Korkeakoulujärjestelmämme perustuu duaalimalliin, jossa erotetaan toisistaan yliopiston tutkimuspainotteinen ja ammattikorkeakoulun käytäntöpainotteinen opintopolku. Vaikka polut ovat erillisiä, opiskelijan liikkuminen niiden välillä alemman korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollistettu siltaopintojen avulla.
Nyt pohditaan sitä, kuinka korkeakouluopinnot palvelisivat työmarkkinoita nykyistä paremmin. Opiskeluajat eivät saisi olla pidempiä kuin mitä työelämävalmiudet kohtuudella edellyttävät. Yliopistoille on syntynyt tarve pohtia kandidaatintutkinnon oppisisällön riittävyyttä työmarkkinoille. Nythän kandidaatintutkinto on pääsääntöisesti maisterintutkintoon valmistava osa. Työelämään valmentava kandidaatintutkinto kuulostaa ammattikorkeakoulututkinnolta.
Kuinka voimme tarjota opintojaan harkitseville ja opintojaan suorittaville parhaan mahdollisen koulutuksen, kun käytettävissä oleva rahoitus on nykyistä vähäisempi molemmilla korkeakoulutuksen sektoreilla? Suomen taloudellinen tilanne ei perustele osaoptimointia, joten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pohdiskellaan joka puolella Suomea.
Tampereella valmistellaan ammattikorkeakoulun yhdistymistä yliopistoon, mikä saattaa hyvinkin olla korkeakoulujärjestelmämme tulevaisuus kansallisella tasolla.
Oulun yliopistossa tilannetta on lähestytty maltillisemmin opintopolkuyhteistyön kautta. Siinä pyritään helpottamaan opiskelijan siirtymistä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä ja helpottamaan toisesta oppilaitoksesta saatavien täydentävien opintokokonaisuuksien käyttöä.
Haluaisimme, että ammattikorkeakouluopiskelijat suorittaisivat tutkintonsa loppuun, minkä jälkeen siirtyminen yliopistoon olisi mahdollista ilman siltaopintoja. Vastaavasti yliopistosta valmistuneet kandidaatit voisivat tarvittaessa täydentää tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi. Oulun mallin mukainen joustava yhteistyö korkeakoulusektorin sisällä on kaikkien etu, ja on vaikea nähdä, että tulevaisuus ei menisi vähintään siihen.
Yhteistyö on sitä helpompaa, mitä lähempänä toisia toimitaan. Kontinkankaan hyvinvointikampuksella yliopisto ja ammattikorkeakoulu toimivat lähekkäin ja sairaalassa ammattilaiset työskentelevät rinta rinnan. Hammaslääketieteen koulutukseen on työn alla yhteinen rakennus.
On helppo nähdä, kuinka yhdessä tekeminen samoissa tiloissa tuottaa lisäarvoa kaikilla mittareilla. En keksi perustelua sille, miksi niiden pitäisi olla erikseen. Muut ammattikorkeakoulun terveyden ulkopuoliset toiminnot sijoittuvat Kaukovainiolle ja Raksilaan. Yliopisto on jo keskittänyt kaikki muut toimintonsa Linnanmaalle.
Linnanmaan kampus on aikanaan rakennettu erittäin väljäksi. Talouden kiristyessä yliopisto on tiivistänyt toimintaansa niin, että Linnanmaan Kampukselle on syntynyt karkeasti arvioiden ammattikorkeakoulun tarpeiden suuruinen tyhjä tila.
Nyt kun kaupunki järjestelee koulutustaan, on syntynyt historiallinen hetki tehdä ratkaisu yhteisestä korkeakoulukampuksesta Linnanmaalle. Jos tehdään joku muu ratkaisu, voi kulua kymmeniä vuosia, ennen kuin seuraava mahdollisuus tulee. Jos tulee.
Linnanmaan kampuksella asia järjesteltäisiin niin, että länsipuolelta saavuttaessa kampus olisi Oulun ammattikorkeakoulu ja itäpuolelta taas Oulun yliopisto. Molemmilla toimijoilla olisi yhtenäiset omassa hallinnassa olevat tilat. Suuret luentosalit, juhlasali, ravintolat ja muun muassa kirjasto olisivat yhteisiä.
Yhteisten toimintojen avulla säästyisi rahaa, joka sitten voitaisiin käyttää joko yhteisten toimintojen laatutason parantamiseen tai sitten suoraan koulutuksen laadun tai monimuotoisuuden parantamiseen.
On selvää, että muutto vaatii keskustelua muun muassa opiskelija-asuntokysymyksistä ja joukkoliikenteestä sekä Linnanmaan parkkipaikoista. Yhteinen kansainvälisestikin merkittävä korkeakoulukampus on niin suuri etu kaikille, että uskon kaikkien asioiden ratkeavan helposti.
Kukaan ei tiedä miltä Suomen korkeakoulujärjestelmä näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Päätökset tehdään valtakunnallisesti. Jos duaalimalli on purettu ja yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välinen raja hävinnyt, on opiskelijoille valtava etu olla samalla kampuksella. Jos duaalimalli ja molempien erityistehtävä on säilynyt, on etu opiskelijoille yhtälailla erittäin suuri.
Keskustelu korkeakoulujen johtojen välillä on ollut tasa-arvoista ja molemmin puolin kunnioittavaa. Yhteistyötä rakennetaan molempien eduksi ja kampuskeskustelu on vain osa tätä kokonaisuutta eikä se nouse kummankaan yksipuolisesta eduntavoittelusta.
Korkeakoulujen tarkoitus on palvella opiskelijoita ja yhteiskuntaa, joten kaikki pohdinnat käydään tätä tehtävää vasten, ei omaa toimintaa optimoiden.
Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.