Haaparanta Pajala-Kolarin rautakaivosten malmikuljetukset tekevät Kemin ja Kolarin välisen radan sähköistyksen ja kantavuuden kohentamisen taloudellisesti kannattavaksi ja järkeväksi investoinniksi. Ratahallintokeskuksen mukaan malmiralli ei kuitenkaan vaadi kaksoisraidetta.
Mittavien kaivostoimintojen tarvitsemia kuljetusratkaisuja pohditaan Suomen ja Ruotsin yhteisessä selvityksessä, jossa on mukana myös logistiseen peliin liikettä pannut kaivosyhtiö Northland Resources.
"Tämä projekti on erittäin tärkeä molemmille maille. Rahoituskysymyksiin on löydettävä vastaus kaikkien osapuolten kanssa", Ruotsin Banverketin pääjohtaja Minoo Akhtarzandia sanoo.
Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko nyökyttelee vieressä ja muistuttaa aikataulun kireydestä.. Kaivoyhtiö on aloittamassa louhinnan muutaman vuoden sisällä, ja sitä ennen pitäisi saada sijoitettua palikat kohdalleen.
Maiden väylävirastojen, mutta Banverketin ja Ratahallintokeskuksen vastuuvirastoina toimivassa selvityksessä tutkaillaan rautateiden lisäksi teitä ja meriväyliä.
Rautatiet ovat pääosassa, sillä kiskoihin investoiminen nielee eniten rahaa. Rautatiekuljetukset ovat myös vaikeimmin yhteen sovitettava asia erityisesti maiden eri raideleveyden vuoksi. Selvitys valmistuu huhtikuun lopulla. Kaivoshankkeiden lisäksi siinä arvioidaan myös muun toiminnan aiheuttamat kehitystarpeet.
Euroja palaa
Kaivosyhtiö kuljettanee alkutuotantonsa noin kolmeen miljoonaan tonniin asti Kemin Ajoksen sataman kautta. Tällä hetkellä peruskorjattavana olevalla Kolarin radalla pystytään niukin naukin hoitamaan nämä kuljetukset, mutta suuremmat massat vaativat sähköä ja kantavuuden kasvattamista.
"Kaksoisraidetta ei tarvita, mutta kylläkin lisää kohtaamispaikkoja. Suomessa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä, ja siinä ollaan pääsemässä ratkaisuihin", Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo.
Vielä kolme vuotta kestävä perusremontti ei mene hukkaan, sillä nyt laitettavat kiskot ja pölkkytyypit käyvät myös raskaammille kuljetuksille.
Ratatöissä kuluu rankasti euroja: yksin Kolarin radan peruskorjaus maksaa noin 86 miljoonaa euroa. Sähköistäminen ja radan lisävahvistaminen Kemiin saakka imaisevat 150-250 miljoonaa euroa. Haaparannan ja Kalixin välille rakennettava uusi rantarata maksaa noin 150 miljoonaa euroa.
Kemi-Tornio mielisi malmikuljetuksista täyspotin eli koko tulevan reilun kymmenen miljoonan tonnit kuljetukset. "Meidän yksiselitteinen lähtökohtamme on, että mahdollisimman paljon kuljetuksista menisi Kemin kautta", Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen sanoo.
Kalix mukana
Suomen puolella katsotaan, että malmin lastaaminen Kemistä maailmalle on taloudellisesti paras ratkaisu. Kaivosyhtiö pitää portteja auki myös muille malleille.
Kemin lisäksi toinen päävaihtoehto on Kalix, jonne mielitään syväsatamaa. Varteenotettavana käytävänä on pidetty sitä, että malmi kulkisi samoissa vaunuissa ensin Suomen puolta ja sitten samaa kyytiä suomalaisella raideleveydellä Kalixiin asti.
Tuplaraide Haaparannan ja Kalixin välillä on myös tutkittavana. "Tutkimme rauhassa kaikki vaihtoehdot ja niiden taloudellisuuden. Täytyy olla avoin kaikille vaihtoehdoille", Niemimuukko sanoo.
Kaikki osapuolet myöntävät, että aikataulut ovat vähintäänkin haasteellisia, sillä kaivosyhtiön täystuotanto saattaa pyöriä jo ensi vuosikymmenen puolivälissä. Rautateiden rakentaminen on hidasta, suunnitteluprosessit mittavia ja lupien saaminen vie aikaa. Tornion ja Kolarin välillä on myös paljon alueita, jossa rata kulkee asutuksen läpi; se tuonee hankauskohtia.
Väylävirastojen selvitys kulkee osin samaa tahtia kuin Suomen liikenneministeriön työryhmän selvitys, jossa tutkaillaan erityisesti Kolarin ja Soklin liikennehankkeita. Tämä selvitys valmistuu maaliskuun lopulla. Työt tukevat Ruohosen mukaan toisiaan.
