto on vapaa tutkimuslaitos ja tutkii mitä haluaa, mutta yhteistyön rakentaminen on täysin mahdollista."
