Ooppa nää ölövinä. Mää näkkiin eilen kolome isua lehemää.
Vaikka Oulun murre saattaa aiheuttaa turistille päänsärkyä, ummikotkaan eivät pahasti hämmenny sen edessä. Testasimme Oulun ulkopuolelta tulevien matkaajien oulunkielen taitoja murretestillä.
Tuusulalaiselle Jouko Vironmäelle Oulun murre ei ole juurikaan tuttua. Testi sujuu kuitenkin varsin mallikkaasti, vaikka arvauksen puolelle välillä mennäänkin.
Syynä voi olla sekin, että Vironmäki on käynyt Oulussa kymmeniä kertoja. Oulun murre ei ole kuitenkaan tähän mennessä tuottanut hänelle hämmennystä.
"Kun sanoista ymmärtää puolet, ymmärtää loputkin", hän nauraa. Myös rössypotun hän osaa sijoittaa Ouluun, vaikka ei sitä koskaan ole itse syönytkään.
Vantaalaisella Olavi Myyrällä puolestaan on ässä hihassaan: ristijärveläisen vaimon myötä Kainuun murre on tuttua. Kainuun ja Oulun murteissa onkin hänen mielestään paljon samaa.
"Enemmän Pohjanmaan murteen kanssa tulee ongelmia", vävy Mika Aaltonen lisää.
Ensimmäiseen kysymykseen löytyy Myyrältä vastaus kuin apteekin hyllyltä.
"Pölijä on pöhkö. Pöljän kylästä ajetaan monta kertaa kesässä ohi."
Namiskuukkeli-sana aiheuttaa naurua. Aaltonen kertoo, että sanan merkitys on muualla erilainen: vaikkapa kaunista naista tai hienoa autoa voi sanoa namiskuukkeliksi.
Marinkaisista kotoisin oleva Janne Rekola tunnistaa osan testin sanoista myös kotiseudultaan. Hän pohtii, ettei murretta Oulussa edes juuri huomaa.
"Kaupoissa ja muualla puhutaan usein kirjakieltä."
Kaiken kaikkiaan testi sujuu tekijöiltä suhteellisen hyvin. Suurimpia vaikeuksia tuotti keksiä mitä ölövinä oleminen tarkoittaa ja arvata, mitä lause alakko nää mua merkitsee. Pation kaikki osaavat yhdistää terassiksi.
Valtavaa kielimuuria Oulun ja muun Suomen välillä ei siis tunnu olevan. Myöskään Ouluun vuonna 2013 liittyvät kunnat eivät aiheuta väärinkäsityksiä murrerintamalla.
Oulun yliopiston suomen kielen professorin Harri Mantilan mukaan kaikki Ouluun liittyvät lähikunnat ovat samaa Oulun seudun murrealuetta.
Ei siis tarvitse pelätä, että Yli-Iin pohjoisnurkkien asukki ei ymmärtäisikään paljasjalkaisen oulunsalolaisen sananpartta.
"Vaikka paikallisia sanastopiirteitä saattaa olla, nekin ovat hyvin pieniä", Mantila kertoo.
Mantilan mukaan Oulun seudun murre on tyypillinen pohjalaismurre. Monet sanat, jotka yleensä vaikuttavat perin oululaisilta, ovat usein olleet tai ovat edelleen käytössä myös muualla Suomessa.
Löytyy Oulun murteesta kuitenkin pari aivan omaa erityispiirrettään: nää-pronomini sekä tekkiin ja näkkiin -imperfekti, joka onkin leviämässä Pohjois-Suomessa muutenkin.
Tekkiin ja näkkiin ovat kuitenkin varsin uusia tulokkaita Oulun seudun murteessa.
Muutenkin murteessa on tapahtunut muutoksia. Mantilan mukaan talosa on nykyään usein talossa, eikä nykyään välttämättä enää syödä puurua, vaan puuroa tai puuroo.
Täysin Oulun murre ei ole kuitenkaan menossa romukoppaan. Poliisi on Oulussa edelleen polliisi ja lehmä vieläkin lehemä.
