Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta on selvittänyt laaja työryhmä muutamien kevätkuukausien ajan. Työryhmä sai toukokuun loppuun mennessä valmiiksi kolme vaihtoehtoa, joista ministeriryhmä valitsi yhden, jota työstetään eteenpäin.
Palvelurakenneratkaisulla yritetään etsiä ratkaisuja suomalaisen terveydenhuollon suuriin pulmiin: kasvaviin kustannuksiin, terveyskeskusten huonoon toimivuuteen ja kansalaisten saamien palvelujen epätasa-arvoisuuteen.
Nykyisin terveydenhuolto on kolmitasoista: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja erityistason sairaanhoito. Viimeksi mainitusta vastaavat yliopistolliset sairaalat. Uusi malli karsii pois yhden tason.
Työryhmän piirtämässä kauniissa kaavakuvassa ylempi taso on kansallisesti keskitettävä erittäin vaativa erikoissairaanhoito. Alempi on merkittävä osa erikoissairaanhoitoa ynnä perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi.
Työryhmä on piirtänyt näiden tasojen välille aaltoviivan – raja ei siis ole tarkka. Alemmasta tasosta vastaavat vahvat peruskunnat ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eli sote-piirit. Tältä osin ministeriryhmän ratkaisu on hivenen ristiriidassa hallituksen kuntarakennehankkeen kanssa, jossa taas pyritään yksiselitteisesti vahvoihin peruskuntiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä tietää, mitä uusi palvelurakenneratkaisu tarkoittaa. Mitään tarkempia selityksiä ei ole toistaiseksi kuultu, työryhmä jatkaa selvittelyään. Ja oppositiopuolueet sekä Lääkäriliitto vastustavat valittua mallia kiivaasti.
Jos uusi sairaanhoidon malli tarkoittaa, että nykyiset keskussairaalat olisivat erityistason sairaanhoidon eli Ervan maakunnallisia yksiköitä, mikään ei muuttuisi. Vain hallinto keskittyisi ja karkaisi entistä kauemmaksi kuntien demokraattisesta päätöksenteosta.
Työryhmän piirtämästä kaavakuvasta ja sen aaltoviivasta voisi kuitenkin päätellä, että Erva eli maan viisi yliopistollista sairaalaa pitäisivät sisällään vain todella harvinaiset, todella vaikeat ja suurta erikoisosaamista vaativat hoidot. Kaikki muu erikoissairaanhoito yhdistettäisiin kuntien ylläpitämään perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen.
Pohjois-Suomen Erva olisi Oysista se osa, joka vastaa huipputason sairaanhoidon osaamisesta. Pääosa Oysin erikoissairaanhoidosta, nykyiset keskussairaalat ja erikoissairaanhoitoa jossain määrin tarjoavat Oulaskankaan, Raahen, Kuusamon, Oulun kaupungin ja Kemijärven sairaalat olisivat kuntien tai sosiaali- ja terveyspiirien ylläpitämän perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijayksiköitä.
Organisointia tärkeämpää on kuitenkin terveydenhuollon toiminta. Olisiko tämä malli toiminnallisesti järkevä? Tänään sairaanhoitopiirit elävät aika itsenäistä elämää, kehittävät toimintaansa omista lähtökohdistaan, erikoissairaanhoidon ehdoilla.
Tämä on johtanut siihen, että keskussairaaloiden erikoissairaanhoito toimii erinomaisen hyvin. Se kuitenkin maksaa yhä enemmän, vuotuinen kustannusten kasvu on suurempaa kuin missään muussa kunnallisessa toiminnassa. Kun kuntien rahat ovat tiukalla, terveyskeskusten toiminnasta yritetään pihistää, mikä on johtanut siihen, että perusterveydenhuolto ontuu koko ajan ja kaikkialla.
Sairaanhoito, siis itse ammattitoiminta, on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut kovasti. Pääosa tavallisista hoidoista pystytään tekemään joko terveyskeskuksien vastaanotoilla tai sitten keskussairaaloiden poliklinikoilla ja osastojen lyhythoitojaksoilla.
Kirurgiassakin päiväkirurgia on päivän sana. Erityisen suurta taitoa ja osaamista vaativat esimerkiksi sydänkirurgia, monivammapotilaat tai syövän diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä tietenkin ne muutamat harvinaiset ja vaikeasti hoidettavat sairaudet, jotka on jo nyt jaettu valtakunnallisesti yliopistosairaaloissa hoidettaviksi.
Nykyhallituksen ohjelma puhuu painokkaasti perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Nyt valitulla sairaanhoidon palvelurakenteella on mahdollista kehittää pääosa nykyisestä keskus- ja muiden sairaaloiden antamasta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoa tukevaksi polikliiniseksi ja lyhythoitoiseksi sairaanhoidon asiantuntijatoiminnaksi.
Perusterveydenhuollon etulinjassa toimiva yleislääkäri lähettää potilaansa käymään asiantuntijalla, leikkauttamassa sappikivet, tutkituttamassa päänsäryt, tarkistuttamassa monimutkaiset lääkitykset. Nimenomaan käymään, ja käynnin jälkeen potilas palaa omalle yleislääkärille. Kun yleislääkäri toimii lähellä oman kuntansa sosiaalitointa, hoitoketjut aivan varmasti tulevat nykyisiä sujuvammiksi.
Muutakin etua uudesta rakenteesta voisi olla. Nykyisten keskussairaaloiden ei tarvitsisi kilpailla erityis- ja huippuosaamisesta Erva-sairaalan kanssa.
Sairaaloiden – siis perusterveydenhuollon asiantuntijayksiköiden – rakenteita voitaisiin merkittävästi keventää polikliinisen ja lyhythoitoisen työn suuntaan. Koska asiantuntijayksikön tulisi olla mahdollisimman lähellä potilaita, myös esimerkiksi Oulaisten, Raahen, Kuusamon ja Kemijärven erikoisosaamista tarvittaisiin oman alueensa asiantuntijana.
Väittäisin myös, että pääosa erikoissairaanhoidosta pysyisi kuntien ja sote-piirien näpeissä nykyistä paremmin ja myös kustannukset olisivat paremmin hallittavissa.
Rohkeutta, uudistajat! Muutos olisi iso, mutta positiivinen.
Kirjoittaja on Kuusamon terveyskekuksen ylilääkäri.
Kommentit