Mainos

Vaihtotaseen ylijäämä on sulanut pois

Vieras 4.5.2012 0:00
Antti Suvanto

Vaihtotase kuvaa maan ulkoista tasapainoa. Alijäämäinen vaihtotase merkitsee sitä, että maasta menee ulkomaille enemmän juoksevia maksuja kuin sieltä niitä saadaan. Erotus joudutaan kattamaan lisäämällä ulkomaista velkaa tai myymällä ulkomaisia saamisia. Ylijäämäinen vaihtotase puolestaan merkitsee sitä, että maan ulkomainen velkaantuneisuus alenee.

Vuodesta toiseen jatkuva ulkomaisen velkaantumisen tie päättyy usein huonosti. Kun ulkomaista rahoitusta ei enää saada ja olemassa olevat reservit on käytetty, edessä on ankara sopeutumisen tie. Tuontia on vähennettävä ja vientiä on lisättävä. Tuonti vähenee, jos kulutus ja investoinnit supistuvat. Vienti lisääntyy, jos kilpailukyky paranee. Kilpailukyky paranee, jos palkat alenevat, tuottavuus nousee tai valuutta heikkenee.

Elämä maksutaserajoituksen varjossa on suomalaisille hyvinkin tuttua. Sodanjälkeisenä kautena Suomen vaihtotase oli pääsääntöisesti alijäämäinen. Ajanjaksolla 1960–1993 Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen ainoastaan kolmena vuotena, vuosina 1968, 1978 ja 1985. Silloinkin ylijäämä oli pieni.

Kaikkina muina vuosina vaihtotase oli alijäämäinen. 1970-luvun puolivälissä alijäämä nousi peräti seitsemään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Seurauksena oli maksutasekriisi ja turvautuminen Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitustukeen.

1980-luvun lopussa vaihtotaseen alijäämä nousi viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Seurauksena oli luottamuksen heikkeneminen, hyökkäys valuuttaa vastaan, korkeat reaalikorot ja lopulta pankkikriisi. Kummallakin kerralla homma oli mennyt överiksi. 1970-luvulla investointiin enemmän kuin mihin säästöt riittivät. 1980-luvulla taas kulutettiin ja rakennettiin enemmän kuin säästettiin.

Vaihtotase kääntyi plussan puolelle vuonna 1994. Siitä alkoi suomalaisittain harvinaisen pitkä ylijäämäisen vaihtotaseen kausi, joka päättyi vasta viime vuonna. Vaihtotaseen vahvistuminen 1990-luvun puolivälin molemmin puolin perustui toisaalta viennin nopeaan kasvuun ja toisaalta kotitalouksien ja yritysten säästämiseen eli pyrkimyksiin vähentää suureksi paisunutta velkataakkaansa.

Kotitalouksien ja yritysten purkaessa velkaantumistaan, valtion velkaantuminen väistämättä nousi. Tätä jatkui vuoteen 1997 saakka, jolloin myös julkinen talous muuttui ylijäämäiseksi.

Uuden vuosituhannen alkuvuosina vaihtotaseen ylijäämä nousi kahdeksaan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Ylijäämälukuja nosti matkapuhelinalan nopea kasvu, joka toi Suomeen vientituloja ja nosti pääomatulojen määrän ennätyksellisen korkeaksi. Se nosti säästämistä ja samalla valtion ja kuntien ylijäämiä.

Vaihtotaseen ylijäämä alkoi supistua vuonna 2003. Sen jälkeen trendi on ollut jyrkkenevästi aleneva. Viime vuonna vaihtotaseeseen kirjattiin alijäämä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1993.

Monet tekijät ovat vaikuttaneet ylijäämän sulamiseen. Suomen vientihinnat ovat kehittyneet heikosti varsinkin, jos niitä verrataan tuontihintoihin.

Matkapuhelinten vientihinnat ovat olleet nopeassa laskussa. Syynä on toimialan nopea tuottavuuden kasvu, jonka hyödyt ovat kireän kansainvälisen kilpailun oloissa siirtyneet ulkomaisille asiakkaille. Metsäteollisuuden vientihintakehitys on ollut vaisua. Toisin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, hinnat eivät ole juuri nousseet edes kansainvälisen noususuhdanteen aikana. Kiinan ja muiden nousevien talouksien nopea kasvu on nostanut energian, metallien ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja ja sitä kautta Suomen tuontilaskua.

Vaihtotase säilyi ylijäämäisenä suuren taantuman aikana vuonna 2009 siitä huolimatta, että vienti romahti neljänneksen.

Vaihtotasetta auttoi säästämisasteen hetkellisen nousun lisäksi se, että myös tuontimäärät ja tuontihinnat romahtivat. Sen jälkeen tuontihinnat ovat nousseet uudelleen ennätyslukemiin, kun taas vientihinnat polkevat paikallaan. Lisäksi Suomen talouskasvu on parin viime vuoden aikana perustunut kotitalouksien kulutukseen ja asuntoinvestointeihin eikä vientiin.

Vaihtotaseen kannalta tilannetta ei ole mitenkään helpottanut se, että Suomen kustannuskilpailukyky koki kolauksen vuosina 2007–2009. Aluksi nimellispalkat nousivat meillä nopeammin kuin muissa euroalueen maissa. Taantumavuonna 2009 teollisuuden tuottavuus laski. Näyttää siltä, että entiselle trendille ei ainakaan kovin äkkiä palata.

Väestön ikärakenteella ei voi selittää vaihtotaseen trendinomaista heikkenemistä kymmenen viime vuoden aikana. Tästä eteenpäin suurten ikäryhmien siirtyminen eläkkeelle todennäköisesti alkaa heikentää vaihtotasetta, koska se alentaa koko kotitaloussektorin säästämistä.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on yhdistetty pohjoisen Euroopan viiteryhmään yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa. Yhteistä näille maille on ollut se, että vaihtotase on ylijäämäinen. Ruotsi lukeutuu samaan ryhmään. Nyt Suomi on irtautumassa tästä ryhmästä. Nykyisellään se rinnastuu paremminkin Ranskaan, Britanniaan ja Italiaan.

Viiteryhmän muutos tuskin on hyväksi Suomen maineelle. Mutta sitäkin tärkeämpää on pitää huolta siitä, että heikkenevä trendi ei enää tästä eteenpäin jatku. Valtiontalouden alijäämän supistuminen ja kotitalouksien velkaantumisen katkaiseminen ovat nopein tapa trendin kääntämiseksi. Yhtä tärkeää on kilpailukyvyn säilyttäminen, sillä muussa tapauksessa edessä on pitkäaikainen hidas kasvu ja näivettyminen.


Kirjoittaja on osastopäällikkö Suomen Pankissa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

190 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Suvi-parka ei ole löytänyt työpaikkaa Suomesta ja häntä aivan varmasti jo hävettää ja harmittaa olla työttömänä sopeutum... Lue lisää...
Livi sunden

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.2.

Naapurit

22.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image