Vieras

Mainos

Ministeri ei ole yritysjohtaja

Vieras 27.1.2017 12:00
Erkka Railo

Anne Bernerin kompurointi liikennekaaren uudistamisessa on kiinnittänyt huomion yrityksen ja ministeriön johtamisen eroihin. Viime vuosina yritysjohtajilla on ollut kovaa nostetta politiikassa. Monet kansalaiset ovat kokeneet, että poliittinen päätöksentekojärjestelmä on jumissa ja että vain tehokkaiksi havaitut yritysjohtajat voivat tämän ongelman ratkaista. Osa kansalaisista syyttää jopa suoraan ammattipoliitikkoja ongelmien aiheuttamisesta, ja odottaa politiikan ulkopuolelta tulleiden yritysjohtajien pelastavan tilanteen.

Äkkiseltään ajatellen yritysjohtajien ja poliitikkojen vertailussa jälkimmäiset ovat hyvin epäedullisessa asemassa. Menestyneet yritykset ja niiden johtajat luovat helposti mitattavaa talouskasvua luomalla nopeasti selkeitä tuotteita ja palveluita kansalaisille. Sen sijaan poliittinen päätöksentekojärjestelmä vaikuttaa hitaalta ja jäykältä, ja joku on aina sitä mieltä, että valtio tuhlaa rahaa vääriin kohteisiin. Eipä ihme, että menestyneitä yritysjohtajia suitsutetaan mediassa kun taas poliitikkoja harvoin julkisuudessa kiitellään.

Vaikka Donald Trump ja Juha Sipilä ovat ihmisinä ja poliitikkoina ilmeisesti täysin erilaisia, heitä yhdistää yksi asia – tausta yrityselämässä. Kansalaisten kyllästyminen ”perinteisiin” poliittisiin puolueisiin ja poliitikkoihin näyttää olevan yleismaailmallinen ilmiö, joka antaa nostetta yritysjohtajille. Yritysjohtajat nähdään ryvettymättöminä ja tehokkaina politiikan ulkopuolisina henkilöinä.

Yrityksen johtaminen on kuitenkin eri asia kuin johtaminen politiikassa. Politiikassa johtaminen – esimerkiksi ministerin asema – edellyttää laajan yhteisymmärryksen saavuttamista käsiteltävänä olevasta asiasta. Muut poliitikot ja hallituskumppanit eivät ole alaisia, joita voi komentaa, vaan itsenäisiä toimijoita, joilla on omat sidosryhmänsä. Yrityksessä valta kulkee ylhäältä alas: pomo määrää.

Poliittisessa järjestelmässä valta kulkee alhaalta ylös. Puolueen johdossa oleva henkilö on vastuussa puolueelleen siitä, että hän saa tuloksia aikaiseksi tai puolustaa oman puolueensa saavutuksia. Jos hän ei tässä onnistu, puolue ennen pitkää vaihtaa johtajaa.

Tästä seuraa myös, että puoluejohtajan on aina kyettävä suostuttelemaan myös oman puolueensa jäsenet uudistuksen taakse. Mikäli uudistus on suuri, kuten liikennekaaren uudistus on, muiden puolueiden johtajat tulevat miltei varmasti sanomaan sille ei jo sen vuoksi, että he eivät ole ehtineet myydä uudistusta omalle puolueelleen. Sillä, onko uudistus hyvä tai huono, ei ole tässä tilanteessa välttämättä mitään merkitystä.


Valtio on lähtökohtaisesti paljon suurempi instituutio kuin suurin osa yrityksistä. Monilla laeilla on olennaisesti laajempia vaikutuksia, kuin mihin suurimmatkaan yritykset omilla toimillaan kykenevät. Suomalaisen liikenneverkon siirtäminen yhtiön omistukseen vaikuttaa välittömästi miljoonien kansalaisten, ehkä jopa kaikkien suomalaisten elämään.

Sellainen päätös vaatii poikkeuksellisen huolellisen valmistelun. Muille puolueille pitää antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lain sisältöön jo aikaisessa vaihteessa. Kun näin on tehty, parhaimmassa tapauksessa lait muovautuvat sellaisiksi, että myös muut puolueet haluavat viedä ne läpi.

Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Toimitusjohtaja, joka keksii tavan ansaita lisää rahaa, saa omistajien luottamuksen. Mikäli suunnitelma ei onnistu, toimitusjohtaja voidaan nopeasti vaihtaa ja usein tehdyt virheet ovat korjattavissa vaihtamalla uuteen suunnitelmaan.

Yhtiö voi myös valita asiakkaansa. Sen ei ole pakko tuottaa tavaroita tai palveluita kaikille, vaan vain tietyn kohderyhmän valitseminen riittää. Loput ihmiset voi jättää huomiotta.

Valtiolla tilanne ei ole näin suoraviivainen. Se on olemassa tuottaakseen kansalaisille palveluita, joihin aina kuluu rahaa, ja joiden hyvyyttä tai huonoutta on usein vaikea selkeästi mitata. Sen vuoksi valtion hankkeet ovat alttiita kritiikille: arvostelijoiden mukaan ne joko maksavat liikaa tai ovat laadultaan huonoja, ja on erittäin vaikea arvioida, onko kritiikissä perää vai ei.

Toiseksi valtion suuria uudistuksia on hankala peruuttaa sen jälkeen kun ne on viety läpi. Esimerkiksi teiden yhtiöittäminen on todennäköisesti paljon helpompaa toteuttaa kuin purkaa. Väärien päätösten kanssa joudutaan elämään pitkään ja joskus päätökset ovat käytännöllisesti katsoen peruuttamattomia. Kansalaiset ja media on saanut monet naurut seuratessaan, miten sote-uudistus on viivästynyt vuodesta toiseen, mutta toisaalta asia on niinkin, että tällaisessa uudistuksessa hätäily vasta turmiollista onkin.


On harmillista, että politiikalla on niin huono kaiku nykyään. Poliittista johtamista ei osata arvostaa, eikä sen hyödyllisyyttä ymmärretä. Pitkä ja huolellinen valmistelu tuottaa pitkällä aikavälillä parempia tuloksia kuin räväkkä, mutta hätäinen esitys, jonka kaikki tuoreeltaan tyrmäävät.


Erkka Railo on erikoistutkija Turun yliopistossa.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Hyvin perusteltu kirjoitus Railolta. Mitenkähän päteviä ministereitä, kansanedustajia ovatkaan taustaltaan opettajat, kirjailijat, ylioppilaat, toimittajat, ammattiyhdistys-pomot jne.
Enemmän pitäisi löytyä päättäjien arvostusta tähän maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä se on juuri avain. Mistä tähänkin maahan saataisiin enemmän edes jonkinlaisia asiantuntijoita politiikkaan. Rapakon takana on nyt käynnissä iso koelaboratorio. Nyt kannattaa seurata silmä kovana, joskohan nuo saisivat maan kuntoon. Retuperälle menneen rakennetun ympäristön, matalalla rämpivän työllisyysasteen, pääkaupunkiin suuntautuneet rahavirrat ja muun hyvän. Verot ovat tainneet sielläkin sentään silti tulleen kannetuiksi vähän kykenemättömilläkin poliitikoilla. Nyt hommia puhutaan alettavan hoitamaan osavaltiokohtaisesti. Ainakin presidentin hallinnon suosiossa olevissa osavaltioissa alkaa tapahtua. Nähtäväksi jää nouseeko työllisyys, tuleeko muutkin kuin ainaiset valittajat ja haihattelijat tyytyväisiksi. Ainakin siellä nyt yritysjohtajat, liikemiehet, pankkiirit ja muut rahantekijät yritetään perinteisten poliitikkojen sijaan saada panemaan maan asioita kuntoon. Jos onnistuvat, niin täälläkin pitää näiden yksityisen sektorin yritysten eläköityneitä johtajia alkaa kutsua laittamaan maan asiat kuntoon. Ministeripätevyyttä taitaisi löytyä sieltä aika monelle pallille. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä ainakin tarvitaan Bernerin tapaista jämäkkää johtajaa, kuten nyt pääministerinä. Ilman sitä Suomessa ei kohta kuljeta kuin hevospelillä, lentokoneilla ja veneillä ja toki apostolinkyydillä, potkurilla ja suksilla, kun teitä ei ole enää aurattukaan ainakaan kuin ison tien varteen asti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On epäilemättä totta, että yrityksen johtaminen poikkeaa polittisesta johtamisesta. Mutta Anne Bernerin arvostelussa on sivuutettu kokonaan politiikassa toimivien lukemattomien avustajien vaikutus syntyneeseen tilanteeseen.
HS:ssa on tänään artikkeli, jossa on pyritty valaisemaan, miten po. asian käsittelyssä on edetty. Asiaa tarkemmin seuraamattomalle syntyy sen kautta käsitys, että Bernerin oli mahdoton hallita tilannetta, kun työhön osallistui eri puolueista vaihtelevasti erilaisia avustajia, jotka panoksellaan ennemminkin sotkivat, kuin edistivät asioiden käsittelyä. Tieto ei kulkenut tai kulki valikoimattomasti miten sattui. Viime kädessä kunkin tahon kannasta vastanneilla ei itse asiassa ollut tiedossa, mitä avustajat olivat sopineet. Kultakin neuvotteluosapuolelta puuttui siis yhteinen koordinaatio. Toimi siinä sitten tuloksellisesti.
Lopputulemana saatiin aikaan sotku, mikä sopi hyvin joillekin, mutta oli haitaksi kaikille.
Johtopäätöksenä toteankin, että noita poliittisia avustajia on aivan liikaa ja heille annetaan heille kuulumatonta vaikutusvaltaa kovin heppoisin perustein. Nyt käsillä olleeseen selvitykseen olisi kaikkien puolueiden pitänyt alun alkaen ottaa asiallisempi kanta. Nyt annettiin asioiden edetä hälläväliä asenteella, jopa vahingoniloa nauttien.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyy nyt laittaa nuo kovat konsulttipalkkiot nostaneet 3 professoria myöskin luupin alle - ainakin mikäli media käyttää heitä jatkossa asiantuntijaprofessoreina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi Donald Trump ja Juha Sipilä olisivat ihmisinä ja politikkoina täysin erilaisia?
Kyllä Sipilälläkin on hyvin selkeä oma näkökanta siihen, kuinka hän halusi kilpailukykyloikkia Suomeen.
Otetaan joltakin pois ja annetaan sellaisille, joilla on jo paljon.
Se sama asia on mielestäni kummallakin herralla.
Suomessa otetaan pois eläkeläisiltä, työttömiltä ja vammaisilta.
Annetaan sitten varakkaille yritysten omistajille.
Asia verhotaan siten, että ihmiset pistetään tekemään töitä. Pistetään sitten vaikka pienemmällä palkalla.
Eläkeläisille ja vammaisille taasen ei tarvitse antaa mitään, sillä he eivät lakkoile ja vammaiset ovat lisäksi vähemistönä.
Trumpilla tämä konkretisoituu siten, että luodaan määräyksiä, joilla hyvinvoivien jenkkien olot paranevat.
Pistetään ulos maasta vähemmän menestyneitä siirtotyöläisiä.
Toki Oulun seudulla halutaan nähdä Juha Sipilä suurena Suomen pelastajana.
Se on jokaisen ihmisen oma oikeus Suomessa.
Minä haluan suoda nämä perusoikeudet jokaiselle.
Itse joudun elämään suuren osan vuodesta halvemmissa maissa, sillä eläke ei riitä Suomessa asumiseen.
"Kiitos" kuuluu Suomen hallitukselle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa valta taitaa oll virkamiehillä. Muistan lukeneeni jostain että tuokin Bernerin esitys oli liikenneministeriön virkamiesten kyhäelmä. Käyvätköhän he kehäkolmosen ulkopuolella juuri ollenkaan, paitsi mennessään viettämään pitkiä lomiaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Berner on niin hukassa todellisuutesta, alkaa olla jo säälittävää tasoa toimissaan. Kuka voisi pelastaa hallituksen ja Bernerin, kenenkään menettämistä kasvojaan? Jotenkin täytyy Berner saada ulos siististi palliltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiat voit olla myös toisin päin, eli lehdistö, tutkijat (riippuen kenen asialla ovat) jne. elävät vanhassa ajassa. Miksi poliittisia
päätöksiä ei voida muuttaa? Onko mitään järkeä jahkailla asioiden päättämisessä ja samalla korostaa omaa ja puolueen profiilia.
Selviä esimerkkejä on olemassa, että asiat eivät etene, jos lopulta kun saadaan päätökset vuosien jälkeen, niin ne eivät vastaa enää tämän päivän vaatimuksia. Ympäristö muuttuu erittäin nopeaa vauhtia. Rahaa palaa samalla prosessin aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Railo, kannattaa käydä joskus sen edunkunta-jukishallinto tutkimuskammion ulkopuolellakin!
Taitaa olla tutkijan tiedot nykyisestä yrityselämästä ja sen johtamisesta vähän" vanhenneet!!
Eipä ihme kun työelämä ja yrityksen uudistuu todella rivakkaan tahtiin esim. Digitalisaatio ja asiantuntijoituvat yritykset on muuttanut yritysten johtamiskulttuuria päälaelleen jos asiantuntijaa pomottaa niin se vaihtaa yritystä.
Isoja yrityksiä johdetaa ylhäältä sen on selvä, pk yrityksiä on suomalasia suurin osa ja niitä on aika ollut pakko johtaa neuvotellen henkilökunnan kanssa kun "samassa veneessä" ollaan.
Joten Railo - tutkija joka keskittyy vain yhteen asiaa ei huomaa muutosta muualla - kapasiteetti ja ajankäyttöongelma.
Varsinkin jos julkisuuteen pitää antaa koko ajan lausuntoja omalta tutkimusalueelta - voi tulla "näköharha" että olen asiantuntija kaikilla muillakin alueilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti toistellaan nykyisin, että yritysjohtaja ei sovi valtion, hallituksen johtajaksi. Kyllä se vain on henkilöstä kiinni. Aivan yhtä hyvin voidaan väittää, ettei puolueenjohtaja, korkeakoulun johtaja, ammattiliiton johtaja jne sovi hallituksen vetäjäksi; hommat ovat niin erilaisia. Kukin kuitenkin taaplaa tyylillään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kepujen vähänenkin imago on nyt montussa ja syvällä,kiitos kuuluu Berner/Sipilä,Yritysjohtajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos kuuluu SDPn Antti Rinteelle ja Jutta Urpilaiselle jotka viime hallituksen valtionvarainministereinä tuhosi Suomen julkistalouden pohja kuluttajiin kohdistuvilla säästöillä ja leikkauksilla jotka tuhosi yritysten ja kuluttajien luottamukseen tulevaisuuteen tämä taas leikkasi verotuloja ja aiheutti 110.000 uutta työtöntä.
Nythän Antti Rinne ja SDP kynsin hampain VASTUSTAA kaikki uudistuksia oli ne hyviä tai huonoja! Ja kuorossa mukana viime hallituskauden "rintamakarkurit" Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päivitä tietosi! Haukut muuten aivan väärää "puuta", koska viime hallitiuksen valtiovarainministeri oli kokoomuksen Alexander Stubb.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeassa.
Kepu oli ihan järkevä puolue kantamaan vastuuta koko maan ihmisistä aikoinaan.
Mutta jo 1980 -luvulla alkoi nousta elinkeinoasiamies ja yritysjohtaja porrasta puolueen johtoon.
Anneli Jäätteenmäki olisi ollut erinomainen ja fiksu pääministeri, mutta hänet haluttiin raivata pois.
Toivottavasti tässä ei ollut mukana myös keskustalaisia voimia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä yrityksenkin tulee tehdä suunniteltujen ratkaisujen huolellinen vaikutusanalyysi, jos aikoo olla markkinoilla tulevaisuudessakin. Valitettavasti tässä nämä yritysjohtajat eivät tehneet edes sitä, mitä olisivat tehneet yrityksessään. Poliitikkona voi olla markkinoilla jatkossakin, mutta yrittäjänä tuo jo olisi noiden töppäysten jälkeen ko yrityksessä vaikeampaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta näyttää siltä, ettei Berner itsekään ollut tietoinen, mihin selvitys toteutuessaan olisi johtanut. Se nyt on tälle hallitukselle tyypillistä. Kuinkahan monta laki-aloitetta on vedetty takaisin, kun ne ovat osoittautuneet jopa perustuslain vastaisiksi.
Juuri sen takia huolellinen valmistelu on tärkeätä, kiireellä ei saa kuin tunnettuja niitä.
Kumpihan vie enemmän aikaa, sutaisten tehty, joka vedetään takaisin vai huolella tehty, asiantuntijoita kuunnellen, joka viedään maaliin asti?
Hallitus on kautensa puolivälissä, eivätkä tulokset päätä huimaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Berneri vaikuttaa olleen myöskin tiedostamaton tosiasioista. Vaikka tästä päivästä lähtien kaikki suomessa myytävät autot olisivat sähkökäyttöisiä kestäisi liki 30-vuotta että suomen autokanta olisi täyssähköinen. Eli päätöksenteon kiireellisyydelle ei löydy perustetta polttoaineverojen laskusta. Huolelliseen ja demokraattiseen valmisteluun olisi ollut hyvin aikaa joten jokin muu syy oli ministerin toimintatavan taustalla (voimme vain arvailla...).
Toisaalta hyvin moni toimittajakin meni vipuun eli uutisia otsikoitiin autoveron poistolla vaikka se oli vain syötti ehdotuksen läpimenoon. (Oikeasti olisi pitänyt keskittyä VAIN liikenneverkkoyhtiön sisältöön).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni Bernerin toiminnassa otettiin huomioon koko kansa kohderyhmänä, koska ministeriön selvitys esiteltiin ensin julkisesti kaikille. Tällöin jokaisen puolueen johto olisi voinut muodostaa puolueensa kannan kuulosteltuaan kannattajiensa näkemyksiä. Hallitus olisi tehnyt lakiehdotuksensa aikanaan saatuaan kaiken merkittävän palautteen selvityksen hyvistä puolista ja heikkouksista.

Tietenkään emme voi olla varmoja, mitä Bernerin päässä on liikkunut, mutta mielestäni on aika paksua pitää häntä tyhmänäkin. Ehkä projektin kulkulogiikka olisi pitänyt vääntää kaikille tahoille hallitusta myöten rautalangasta. Lähetetyn viestin vastaanottokyvyn arviointi ei ole aina helppoa.

Jos otamme huomioon, etteivät kansanedustajamme itse asiassa kovinkaan kummoisesti kuuntele valitsijoitaan, Bernerin tahaton tai tarkoitettu "marssijärjestys" voisi olla kokeilun arvoinen uudistus. Viime aikoina kansalaisten eduksi tai harmiksi joutuneet ratkaisut ovat tulleet "ylhäältä annettuina" ja ne palvelevat liikaa pelkkää puolueiden suosion tavoittelustarokotuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

132 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Jos annat jotain, ole valmis myös vastaamaan kuljetuksesta

Jos tavaran saa ilmaiseksi, niin eikö ole kuitenkin kohtuullista ettei lahjoittajan tarvitse sitä omin kustannuksin läht... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.12.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image