Vieras

Mainos

Suomen vakaa puoluekenttä

Vieras 17.11.2017 12:00
Risto Murto

Näytämme elävän keskellä politiikan hulluja vuosia. Perinteiset puolueet ovat puolustuskannalla, kun äänestäjät ovat länsimaissa äänestäneet puoluekartat uusiksi. Joissakin maissa puoluekenttä on sirpaloitunut pahasti. Toisissa maissa uudet puolueet ovat päässeet nopeasti valta-asemaan. Poliitikon ammatista on tullut kovin riskialtis.

Yhdysvaltojen poliittisesta tilanteesta raportoidaan hyvin päivittäin suomalaisessakin mediassa. Presidentti Trump on hyvin poikkeuksellinen presidentti. Hänen tapansa toimia ja kommunikoida äänestäjien kanssa poikkeaa kaikista aikaisemmista edeltäjistä.

USA:ssa äänestäjien muutoshalu purkautui näyttävästi presidentinvaaleissa. Maa on myös esimerkki kaksipuoluejärjestelmästä, jossa muutokset tapahtuvat paljolti perinteisten puolueiden sisällä. Näin kävi myös presidentinvaaleissa. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa presidenttiehdokas Trump ei perustanut uutta puoluetta vaan valloitti ulkopuolisena vanhan valtapuolueen presidenttiehdokkaan paikan.

Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet rajusti myös Euroopassa. Täällä käytetään yleisesti suhteellista vaalitapaa, jonka seurauksena parlamenteissa vaikuttavien puolueiden määrä on anglosaksisia maita suurempi. Kun Yhdysvalloissa on kongressissa kaksi puoluetta, tyypillisessä eurooppalaisessa maassa parlamentissa voi puolueita olla yli kymmenen.

Euroopassa muutokset ovat tarkoittaneet erityisesti poliittisen kentän sirpaloitumista tai täysin uu-sien puolueiden nousua parlamentteihin. Uudet puolueet ovat jossain tapauksessa nousseet myös nopeasti valtaan. Sirpaloituminen on ilmennyt siten, että parlamentissa on enemmän puolueita ja suurien, vakiintuneiden puolueiden asema on heikentynyt.

Käytännössä sirpaloituminen tarkoittaa vaikeuksia rakentaa pysyviä enemmistöhallituksia. Tuore esimerkki tästä on Hollanti. Maan viime kevään parlamenttivaaleja pidettiin perinteisten poliittisten puolueiden torjuntavoittona. Puoluekartta kuitenkin sirpaloitui edelleen ja maassa meni peräti 225 päivää muodostaa enemmistöhallitus. Nyt hallitus on saatu perustettua, mutta sen enemmistö on yhden kansanedustajan varassa kummassakin parlamentin huoneessa.

Vastaavaa sirpaloitumista tapahtui viime kuun Tšekin vaaleissa. Vanhan valtapuolueen sosiaalidemokraattien ääniosuus romahti alle 10 prosentin ja puoluekartta sirpaloitui. Tosin suurimmaksi nousseen Anon ääniosuus nousi noin 30 prosenttiin, mikä antoi sille ilmeisen vahvan aseman vetää hallitusneuvotteluita.

Ano on hyvä esimerkki toisesta il-miöstä eli uusien puolueiden voittokulusta. Kyseinen puolue on rekisteröity vasta viisi vuotta sitten varakkaan liikemiehen johdolla. Vaaleissa kolmanneksi tullut puolue oli perustettu vuonna 2009 ja neljänneksi tullut vuonna 2015. Toinen esimerkki uuden puolueen merkitystä nähtiin juuri Ranskassa. Presidentti Macronin puolue on perustettu vasta pari vuotta sitten.

Keskisen Itä-Euroopan puoluekenttä on ollut kovassa muutoksessa. EU:n sisällä suurimmat haasteet asettavat valtaan nousseet Puolan ja Unkarin autoritaariset puolueet, jotka eivät jaa täysin samaa arvopohjaa vanhojen EU-maiden kanssa.

Voi olla, että EU:lle näiden uusien puolueiden ja EU:n pelisääntöjen törmäys on ensi vuoden suurin yksittäinen haaste. Samalla kannattaa huomata, että EU on toiminut kehikkona, jossa eurooppalaista politiikkaa on voinut tehdä. Käytännössä EU on vaimentanut poliittisten muutosten vaikutuksia.

Suomessa olemme tottuneet päivittelemään poliittisen kentän epävakautta. Suomikin on ollut osa eurooppalaista muutosta, joka on kiteytynyt perussuomalaisten vaalimenestykseen 2010-luvulla. Muuttuneessa puoluekentässä yhteisen, aidon poliittisen agendan löytäminen on ollut haastavaa.

Myöskään hallituksen takana olevat enemmistöt eivät ole olleet aina kovin vahvoja eduskunnassa. Suomen poliittinen järjestelmä näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena, jos vertailukohdaksi otetaan yleinen eurooppalainen tilanne.

Suomeen on saatu viime vuosikymmeninä varsin nopeasti kasaan enemmistöhallitukset, jotka myös ovat lähtökohtaisesti vallassa koko vaalikauden eli neljä vuotta. Tämän lisäksi puoluekenttä on eurooppalaisittain sitenkin lopulta huomattavan vakaa. Keskinäiset ääniosuudet elävät vaaleista toiseen, mutta kenttä ei ole sirpaloitunut hollantilaiseen tapaan tai mennyt täysin uusiksi kuten Ranskassa.

Tiedämme tänään hyvin suurella todennäköisyydellä, minkä nimiset puolueet ovat mahdollisesti hallitusneuvotteluissa seuraavien vaalien jälkeen. Näin ei ole enää kaikkialla Euroopassa.

Suomalainen äänestäjä on kaikesta huolimatta äänestänyt vakaasti olemassa olevan puoluekentän ja vakiintuneiden vaihtoehtojen puitteissa. Näin on kaikesta päätellen tapahtumassa myös tulevissa presidentinvaaleissa.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole.

Uudet puolueet kuten Perussuomalaiset ovat päässeet nopeasti valta-asemaan. Ja yhtä nopeasti myös kynnettömyytensä, suunnittelemattomuutensa ja toimeenpanokyvyttömyytensä todistaneet.

Suomalainen äänestäjä äänestää vakaasti olemassa olevan puoluekentän ja vakiintuneiden vaihtoehtojen puitteissa, koska ehdokkaina on vain olemassa olevan puoluekentän jäseniä. Eihän muita voi edes äänestää, vai voiko?

Hallitukset ovat lähtökohtaisesti vallassa koko vaalikauden eli neljä vuotta, koska niitä ei enää edes presidentti voi kaataa.

Kansalaisaloitteet ovat myös jo näyttäneet hampaattomuutensa, kuten rattijuopumusrangaistusten tiukentamista vaatinut aloite näytti. Osa kansanedustajista oli pöyristynyt jo pelkästä ajatuksesta, että tavalliset kansalaisetkin haluaisivat ylipäätään päätöksentekoon osallistua. Aloitteen luki eduskunnan pöytäkirjojen mukaan vain 15 kansanedustajaa ja totesi, ettei aloite aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä. Loput 185 kansanedustajaamme ilmeisesti jääväsivät itsensä aloitteen aiheen vuoksi.

Mikäli joukko suomalaisia oikeasti haluaisi jotain asiaa muuttaa, niin tehtävä on mahdoton, sillä jokainen puolueemme eroaa vain hieman toisistaan. Suurin ero johtuu yleensä siitä, mitä mainostoimistoa sattuivat käyttämään.

Sori siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos jostakin tulisikin varteen otettava uhkaajaehdokas niin valtamedia kyllä torppaisi hänet heti jos ei muuten niin sossuttelemalla ja keksimällä negatiivisia uutisia.
Valitettavasti tälläinenkin on suomessa totuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Muonio ja Kittilä lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli on huono maan pohjois- ja itäosassa sekä Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

259 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Mainitsemaasi miesten keski-eläkettä 2100€/kk saa tällä hetkellä alle 10% mies eläkeläisistä. 8% jos kohtuu tarkkoja oll... Lue lisää...
Taas tätä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

24.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image