Vieras

Mainos

Omavaraisuus on turvallista

Vieras 17.10.2017 12:00
Merja Kyllönen

Viime vuosina Euroopassakin nähty sotatoimien aikaansaama pakolaiskriisi on vasta pientä alkusoittoa sille hädälle, joka eteläisen pallonpuoliskon maita uhkaa ilmastokatastrofin edetessä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset eivät koske vain muiden maanosien köyhiä, vaan kyse on myös meidän kaikkien suomalaisten tulevaisuudesta.

Kaikista loppuvuonna julkisuudessa keskusteltavista turvallisuusuhkista suurin on ilmastonmuutos – ehkä siksi, että me reagoimme siihen kuin sammakot hiljalleen kuumentuvassa vedessä. Kaikkien poliittisten päätösten pitäisi jo nyt pohjautua kestävään ilmastopolitiikkaan, mutta kuten esimerkiksi hiilinielukysymys osoittaa, me kuvittelemme edelleen, että aikaa on.

Ei ole. Lähivuodet ovat ratkaisevia, mikä tarkoittaa kestävää päätöksentekoa asumisen, liikenteen, maatalouden, metsätalouden ja ruuantuotannon ratkaisusta nyt.

Ruoka, vesi, lämpö ja energia ovat meille itsestäänselvyyksiä, joten emme osaa pelätä niiden puuttumista. Tutkijat ovat kuitenkin hereillä: esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luken tutkimusryhmä on muistuttanut ilmastokestävyyttä käsittelevässä tutkimusraportissaan tänä vuonna, että suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä, kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.

Kuivuus ja nälänhätä eivät ole vain Afrikan tai kehittyvien maiden ongelmia. Moni merkittävä ruuantuotantoalue kärsii jo nyt kuivuudesta ja globaalisti ruokamarkkinat ovat jo muuttumassa. Myös suomalainen luonto ja maataloustuotanto muuttuvat. Kuumuus, kylmyys, kuivuus ja tulvat koskettavat myös meitä ja saavat aikaan tuotantoepävarmuutta. Tuholaiset ja kasvitaudit eivät kunnioita kansallisvaltioiden rajoja. Toisaalta viljelykasvien sato voi kasvaakin, ja pidemmän ja lämpimämmän kasvukauden myötä uusia lajeja ja lajikkeita voidaan viljellä yhä pohjoisemmassa. Ehkä kainuulaisella takapihalla nähdään joskus päärynäpuita.

Elämme siis epävarmuudessa. Ilmastonmuutos voi johtaa suomalaisen ruuan kysynnän kasvuun maailmalla, mutta on myös mahdollista, että ilmastonmuutoksen tuomat haitat syövät mahdolliset hyödyt. Varmaa on se, että kansainvaellukset ja inhimillinen hätä testaavat solidaarisuutemme ja sopeutumiskykymme. Mitä nyt siis pitäisi tehdä? Ensimmäiseksi, pidetään huolta omavaraisesta tuotannosta.

Siinä vaiheessa kun Suomi ei enää voikaan tuoda ruokaa maailmalta, kotimainen ruuantuotanto, puutarhatuotanto, maatalous ja luonnontuotteet nousevat arvoon arvaamattomaan. Juuri nyt emme siis saa antaa näiden alojen osaamisen, investointien tai kapasiteetin hiipua. Vaikka kaupungistuminen on päivän sana, ei Suomi selviä ilman elävää maaseutua ja niitä ihmisiä, jotka ovat valmiina kehittämään osaamistaan luonnonvara-aloilla. Jos sukupolvenvaihdoksia ei tule, laitteet vanhenevat tai esimerkiksi maakuntien infrastruktuurista ei enää pidetä huolta, ei meillä enää ole tuotantoa, jota myydä tai jonka kapasiteettia nostaa. Pelkällä kaupunkiviljelyllä emme pärjää, niin tarpeellinen kuin sekin taito on.

Toiseksi, pidetään huolta monimuotoisuudesta. Vaikka hiilinielupäätöstä on nyt juhlittu kansallisena voittona, eivät maankäyttökysymykset tule tulevaisuudessa ainakaan helpottumaan. Pelto- tai hakkuupinta-alan lisääminen ei yhdisty yksinkertaisesti ilmastonmuutoksen kannalta kriittiseen hiilidioksidisidontaan. Jos kasvavien hakkuiden myötä metsämme alkavat olla tasaikäisiä yhden puulajin metsiköitä, ja maataloustuotannossa keskitytään vain joihinkin kasveihin, olemme entistäkin haavoittuvaisempia. Omavaraisuus ei saa tarkoittaa ahneutta.

Kolmanneksi, panostetaan perustarpeisiin. Ruoka, vesi ja puhdas ilma eivät tule menemään pois muodista. Digi-, hifi- ja high tech -huumassa ei kannata unohtaa, että ihminen ei pärjää ilman perustarpeittensa tyydyttämistä, ja laadukkaasta perustarpeiden tyydyttämisestä ollaan valmiita maksamaan jo nyt.

Esimerkiksi vesi ei ole koskaan ollut kriittisempi ihmiskunnan koko olemassaololle. Sadoilta miljoonilta ihmisiltä puuttuu käyttökelpoinen juomavesi, ja veden perässä ollaan myös valmiita lähtemään liikkeelle.

Osaammeko me riittävästi arvostaa pohjavesiämme? Onko meillä tällä alalla riittävästi koulutusta, tutkimusta ja kehittämistyötä? Pohjois-Suomi voisi yhtenäisenä ajaa vesiprofessuuria, vaikka Oulun yliopistoon, ja rakentaa vesiosaamisen ympärille uutta osaamiskeskittymää Suomeen. Työpaikkoja ja tulevaisuutta luodaan kestävästi vain niin, että ilmastopolitiikan velvoitteet otetaan vakavasti. Mahdollisuuksia on, jos emme hae vain nopeita pikavoittoja, vaan pitkäjänteisiä ratkaisuja. Suomen osaamisella ja tietotaidolla ei tarvitse tyytyä bulkkituotantoon.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

”Ei Suomi selviä ilman elävää maaseutua ja niitä ihmisiä, jotka ovat valmiina kehittämään osaamistaan luonnonvara-aloilla.”

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kyllä tämä hallitus vielä ehtii sössiä monia asioita, myydä valtion omaisuuksia ja nyt on jo pohjavedetkin tyrkytetty ulkomaalaisten veroparatiisien käyttöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noinko sitä on vieraannuttu reaalimaailmasta? Suomi ei ole omavarainen elintarpeissa vaan meille tuodaan nytkin elintarpeita ulkoa. Suomi ei kykene ruokkimaan koko Afrikan väestöä, kriisitilanteessa meilläkin nälkä tulee tutuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Omavaraisuus tulee kalliiksi ja johtaa tehottomuuteen.

Hyvän esimerkin näemme itänaapurissa. Siellä ruuan tuotannon omavaraisuuteen pyrkiminen on nostanut voimakkaasti ruuan hintaa laadun laskiessa. Se huomataan mm. Lappeenrannassa vierailevien ostosturistien käyttäytymisessä. Nykyisin he keskittyvät pääasiassa ruuan ostamiseen ja ovat jättäneet muut ostoksen aika minimiin.

Omavaraisuuteen keskittyminen johtaa kilpailukyvyn menettämiseen ja lisääntyviin tuontirajoituksiin. EU:n yhteismarkkinoilla ei onneksi ole tätä vaaraa, joten voimme jättää omavaraisuuspropagoinnin omaan arvoonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lueppas uudelleen tuo Kyllösen kolumni, niin huomaat miten ontuvaa on sinun kielteinen perustelusi omavaraisuuden kasvattamisesta. Venäjän ruokatuotannon ongelmat ovat ihan muualla kuin omavaraisuudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mites kun tulee joku kriisi eikä ulkomailta saakkaan ruokaa? Aika lapsellista kuvitella EU:n auttavan jos heillä itselläänkin on ruuasta pulaa. Ei se ulkomainenkaan ruoka mitään laadukasta välttämättä ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuvailehan jokin skenaario mahdollisesta kriisistä, jonka johdosta emme saisi ruokaa ulkomailta.

Suomi on lähes tai täysin omavarainen muun muassa maitotuotteissa, leipäviljassa, kananmunissa, sianlihassa ja naudanlihassa (lähde: Tietohaarukka 2014). Suomessa jalostettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on Elintarviketeollisuusliiton mukaan noin 82 prosenttia. Vehnäntuotannossa on normaalivuosina n. 20 prosentin ylijäämä. Suomessa on suuret leipäviljan varmuusvarastot, jne, jne,...

On jotensakin banaalia kuvitella nykyisin jotain välirauhan aikaista tilannetta, jolloin Suomessa oli todellakin ruokakriisi. Alkaisivatko EU-maat sotimaan keskenään? Tulisiko Venäjästä jollain hokkus-pokkus tempulla niin mahtava, että se voisi meidät eristää? Syöksyykö maahan jokin jättiasteroidi...?

Laukkaherkän mielikuvituksen vauhtia kannattaa hillitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan Euroopan maiden keskenään sotimisesta pitkät perinteet. Ei mitään takeita etteikö historia toistaisi itseään.
Mitkään liittoutumat eivät ole ikuisia. Britit jo lähtivät pois Eu diktatuurin kahleista ja muitakin vielä tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi sunnuntaina aamupäivällä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

340 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Millaisen neuvon antaisit nuorille sukupolville heidän eläkkeidensä suhteen, jotta he eivät joutuisi vastaavaan tilantee... Lue lisää...
Olet sitä mitä salaa...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image