Vieras

Mainos

Oulun huip­pu­tut­ki­muk­ses­ta on huolehdittava

Vieras 15.12.2017 12:00
Risto Murto
Risto Murto

Oulun yliopiston perustaminen ja sen kehittyminen monialaiseksi koulutus- ja tutkimusyliopistoksi on ollut ratkaisevan tärkeää Oululle ja koko Pohjois-Suomelle.

Oulun seutu olisi aivan erilainen ilman yliopistosta valmistuneita lääkäreitä, diplomi-insinööreitä, opettajia, luonnontieteilijöitä, humanisteja ja kauppatieteilijöitä. Talouselämän rakenne olisi myös toisenlainen ilman tätä osaavaa työvoimaa ja yliopistossa tehtävää tutkimusta.

Päätös yliopiston perustamisesta tehtiin vuonna 1958. Tähän aikaan Suomessa oli vain kolme yliopistokaupunkia, Turku, Helsinki ja Jyväskylä. Jyväskylässä koulutettiin korkeakoulussa opettajia. Käytännössä siis Pohjois-Suomesta piti muuttaa Turkuun tai Helsinkiin, jos halusi opiskella yliopistossa. Hyvin harva teki näin.

Oulun yliopiston perustaminen oli alkusoittoa nykyisen laajan korkeakouluverkoston rakentamiselle. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana perustettiin yliopistot tai korkeakoulut myös Tampereella, Joensuuhun, Kuopioon ja Lappeenrantaan. Rovaniemelle perustettiin korkeakoulu vuonna 1979.

Korkeakouluverkoston laajentaminen mahdollisti voimakkaan koulutuksen kasvun. Käytännössä korkeakoulututkinto muuttui harvojen etuoikeudesta tasapuoliseksi, maan laajuiseksi mahdollisuudeksi. Suurista ikäluokista tuli ensimmäinen korkeakoulutettu sukupolvi. Nykyisin ikäluokasta noin 40 prosenttia suorittaa korkeamman asteen tutkinnon, kun ennen osuus oli alle viisi prosenttia.

Koulutustason nousu ja uusien yliopistojen rakentaminen olivat suuri ponnistus suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt käydään kuitenkin jo toisen suuntaista keskustelua itse korkeakouluverkostosta. On kriittisesti kysytty ovatko voimavarat levinneet liiankin laajalle?

Muutoksia on jo tapahtunut. Yliopistojen lukumäärä on itsenäisinä yksikköinä jo vähentynyt noin kolmanneksen. Luonnollisinta on ollut samalla paikalla olevien korkeakoulujen tai yliopistojen yhdistyminen. Näin tapahtunut esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, seuraavaksi näin on käymässä Tampereella.

”Voi avautua tie huippututkimuksen keskittämiseen, jos rahaa ohjataan rahan eli aikaisempien resurssien luokse.”

Itsenäisten yliopistojen määrän pienentymisestä huolimatta käytännössä yhtäkään täysikokoista yliopistoa ei ole suljettu. Ei ole myöskään realistista odottaa, että lähitulevaisuudessa yksikään yliopisto suljettaisiin jossakin kaupungissa joitakin mahdollisia yliopistojen sivupisteitä lukuun ottamatta.

Jokainen paikallinen päättäjä tietää, että yliopiston vetäytyminen kaupungista olisi suurempi isku kuin minkään yksittäisen tehtaan sulkeminen. Ero yliopistokaupunkien ja ei-yliopistokaupunkien välillä on nykyisin iso.

Sen sijaan ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat useilla paikkakunnilla lähentyneet toisiaan. Korkeakoulut ovat hankkineet tai hankkimassa enemmistön ammattikorkeakoulujen omistuksesta ainakin Tampereella, Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Ammattikorkeakoulu Oulussa on siirtymässä samalla kampukselle Oulun yliopiston kanssa. Jo tämä mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen kahden oppilaitoksen välillä.

Vahvan kampuksen rakentaminen antaa toivottavasti eväitä vahvistaa Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun vetovoimaa tule-vien opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston useat koulutusohjelmat vaativat kiinnostusta matematiikkaan ja muihin luonnontieteisiin jo lukiovaiheessa. Pienenevien ikäluokkien Suomessa näistä nuorista käydään entistä kovempi kisa. Käytännössä Oulun pitää onnistua kasvattamaan opiskelijoiden rekrytointialuetta.

Oulun yliopiston asemaa keskeisenä kouluttajana ei tulla haastamaan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan huippututkimukseen käytettävissä resursseista on jo syntynyt kova kilpailu.

Julkisuudessa on esitetty hyvin aktiivisesti, että huippututkimus pitäisi keskittyä harvalukuisempiin yksiköihin. Tällöin kysymys kuuluu, mitkä yliopistot eivät enää jatkossa tekisi laajamittaista ja laadukasta tutkimusta?

Oulun yliopistossa on viime vuosina tehty hyvää työtä sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta. Perusrahoituksen määrittelevissä toiminnan tuloksellisuutta kuvaavissa mittareissa Oululla on takana hidas luisu, mutta nyt tämä alamäki on kääntynyt nousuun. Tuoreimmat luvut kertovat, että koulutuksen ja tutkimuksen tulokset ovat parantuneet. Hyvää työtä on tehty laajalla rintamalla.

Haasteena on se, että valtion rahoitusta yliopistoille on suuntautunut entistä enemmän erilaisten erillistä päästöstä vaativien ohjelmien kautta. Yliopistolle ei riitä, että onnistuu peruslyönneissä vaan on onnistuttava myös kauneuskilpailuissa.

Tästä voi avautua tosiasiallinen tie huippututkimuksen keskittämiseen, jos rahaa ohjataan rahan eli aikaisempien resurssien luokse. Oulussa kannattaa esimerkiksi seurata kuinka parhaillaan haettavat uudet tutkimuksen lippulaivainstituutit jakautuvat eri yliopistoille.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Olisi huolehdittava myös huippututkimuksen perustasta, kuten matematiikasta. Miten matematiikka on huomioitu ja sen osaamista on kehitetty Suomi 100 -juhlavuonna? Nyt en tarkoita digitalisaatiota, sillä sillä rapautetaan osaamista.

Kannattaa lukea Opettaja 22/2017: "Minne menet, sivistys?"

Shakespeare kirjoittaa sivistyksestä ja Anu Tuominen sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. 😘

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monessakohan asiassa Oulun yliopisto voi menestyksellä harjoittaa huippututkimusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis muuttaako Oulun yliopisto perinnettään, että kansainvälinen huippututkimus torjutaan kaksin käsin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

77
Nuorten tupakointi vähentynyt, kannabiksen käyttö suomalaisten keskuudessa yleistynyt
76
Kerro meille: Mikä tärkeä tuote on kadonnut ruokakaupan hyllyltä? Mitä kaipaat sinne takaisin?
61
Jyväskylän yliopisto aloittaa esiselvityksen presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren gradusta - tutkii plagiointiväitteet
57
Oulu haluaa kaupunkilaisilta kehittämisideoita Ou jees! -kampanjalla –  "Sykkivä keskusta ja kyllä kylillä kelpaa"
45
Linnanmaan yhteiskampus etenee, alueelle kehitetään yritysaluetta - havainnekuviin piirretty myös raitiovaunurata
39
Suomi haluaa tehostaa ilmatorjuntaa yli 10 kilometrin korkeudessa - tarjouspyyntöjä uusista ohjuksista valmistellaan
35
Rinnettä alas jopa 80 kilometriä tunnissa – Kempeleen Köykkyriin Suomen neljäs alamäkiluistelurata

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

187 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Merja Kyllönen ylivoimainen !

Näistä presidettiehdokkaista harvoja joka keskittyi omaan sanomaansa eikä keskittynyt louskuttamaan muiden virheitä! Ehk... Lue lisää...
Nuusa

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.1.

Naapurit

18.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image