Vieras

Mainos

Maalaisliiton nimenmuutos onnistui – sittenkin

Vieras 28.10.2015 12:00
Tytti Isohookana-Asunmaa

Maalaisväestö oli 1900-luvun alun Suomessa poliittisesti hajanainen. Sitä houkuteltiin niin suomalaiseen kuin nuorsuomalaiseen puolueeseen ja tietenkin juuri perustettuun sosiaalidemokraattiseen liikkeeseen.

Keskustapuolueen syntyprosessista tulee nostaa esiin erityisesti se, että Suomen Maalaisväestön liitto perustettiin, toisin kuin Eteläpohjalainen Nuorsuomalaisten Maalaisliitto, itsenäiseksi maalaisväestön liitoksi ja sen etujen ajajaksi vastapainona kaupunkilaisväestön ja virkamiesten vaikutusvallalle.

Maaseudun ja kaupunkilaisten välinen vastakohta oli yksi syvällisimmistä yhteiskunnallisen elämän ilmiöistä.

Toinen erityishuomio puolueen muodostumisprosessissa on se, että yhdistynyt maalaisliitto syntyi täyttämään poliittista tyhjiötä – keskustaa. Työväenliikkeen nopean etenemisen myötä suomalaiseen yhteiskuntaan oli piirtynyt selvä jako sosialistisen ja porvarillisen maailmankatsomuksen kesken. Maalaisliitosta kirjoitettiin heti synnyn jälkeen, että se oli oikeiston ja vasemmiston välissä: ”Maalaisliitolla on voima, herrat kumartelevat meitä, tunkeudumme suomettarelaisten ja sosiaalidemokraattien väliin”.
Yhtyneestä puolueesta käytettiin aluksi nimeä yhteinen maalaisliitto, sillä virallisesti puolue oli vielä muutaman vuoden Suomen Maalaisväestön Liitto -niminen.

Maalaisliitto-nimi vakiintui puolueelle käytännön syistä ikään kuin itsestään.

Maalaisliittoa pidettiin alun alkaen tuon ajan yleispuolueena ja sellaisena liikkeenä Santeri Alkio jalosti puoluetta kunnes siirtyi sivummalle. Laajana, kansanvaltaisena ja tasavaltaisena poliittisena liikkeenä maalaisliitto kasvatti kannatustaan, ja 1920-luvun alussa se oli vakiinnuttanut paikkansa valtakunnallisten puolueiden joukossa. Tuolloin maalaisliiton ideologia joutui kuitenkin koetukselle, ja puolueessa koettiin henkilöristiriitoja.

Kyösti Kallion rinnalle oli noussut toinen pohjoispohjalainen, maatalousalan tohtori J. E. Sunila. Sunila edusti vahvaa, luokkakantaista agrarismia. Hänellä oli suuri vaikutus siihen, että laajasta yhteiskunnallisesta kansanliikkeestä kehkeytyi 1920-luvulla vähitellen maatalouspuolue.

Tuottajahenkisyydestä irtoaminen alkoi sotien jälkeen. Prosessia ja ravistelua johtivat puolueen nuoret. Kyse oli puolueen olemuksen ideologisesta kirkastamisesta, maahenkisen elämänkatsomuksen elvyttämisestä, paluusta puolueen periaatteiden alkulähteille uusin käsittein.

Kansanedustajaksi tullut Johannes Virolainen nousi puolueen ohjelman ja periaatteiden uudistustyön vetäjäksi. Virolaisen aatepohdinnassa agrarismi laajentui maaseutuhenkiseksi elämänmuodoksi, joka sopi kaikille, ei ainoastaan talonpojille. Virolaisen maaseutumainen yhteiskunta sisälsi maaseudun teollistamisen ja pienyrittäjyyden vahvistamisen.

Virolainen ryhtyi puhumaan avoimesti keskustapuolueesta. Lappeenrannan puoluekokouksessa 1950 hän kuitenkin koki häviön.

Puolueväki ei ollut valmis kirjaamaan ohjelmaan keskustapuoluemääritelmää. Monille maalaisliiton tuli edelleen olla valtakunnallinen talonpoikaispuolue.

Maalaisliitossa juututtiin näihin asemiin vuosikymmeneksi. Muutosvoimaa edustaneet rakensivat hiljakseen agraarimaalaisliitosta nuorekasta yleispuoluetta. Vuonna 1962 hyväksytyn puolueen yleisohjelman myötä nimenmuutokselle tuli myös ideologinen peruste.

Malttamattomimmat olivat perustaneet joulukuussa 1961 Helsinkiin uuden puolueen, jolle annettiin nimi Keskustapuolue. Tampereella perustettiin Keskustanuoret.

Puoluetoimistossa oli kartoitettu nimenmuutosta ja puheenjohtajaksi noussut Virolainen ryhtyi puoluesihteeri Pekka Silvolan kanssa tositoimiin. Heille oli valjennut, ettei puolue tulisi säilyttämään valta-asemiaan, ellei se näyttäisi ulospäin liberaalihenkiseltä, asutuskeskusyleispuolueelta. Muuttoliike maalta kaupunkiin voimistui, ja elinkeinorakenne muuttui.

Uudistajien tavoitteena oli muuttaa nimi Keskustaliitoksi. Se osoittautui kuitenkin varatuksi. Ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa hyväksyttiin toiseksi suosituin nimi Keskustapuolue. Se kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.10.1965.

Puolueen johto onnistui strategiassaan. Puolueen nimenmuutos on epäilemättä puolueen historian yksi merkittävimmistä tapahtumista. Virolainen kumppaneineen ymmärsi nimenmuutoksen välttämättömyyden puolueen säilymisen kannalta. Uudenlaisessa toimintaympäristössä puhtaana agraaripuolueena maalaisliitolla ei olisi ollut tulevaisuutta.
Vastustajien pelko puolueen aatteellisen perustan hupenemisesta nimenmuutoksen yhteydessä osoittautui virhearvioksi.

Nimenmuutos ei kuitenkaan ole vienyt maalaisliitto-keskustaa suuriin kaupunkeihin. Historian painolasti on raskas. Menneisyyden tunteminen auttaa silti ymmärtämään, miten syvässä maaperässä alkuvuosien ennakkoluulot ovat, ennen muuta maaseutu–kaupunki-vastakohtaisuus.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston dosentti historiatieteissä.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

77
Nuorten tupakointi vähentynyt, kannabiksen käyttö suomalaisten keskuudessa yleistynyt
76
Kerro meille: Mikä tärkeä tuote on kadonnut ruokakaupan hyllyltä? Mitä kaipaat sinne takaisin?
61
Jyväskylän yliopisto aloittaa esiselvityksen presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren gradusta - tutkii plagiointiväitteet
57
Oulu haluaa kaupunkilaisilta kehittämisideoita Ou jees! -kampanjalla –  "Sykkivä keskusta ja kyllä kylillä kelpaa"
45
Linnanmaan yhteiskampus etenee, alueelle kehitetään yritysaluetta - havainnekuviin piirretty myös raitiovaunurata
39
Suomi haluaa tehostaa ilmatorjuntaa yli 10 kilometrin korkeudessa - tarjouspyyntöjä uusista ohjuksista valmistellaan
35
Rinnettä alas jopa 80 kilometriä tunnissa – Kempeleen Köykkyriin Suomen neljäs alamäkiluistelurata

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

187 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Merja Kyllönen ylivoimainen !

Näistä presidettiehdokkaista harvoja joka keskittyi omaan sanomaansa eikä keskittynyt louskuttamaan muiden virheitä! Ehk... Lue lisää...
Nuusa

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.1.

Naapurit

18.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image