Tällä viikolla Norjan Tromssassa järjestettiin Arktisen yliopiston kokous.
Suomella on 140 arktisen tutkimuslaitoksen ja yliopiston muodostamassa verkostossa tärkeä rooli: verkostoyliopiston hallintovirasto sijaitsee Rovaniemellä ja tohtori Kari Laine Oulun yliopistosta johtaa yliopistoyhteistyön keskeistä toimintamuotoa, temaattisia verkostoja.
Arktisen alueen pääkaupunki on tällä hetkellä kiistatta Tromssa, jonne Arktisen neuvoston pysyvä sihteeristö on sijoitettu.
Norjan kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia rasittaa kiista keskeisen globaalin suurvallan, Kiinan, kanssa, jolla on laaja tutkimusasema Huippuvuorilla, ja jonka Polar-instituutista on kehittymässä keskeinen globaali toimija arktisessa ja antarktisessa tutkimuksessa.
Vuonna 2010 esitettiin ajatus Lapin yliopiston Arktisen politiikan professuurin perustamisesta viranalana arktisen politiikan ja turvallisuuden tutkimus.
Asiasta käytiin keskusteluja Aleksanteri-instituutin (Helsingin yliopisto), Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa, joita esitettiin mahdollisen yhteisprofessuurin rahoittajiksi.
Yhteistyölle ei löydetty toimivaa mallia, mistä johtuen asia palasi Lapin yliopiston sisälle ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta päätti esittää professuurin perustamista.
Lapin yliopiston Arktisen politiikan professuurin suunniteltuun toimialueeseen kuuluvat arktisen alueen politiikan ja geopolitiikan sekä turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan tutkimus, opetus ja ohjaus sekä kansainvälinen yhteistyö.
Kahden erillisen teema-alueen – politiikan ja turvallisuuden – mukaan ottaminen ja yhdistäminen mahdollistaa uusien näkökulmien esiintuomisen tutkimuksessa ja opetuksessa.
Kansallinen tarve professuuriin lähtee siitä, että Suomi on yksi arktisista valtioista ja sen kansallinen intressi on seurata pohjoisten alueiden geopolitiikkaa, turvallisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä sekä muiden arktisten valtioiden politiikkaa.
Maapallon pohjoisten alueiden ja merien pitkälti vakaa ja rauhanomainen geopoliittinen, geoekonominen ja ympäristöllinen tilanne on muutoksessa.
Muutoksen indikaattoreita ovat muun muassa odotukset arktisen alueen energiavarojen hyödyntämisestä ja uusista meriväylistä, kasvava globaali kiinnostus arktista aluetta ja sen luonnonvaroja kohtaan, ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sekä uudenlaiset paineet alueen valtioiden keskinäistä yhteistyötä kohtaan.
Arktisen alueen laajentunut ja tiivistynyt kansainvälinen yhteistyö tieteellisen tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen aloilla näkyy myös politiikkatieteissä ja turvallisuuden tutkimuksessa.
Lapin yliopiston emeritus-rehtori Esko Riepula on korostanut, että nykyinen Arktisen alueen valtioiden välisen yhteistyön alkusysäys oli syksyllä 1987 Neuvostoliiton silloisen puoluejohtaja Mihail Gorbatsovin puheessa, jonka hän piti Muurmanskissa.
Puheessaan hän muiden muassa esitti arktiseen alueeseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön aloittamista ympäristökysymyksiin painottuvana.
Suomen hallitus esitti, että kahdeksan arktisen maan (Neuvostoliiton, Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen) ympäristöministerit kokoontuisivat Suomessa.
Näin myös tapahtui ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan ensimmäinen em. kahdeksan arktisen alueen valtion ministerikokous, joka pidettiin Rovaniemellä kesäkuussa 1991.
Kokouksen tuloksena syntyi Arktisen alueen ympäristösuojelustrategia (Arctic Environmental Protection Strategy).
Kokouksesta käynnistyi myös ns. Rovaniemi –prosessi, jolla tarkoitetaan arktisen alueen ympäristön tilaan liittyvien seurantaprosessien järjestämistä ja tulosten jatkuvaa seurantaa sitä varten perustettujen seurantaelinten toimesta.
Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto.
Sen yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailun tutkimus.
Alaskan yliopistokonserni on profiloitunut Amerikan arktisena yliopistona. Venäjä on yhdistänyt Arkangelin alueen yliopistot Venäjän arktiseksi yliopistoksi.
Lapin yliopiston ja sen yhteyteen rakentuvan korkeakoulukonsernin onkin tulevaisuudessa luontevaa määritellä itsensä Euroopan unionin arktisena yliopistona. Tätä tukee Rovaniemelle yliopiston yhteyteen sijoitettava Euroopan arktinen informaatiokeskus.
Maapallon pohjoisiin alueisiin kohdistuvalla geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimuksella on kasvava tarve.
Kiinnostus pohjoisia alueita ja teemoja, kuten sotilaallinen ja ympäristöturvallisuus, ilmastonmuutos yhteiskunnallispoliittisena ja turvallisuusulottuvuutena sekä muuttuva geopolitiikka ja arktisten alueiden strategiat, onkin lisääntynyt niin ulkosuhteista vastaavien viranomaisten kuin tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa.
Lapin yliopiston Arktisen politiikan professuurin perustaminen yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan vahvistaa kansainvälistä ja kansallista tutkimustarvetta, ja se vahvistaisi yliopiston valtakunnallista tehtävää arktisessa osaamisessa.
Suomi on ollut aktiivinen toimija jo neljännesvuosisadan kansainvälisissä arktisiin ja pohjoisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä ja Suomi tulee pyrkiä johtavaksi toimijaksi Euroopan unionin piirissä.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.