Vieras

Mainos

Suomi hoipertelee kohti puo­lus­tus­liit­toa

Vieras 14.11.2017 12:00
Merja Kyllönen

Maa, joka neuvotteluissa on jo saanut paljon, mutta haluaa vielä lisää (vaikka nyrpisteleekin sille että EU:n kanssa ylipäätään pitää neuvotella). Maa, jonka lehdistössä vaahdotaan kansallisesta edusta ja isänmaan ystävistä ja satunnaisesti uhkaillaan EU-erolla. Maa, jonka EU-puheenjohtajakausi häämöttää jo näköpiirissä, mutta joka ei tunnu osaavan päättää, halutaanko yhteistyötä vai ei.

Brexitin kouristama Britannia? Ei, vaan kotimaani Suomi.

Olen seurannut ihmetyksellä Suomen linjaa Euroopan Unionin päätöksenteossa tällä hallituskaudella. Kovin vastentahtoiselta on meno vaikuttanut. EU-politiikka tuntuu olevan pääministerille pakollinen riesa, kuin silloin tällöin toistuva vaivalloinen velvollisuus.

Euroopan unionin eri toimielimissä keskustellaan jatkuvasti isoista, globaaleista teemoista ja niiden merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle: pakolaisvirroista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sen hillinnästä, työn murroksesta, veroparatiiseista, EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. Suomi herää siinä kohtaa, kun olisi mahdollista saada itselle lisää, mutta keskustelun aikana olemme hiljaa. Vaatimuksia paremmasta maailmasta meillä ei ole. Vain yhdessä kohtaa hallitus näyttää heränneen unestaan: EU:n uuden puolustusyhteistyön kohdalla. Tähän pysyvään, uuteen rakenteelliseen yhteistyöhön Suomi onkin sitten lähdössä niin kiireellä, että pääministeri on asian jo kuitannut ennen eduskunnassa käytävää keskustelua.

Perustuslain mukaan Suomen kannan EU:ta koskevissa asioissa muodostaa eduskunta. Eduskunta tulee kuitenkin saamaan asiasta pääministerin ilmoituksen vasta sen jälkeen, kun ulkoministeri Soini on jo käynyt sitomassa Suomen kädet. Eduskunnan (ja myös presidentin) näytti ohittavan myös puolustusministeri Jussi Niinistö, joka ilmoitti julkisuudessa Suomen järjestävän suursotaharjoituksen vuonna 2020 tai 2021. On aivan käsittämätöntä, että kutsuja muille maille on jo esitetty, ilman että asiaa on käsitelty ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, saati ulkoasianvaliokunnassa.

Tällainen EU-maako Suomi on? Tällaista EU:tako me haluamme rakentaa?

EU:n yhteydessä keskustellaan usein legitimiteetistä. Vaalien yhteydessä valitellaan alhaista äänestysintoa, vaalien välissä median vähäistä kiinnostusta eurooppalaiseen päätöksentekoon. Demokratiavaje on todellinen, ja tiedon puute myös vaarallista: esimerkiksi Britannian EU-kansanäänestyksen yhteydessä kampanjoitiin onnistuneesti aivan virheellisilläkin väitteillä EU:sta, joita populistilehdistö levitti tehokkaasti eteenpäin.

Toisaalta kansalaisten epäluottamus on myös aivan perusteltua: talouskriisin jälkeinen leikkauspolitiikka on vain pahentanut sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia eikä Euroopan Unioni ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta. Jos EU:n politiikan suuntaa ei muuteta sosiaalisia oikeuksia ja demokratiaa lisäävään suuntaan, kasvava tyytymättömyys, epäluottamus ja kansallismielisyys tulevat murentamaan unionin merkitystä entisestään.

Tässä tilanteessa EU:n roolin muuttaminen rauhanprojektista kohti sotilas- ja puolustusunionia tuntuu erittäin kyseenalaiselta. Kun niin monessa, kansalaisille tärkeässä asiassa emme tunnu löytävän kaikkia jäsenmaita hyödyttäviä ratkaisuja, niin sotilaallinen yhteistyökö nyt jää EU:n ytimeksi?

Tähän saakka Euroopan unionissa on ollut virallinen konsensus, ettei budjettivaroja käytetä puolustustarkoituksiin. EU:n puolustusrahasto rikkoo tämän linjan. Kyse ei ole mistään pikkurahoista: puolustusrahastolle on korvamerkitty varoja 38,5 miljardia euroa budjettikaudelle 2021–2027. Komissio haluaa esittää rahaston aloittamista jo vuonna 2019 ja varata vuoteen 2020 mennessä varoja siihen 2,59 miljardia. Tästä summasta tulisi 590 miljoonaa suoraan EU:n budjetista.

Lisäksi aseistukseen käytettäisiin tulevalla vuosikymmenellä 5 miljardia ja tutkimukseen 500 miljoonaa euroa. 1,5 miljardia tulee EU:n budjetista ja loput 3,5 miljardia kunkin jäsenmaan omasta kassasta.

Tämän lisäksi haetaan kahden prosentin kokonaistavoitetta bruttokansantuotteesta kaikkien EU-maiden puolustusmenojen osalta.

Jos kaikki tämä toteutuu, saa Suomi kesäkuussa 2019 hyvin erilaisen EU:n puheenjohdettavaksi.

Väistämätöntä se ei ole. Uhkakuvien korostamisen ja massiivisen sotilaallisen varustautumisen sijaan Suomen olisi mahdollista vaikuttaa Euroopan unionissa ja globaalisti tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeudenmukaisen tulonjaon sekä monenkeskeisen yhteistyön puolesta.

Näin tulee tehdä. Euroopan unioni on Suomen kannalta keskeinen kansainvälinen yhteisö, eikä ole yhdentekevää minkälaiselle arvopohjalle sen tulevaisuutta rakennetaan.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

”EU-politiikka tuntuu olevan pääministerille pakollinen riesa, kuin silloin tällöin toistuva vaivalloinenvelvollisuus.”

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Harvoin joutuu lukemaan tällaista synkistelyä ja epäasiallista tekstiä. On hyvä muistaa tarkoin, että Kyllönen oli kannattamassa Suomen metsien käyttöä rajaavaa ohjelmaa EU:ssa, tosin huonolla menestyksellä. Onneksi met­säs­tä han­kit­tua raa­ka-ai­net­ta saa edelleen käyt­tää uu­siu­tu­vak­si ener­gi­ak­si, jos jä­sen­maan met­sä­lain­sää­dän­tö täyt­tää ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vaa­ti­muk­set ja huo­mi­oi vai­ku­tuk­set luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le. Suomessa tähän pystytään, mutta Kyllösen mielestä ei. Aikamoinen kupru Kyllöselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos pitää valita sukupuolineutraalin avioliiton sallimisen ja Putinin hallinnon välille, valitsen Venäjän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vasemmistohan on aina vastustanut maamme puolustautumista, heille kun ideologisesti armeijaksemme kelpaisi Venäjän armeija ja Suomi osana Äiti Venäjää on haave.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Isääkö se noin potuttaa Merjan fiksut ja oikeat puheet, että pitää lapsensa nimimerkillä kirjoitella? Eihän sitä iso mies kehtaakaan tuoda noin tyhmiä ajatuksiaan esille omalla nimellään eikä nimimerkillään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolustusliiton syntyminen Eurooppaan on väistämätön lopputulos sen seurauksena, että Eurooppaa uhataan idästä. Puolustusliitto ei ole pelkästään sotilaallinen, vaan sen tehtävänä on torjua erilaisia hybridiuhkia, jotka pyrkivät luomaan eri puolille Eurooppaa yhteiskunnallista kaaosta.

Hoipertelu on oikea termi kuvaamaan sitä vaikeutta, jota välttämätön muutos vanhasta järjestyksestä uuteen vaatii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joutuu toteamaan, että Merja on kerrankin oikeassa. Tällä hetkellä tuntuu olevan valailla käsitys, että sotilaallinen varustautuminwn on tärkeintä. Ennen kaikkea USA:n myönteisesti. EU on sivu seikka, Natoon vaikka nurkan takaa vastoin kansan enemmistön tahtoa. Mistä hyvänä esimerkkinä on puolustusministeri harjoittama politiikka varustautumisessa ja sitoutumisessa USA: yhteistyöhön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euroopan maat olivat hyvää kyytiä karsimassa puolustustaan mutta sitten eräs herra Putin päätti muuttaa vastoin kansainvälistä oikeutta maansa rajoja ja toki tietenkin myös naapurimaan rajoja. Itselle lisää maata ja naapurilta pois. Siinä ajattelemisen aihetta Kyllöselle.
Brittien brexit-äänestys oli tosiaankin valheiden ja populismin verkko. Brexitin kannattajat vierailivat tämän samaisen Putinin luona saamassa rahaa ja ohjeita. Siinä ajattelemisen aihetta Kyllöselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaapi ottaa ohimoon, kun on noin viisas ja selväsanainen nainen! Se on paha monelle miespuoliselle sodasrta hyberöivälle urokselle.
Hyvä Merja!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:n puolustusyhteistyöstä on kyllä puhuttu vuosikymmeniä.

Muuten Suomen EU-passiivisuus kyllä hämmästyttää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Muonio ja Kittilä lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli on huono maan pohjois- ja itäosassa sekä Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

259 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Mainitsemaasi miesten keski-eläkettä 2100€/kk saa tällä hetkellä alle 10% mies eläkeläisistä. 8% jos kohtuu tarkkoja oll... Lue lisää...
Taas tätä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

24.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image