Uusien ylioppilaiden ja opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet merkittävästi 1960-luvun alusta lähtien. Kun yliopisto-opiskelijoita vuonna 1980 oli alle 100 000, on heitä nyt yli 160 000. Uusia ylioppilaita vuonna 1980 valmistui 25 000 ja viime vuosina noin 40 000. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin vuonna 1980 noin 5 000 ja viime vuonna 12 000.
Yliopisto-opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrät ovat kasvaneet voimakkaammin kuin uusien ylioppilaiden määrä. Yliopistojen on leivottava maistereiksi, diplomi-insinööreiksi tai lääketieteen lisensiaateiksi entistä suurempi osa kustakin ikäluokasta. Suosituimmille koulutus- ja tieteenaloille kilpailu opiskelupaikasta on äärimmäisen kovaa. Samanaikaisesti vähemmän suosituilla aloilla on jo ongelma saada aloituspaikat täytetyksi opiskelijoilla, joilla olisi motivaatio ja riittävät pohjatiedot menestykselliseen opiskeluun.
Opiskelupaikka aukeni Suomessa viime syksynä yliopistoissa keskimäärin 42 prosentille hakijoista. Helpoiten pääsi teknillistieteelliselle koulutusalalle, jossa opiskelupaikan vastaanotti 57 prosenttia alalle hakeutuneista. Luonnontieteissä vastaava luku oli 33, terveystieteissä 30, kauppatieteissä 29, kasvatustieteissä 24, humanistisissa tieteissä 23 ja lääketieteessä 19 prosenttia. Kilpailu opiskelupaikasta taidekorkeakouluissa on kovinta. Kuvataide-, teatteri- ja tanssialoille pääsi vain 5-6 prosenttia hakijoista.
Eri yliopistojen välillä hyväksymisprosenteissa on suuria eroja. Erot selittyvät pääasiassa yliopiston tieteenalapohjan ja sijainnin perusteella. Valtaosa suomalaisista nuorista hakeutuu opiskelemaan kotiaan lähimpään korkeakouluun. Kullakin korkeakoululla on siten oma ensisijainen rekrytointialueensa.
Oulun yliopisto saa yli 70 prosenttia opiskelijoistaan kahden pohjoisimman läänin alueelta. Oulun yliopistoon tulee vuosittain yli 8 000 hakemusta ja aloituspaikkoja on 2 200. Ruuhka-Suomen yliopistoissa hakijoita aloituspaikkaa kohti on yleensä enemmän koulutusaloittain verrattaessa.
Viime vuonna tiedekorkeakouluista helpoimmin opiskelupaikan sai teknillisistä korkeakouluista ja vaikeinta oli päästä opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Oulun yliopisto sijoittui tarkastelussa yliopistojen puoleenväliin.
Oulussa on ollut muihin yliopistoihin nähden keskimääräistä vaikeampaa saada opiskelupaikka humanistisella ja kasvatustieteellisellä koulutusalalla, joissa molemmissa opiskelupaikka aukesi viime vuonna noin 15 prosentille hakijoista. Sen sijaan tekniikkaa ja eksakteja luonnontieteitä pääsee Oulussa opiskelemaan helpommin kuin maassa keskimäärin.
Pohjois-Suomen lukiot eivät pysty 700 000 ihmisen väestöpohjalla tuottamaan riittävästi matematiikkaa ja luonnontieteitä ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneita ylioppilaita. Tekniikassa hyväksymisraja sisäänpääsyyn on mennyt jo liian alhaalle.
Oulun yliopiston hallitus päättikin pienentää tekniikassa tämän vuoden sisäänottoa noin kahdeksalla prosentilla. Pienennys ei tule vaikuttamaaan suoritettujen tutkintojen määrään, sillä tilastot osoittavat, että jos motiivi ja riittävät pohjatiedot opiskeluun puuttuvat, niin ei myöskään tulosta synny.
Tulostavoitteet saavutetaan yleensä hyvin niissä yliopistoissa, joiden koulutusalat ovat suosittuja. Ne ovat saaneet myös lahjakkaimmat ja motivoituneimmat opiskelijat.
Opiskelutulokset ovat parhaat Oulun yliopistossa suosituimmilla aloilla eli kasvatustieteissä, humanistisissa tieteissä, taloustieteissä, lääketieteessä ja terveystieteissä. Haasteellisinta tulostavoitteet on saavuttaa tekniikassa ja eksakteissa luonnontieteissä.
Opetuksen kehittämistoimilla ja tehokkaalla opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa opiskelutuloksiin. Oulun yliopistossa pitkään tehty opetuksen ja oppimisen kehitystyö on ollut tuloksellista ja näkyy muun muassa opiskelijoiden keskimääräisten valmistumisaikojen laskuna kaikilla koulutusaloilla.
Koko yliopiston keskimääräinen perustutkintojen suoritusaika on laskenut jatkuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lähestyy 5,5 vuotta. Oulun yliopisto on parhaiten menestynyt yliopisto kolmella viimeisimmällä kierroksella, kun opetusministeriö on nimennyt valtakunnallisia hyvälaatuisen opetuksen yksiköitä. Nyt alkaneella kolmivuotiskaudella yliopiston valtakunnalliset opetuksen huippuyksiköt ovat biologian laitos, hammaslääke-tieteen laitos ja prosessitekniikan osasto.
Kehitystyössä on ollut tärkeää huomata, että opintoaikojen lyhentyminen ei ole mahdollista ilman motivoituneita opiskelijoita. Tekniikassa ja luonnontieteissä parhaat opiskelijat suorittavat tutkintonsa entistä nopeammin, mutta viimeisen neljännäksen kanssa on ongelmia.
Oulun yliopiston suunnittelussa keskitytään erityisesti opintojen aloitukseen, sillä kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta ovat valmistumisen kannalta tärkeitä. Tavoitteena on karsia opintopoluilta etenemisesteet, määritellä opetuksen sisällöt ja kuormittavuus opiskelijan oppimisen kannalta oikein ja varmistaa, että ohjausta sekä tutorointia on saatavilla opintojen kaikissa vaiheissa.
Opetussuunnitelmia kehitettäessä on otettu käyttöön sisältöjen ydinainesanalyysi ja oppikurssien kuormittavuuslaskenta. Näistä analyyseista on tullut opetussuunnitelmatyön perustyökalu. Nyt "Oulun mallia" ollaan ottamassa käyttöön myös muissa yliopistoissa.
Opetuksen kehittämistoimilla voidaan laadusta tinkimättä lyhentää opintoaikoja, mutta mitään ihmelääkettä ei ole olemassa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä, kattavaa ja systemaattista opetuksen kehitttämistyötä, jossa opetuksen kehittämisen tukipalveluiden merkitys ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen kehittämistoimiin ovat ensiarvoisen tärkeitä.