Vieras

Mainos

Työkyvyn arviointi on vaativa tehtävä

Vieras 5.8.2016 12:00
Niilo Keränen

Kalle Päätalon kuvaamana aikana, 1930–50-luvuilla, työ ja työkyky olivat kunnia-asia. Seuraavilla vuosikymmenillä suhtautuminen työhön alkoi muuttua. Syinä oli työttömyyttä, virkeämpien ja nuorempien lähtöä Ruotsiin, työtehtävien monimuotoistumista. Mutta myös vapaa-ajan arvostuksen lisääntyminen sekä television tuomat kuvat maailman menosta ja elämän helppoudesta vaikuttivat.

Hoidossani oli 1970-luvulla kevyehkön ruumiillisen työn tekijä.

Lonkkaa ja selkää kolotti. Viisikymppiseltä mieheltä löytyi röntgenkuvista sen verran muutoksia, että lausunto tehtiin ja työeläke myönnettiin. Pari vuotta meni, kunnes mies tuli aurinkoisena kevättalven päivänä taas vastaanotolleni. Hänen kysymyksensä kuului: Mitä minä nyt tekisin, kun ei jaksa jatkuvasti pilkilläkään istua?

Asennemuutos yllätti Kelan ja eläkevakuutusyhtiöt.

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsi – ei enää joutunut, kuten ennen – jos tosissaan halusi. Sittemmin sekin on muuttunut. Nykyisin ihmiset ottavat minuun yhteyttä hyvin usein siksi, kun hoitava lääkäri on todennut työkyvyttömyyden mutta eläkevakuutusyhtiön kasvoton ”paperilääkäri” tuomitseekin toisin.

Miksi näin?

Itse olen työskennellyt niin hoitavana yleislääkärinä, työterveyslääkärinä kuin myös Kelan ”paperilääkärinä”. En tosin ole tehnyt eläkearvioita, mutta olen arvioinut sellaisia lääkärintodistuksia, joilla asiakas hakee pitkää sairauslomaa.

Hoitavan lääkärin lausunnossa kuvataan usein seikkaperäisesti potilaan kuvaamia oireita, luetellaan laboratoriotuloksia ja kuvataan röntgenlöydöksiä. Joissakin lausunnoissa kerrotaan jotakin potilaan työtehtävistä. Sekä todetaan, että potilas on työkyvytön.

Usein lausunnoista puuttuu kuitenkin se oleellinen: miten olkapäässä tai kaularangassa todettu liikerajoitus vaikuttaa traktorilla ajamiseen? Mitä työhön oleellisesti kuuluvaa tehtävää potilas ei yksinkertaisesti pysty tekemään oikealla kädellä?

Omalla vastaanotollani oli taannoin perhepäivähoitaja, jonka polvet eivät kertakaikkiaan taipuneet niin, että hän olisi pystynyt kyykistymään. Koska kyykistyminen on lastenhoidossa keskeinen työtehtävä, hän ”joutui” eläkkeelle.

Lääkäri – yleis- tai erikoislääkäri – tuntee harvoin niitä tehtäviä, joita tämän päivän ahtaaja, perushoitaja, maanviljelijä, rakennustyömies, marketin kassa tai hitsaaja tekee.

Lääkärillä voi olla jonkinlainen mielikuva, mutta kun eri työpaikoilla tehtävät vaihtelevat. Perushoitaja pienellä lääkäriasemalla tekee erilaista työtä kuin perushoitaja pitkäaikaisosastolla. Hitsaaja telakalla tekee toisenlaista työtä kuin hitsaaja pienellä konepajalla.

Jotta todettujen toimintakykymuutosten vaikutus työtehtäviin pystyttäisiin kuvaamaan kunnolla, tarvitaan juuri tuohon työhön perehtyneen työterveyslääkärin arvio. Nykyisin tuollaista lausuntoa jo vaaditaan työkyvyttömyyden pitkittyessä, mutta työterveyslääkärienkin osaaminen on varsinkin pienemmillä paikkakunnilla aika kirjavaa.

Tilannetta parantaisi, jos vakuutusyhtiöillä olisi osaajia, jotka voisivat tarvittaessa tutkia potilaita. Tai jos yksikään hoitava lääkäri ei tekisi eläkelausuntoa käymättä henkilökohtaisesti tutustumassa potilaansa työhön hänen työpaikallaan.


Mutta ne ”paperilääkärit”. Vakuutuslääkärin on tehtävä työnsä tasapuolisesti. Siis niin, että eläke myönnetään samanlaisin perustein, olipa potilas kotoisin Eirasta tai Pihtiputaalta.

Jos jonkun muurarin olkapää liikkuu ratkaisevasti paremmin kuin toisen, onko oikein panna molemmat eläkkeelle?

Jos taas hoitavan lääkärin lausunto on puutteellinen – ei kuvata löydösten vaikutusta työhön – hakemusta ei sen vuoksi pidä hylätä. Vakuutusyhtiön tulisi perätä hoitavalta lääkäriltä kunnollinen kuvaus potilaan työstä ja siinä selviytymisestä.

Astman, sepelvaltimotaudin, amputoidun jalan tai aivohalvauksen vaikutus fyysiseen työhön on mitattavissa. Niissä hoitavan lääkärin ja paperilääkärin kannanotot tuskin eroavat. Sen sijaan noidenkin sairauksien vaikutukset tietotyöhön, monitorivalvontaan tai byrokratian pyörittämiseen on jo vaikeampaa.

Sama koskee masennusta, joka näyttää nousevan suurimmaksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Masennusta voidaan kyllä mitata erilaisilla asteikoilla, mutta mikä on psyykkisten sairauksien todellinen vaikutus erilaisiin työtehtäviin? Millä tavalla masennus heikentää esimerkiksi sahatyössä tarvittavaa monitorien tarkkailua, tuotteiden lajittelua ja reagointia virheisiin? Tai vaikkapa kunnallisten lautakuntien pöytäkirjanpitoa?

Psyykkisen työkyvyn mahdollisimman objektiivinen arviointi on yksi niistä asioista, joiden kehittämiseen tulisi nyt ja lähitulevaisuudessa panostaa todella paljon. Monimutkaistuva maailma ja työelämän stressaavuus eivät ole mitään pikkujuttuja.

Niilo Keränen on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.) Taivalkoskelta.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

työ kun on mielekästä niin siitä on vaikea luopua ja toimeentulokin on tärkeää sairaus rajottaa paljon jotkut ammatit se sulkee täysin pois sairastuneelta ja kun on ikää niin on tavallaan turha enää kouluttaa kun työtä ei kuitenkaan enää saa ja nuori ihminen on ihan eri asia kun semmosella on elämä edessä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työ ei ole tärkeintä, vaan toimeentulo. Mikäli työ olisi tärkeää, herrat sen tekisivät, mutta se on niille myrkkyä. Tärkeintä on painaa seteleitä kolmessa vuorossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on olemassa ammattikuntia, mm. toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja esim. neuropsykologit jotka arvioivat ihmisen toimintakykyä suhteessa työtehtäviin. Miksi kirjoittaja ajattelee, että lääkärin tulisi tehdä tämä arvio, kun on mahdollisuus konsultoida asiantuntijaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pidin tästä asiasta esitelmän omalle lääkärilleni ja tuloksena oli merkityksetön lisädiagnoosi ja uusi lausunto uutta hakemusta varten, jossa on edelleen täsmälleen tuo tässä jutussa kuvattu vika: siinä ei kerrottu, miten diagnoosi vaikuttaa työkykyyn. Vaikka rautalangasta koetin vääntää tätä asiaa, ei se vain mennyt lääkärille jakeluun. Ei kuulemma voi kirjoittaa tarkemmin, kun ei tunne työhistoriani mukaisia työnkuvia. Ilmeisesti pitää sitten lähteä etsimään yksityiseltä puolelta sellaista lääkäriä, joka osaa kirjoittaa lausunnon. Olen väsynyt käymään turhaan sellaisen lääkärin juttusilla, jonka mielestä olen työkyvytön, mutta joka ei osaa asialle lääketieteen eikä tukien kannalta mitään tehdä. Toisen kierroksen vastauksessakin todettiin, että papereiden perusteella olen kykenevä tekemään työhistoriani mukaista työtä. Ihmekö tuo, kun lääkäri ei monen sivun, sinänsä kirjalliselta kannalta ansiokkaassa, tilannekuvausesseessään muuta väittänytkään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa loistava kirjoitus osaavalta lääkäriltä Itse olen käynyt työkykyarviossa kaksi kertaa työhistorian aikana ja kummassakaan arvioinnissa ei ole työterveyslääkäri ollut kiinnostunut työtehtävistäni. Koko arviointiaika on kulunut vastaanotolla uusiin tehtäviin houkutteluun, joita ei ole edes määrätty. Työergonomia puutteen raborttikin on laitettu ö-mappiin ja tokaistu: annetaan niiden työpaikan ja työtehtävien olla. Verensokerin ollessa yli 7 on todettu ettei sulla ole mitään syytä mennä rasitustesteihin, tuntui jo huolestuttavalta kannanotolta. Psykologin jutteluaikoja työergonomian korjausvaatimuksiin tarjottiin, vaikka työterveys itse oli olosuhteet hunoksi todennut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaahan tuo on koko juttu, mutta se työn arvostus ja työn merkitys ihmiselle, jonka Päätälo kirjoissaan kuvaa on tänä päivänä tyystin unohtunut. 50-60 luvulla oli paljon lihasvoimalla tehtävää työtä, joka on tänä päivänä koneellistettu, mutta mikä oli olennaista kaikkia työntekijäryhmiä arvostettiin ja he olivat ylpeitä siitä mitä tekivät. Tästä tuleekin aasinsilta laatuun. Tänä päivänä on sekä työnantajan, että myös työntekijän oman työn arvostus romahtanut ja se heijastuu sekä tehdyn työn (tuotteen) laatuun, että työmotivaatioon ja sitä kautta työterveyteen ja siihen kuinka herkästi sinne "otille" mennään ja kuinka suuri halu on eläköityä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

77
Nuorten tupakointi vähentynyt, kannabiksen käyttö suomalaisten keskuudessa yleistynyt
76
Kerro meille: Mikä tärkeä tuote on kadonnut ruokakaupan hyllyltä? Mitä kaipaat sinne takaisin?
61
Jyväskylän yliopisto aloittaa esiselvityksen presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren gradusta - tutkii plagiointiväitteet
57
Oulu haluaa kaupunkilaisilta kehittämisideoita Ou jees! -kampanjalla –  "Sykkivä keskusta ja kyllä kylillä kelpaa"
45
Linnanmaan yhteiskampus etenee, alueelle kehitetään yritysaluetta - havainnekuviin piirretty myös raitiovaunurata
39
Suomi haluaa tehostaa ilmatorjuntaa yli 10 kilometrin korkeudessa - tarjouspyyntöjä uusista ohjuksista valmistellaan
35
Rinnettä alas jopa 80 kilometriä tunnissa – Kempeleen Köykkyriin Suomen neljäs alamäkiluistelurata

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

187 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Merja Kyllönen ylivoimainen !

Näistä presidettiehdokkaista harvoja joka keskittyi omaan sanomaansa eikä keskittynyt louskuttamaan muiden virheitä! Ehk... Lue lisää...
Nuusa

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.1.

Naapurit

18.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image