Vieras

Mainos

Kor­kea­kou­lu­tus ja tutkimus vuonna 2030

Vieras 28.11.2017 12:00
Jouko Niinimäki

Työ ja tekeminen muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Automaatio, robotisaatio ja tekoäly kehittyvät nopeasti. Jatkossa moni nykyinen työ häviää tai muuttaa muotoaan olennaisesti.

Samalla perinteiset ammatit muuttuvat teknisemmiksi ja syntyy uusia ammattikokonaisuuksia, joita ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi käy metsänkorjuu, jossa harvesterit valtasivat työn metsureilta 90-luvulla.

On välttämätöntä, että suomalaiset näkevät muutoksen mahdollisuutena. Globaali kehityskulku ei ole kiinni Suomen tekemisistä, mutta meillä on mahdollisuus päättää oma suhteemme muutokseen.

Pelkkä muutoksen seuraaminen ja siihen sopeutuminen ei ole kestävä tie Suomen kaltaiselle maalle. Meidän on oltava aktiivisesti luomassa tulevaisuuden työtä tukevaa teknologiaa sekä kartoittamassa ja kouluttamassa tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa osaamista.

Vain laadukkaan ja kattavan koulutuksen ja uutta luovan tutkimuksen avulla meillä on mahdollista rakentaa tulevaisuutta, joka tuottaa kaikille hyvinvointia.

Korkea osaaminen ja sen tehokas hyödyntäminen kulminoituu koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin, sisältöihin ja käytänteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä pohdittiin yhdessä, kuinka Suomen tulevaisuus turvataan korkean osaamisen avulla.

Visiotyön tuloksena syntynyt ”Ehdotus Suomelle: Suomi100+” linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Ehdotus pyrkii siihen, että jatkossa sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia palvelevat nykyistäkin vahvemmin ihmisen ja yhteiskunnan etua.

Yksi vision havainto on, että tulevaisuuden osaamistarpeiden täyttäminen vaatii nykyistä enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Tämä edellyttää yhä laajempaa ja korkealaatuisempaa korkeakoulutusta. Vuonna 2030 korkeakoulutusta on oltava kaikkien saatavilla ja vähintään 50 prosenttia ikäluokasta tulisi suorittaa korkeakoulututkinto. Tämän vuoksi oppimisen tapoja ja muotoja on monipuolistettava. Jatkossa joustavat yksilölliset opintopolut ja tutkinnot lisäävät opiskelijan vaihtoehtoja ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen elämän eri vaiheissa.

Toinen vision keskeinen havainto liittyy digitaalisuuteen ja avoimuuteen. Digitaalisuus tulee haastamaan opetuksen nykyrakenteita sen kautta, että yhä vähemmän oppimisesta on tutkintoihin, aikaan ja paikkaan sidottua. Enenevissä määrin oppiminen voi tapahtua missä vaan ja oppi voidaan ottaa kauempaakin.

Avoin tiede tuo tiedon laajasti saataville ja nopeuttaa sen hyödyntämistä. Sekä koulutuksen digitalisoituminen että tiedon avoimuuden lisääntyminen haastavat korkeakouluja olemaan nykyistä vahvempia toimijoita ja parhaita valitsemillaan alueilla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee olla laadultaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja laajasti vetovoimaisia sivistyksen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan ytimiä, joiden yhteyteen syntyy erittäin merkittäviä monitieteisiä osaamisen keskittymiä.

On välttämätöntä, että suomalaiset korkeakoulut tarjoavat maailman parasta oppimista ja parhaita oppimisympäristöjä. Korkeakoulujen toiminnan tulee tuottaa kauaskantoisen tarpeiden ymmärtämisen kautta rohkeita ajatuksia ja ratkaisuja, jotka uudistavat yhteiskuntaa ja elinkeinoja niin Suomessa kuin maailmallakin. Toteuttaakseen tehtäväänsä uudistumisen ytiminä, on korkeakoulujen oltava niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin verkottuneita arvostettuja kumppaneita.

Kolmas keskeinen vision havainto liittyy siihen, että nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimet eivät ole Suomen tulevaisuuden näkökulmasta riittäviä.

Vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoimintaan tulee investoida vahvasti, mikä tarkoittaa sitä, että julkinen ja yksityinen panostus T&K-toimintaan nostetaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Vuonna 2030 yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja instituutioita, jotka tarjoavat kampuskokemuksen lisäksi erinomaisen virtuaalirajapinnan, jonka kautta opiskelijat, tutkijat ja muut sidosryhmät kautta maailman kytkeytyvät tekemiseen.

Tulevaisuuden Suomessa on harvempia korkeakouluja, mutta ne ovat suurempia, vaikuttavampia ja yhteisöllisempiä.

Visio on perustaltaan hyvä. Seuraavaksi laaditaan toteuttamisen tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat.

Vuoteen 2030 on vielä monta hallituskautta, mutta on tärkeää, että jo tällä hallituskaudella saadaan aikaiseksi taloudellisia päätöksiä ja merkittäviä avauksia, jotka käynnistävät vision toteutumisen. Runsas kymmenen vuotta on korkeakoulumaailmassa lyhyt aika tehdä suuria muutoksia.

Kirjoittaja Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

"Työ ja tekeminen muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla."

Apokalyptiset näyt ainakin ovat ennallaan. Aina on ennustettu tulevien muutosten tuomia uhkia. Kuitenkin työtä ja tekemistä on aina tehty, mikään ei ole näiden suhteen muuttunut satoihin vuosiin. Kehityksen kiihtyminen on vain näköharha.

Vuonna 1939 saatiin ensimmäinen yhteys maan ulkopuolelle, kun pystyttiin vastaanottamaan ensimmäinen tutkasignaalin kaiku Kuusta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ihminen käveli Kuun pinnalla. On vaikea pistää paremmaksi kehityksen nopeudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teknologisessa kehityksessä on havaittavissa kiihtymisen merkkejä. Yksi käytetty mittari on aika, jolloin 25 % väestöstä on ottanut teknologian käyttöön. USAsta löytyy tämmöstä tietoa:
- sähkö n 45 vuotta
- radio n 30 vuotta
- TV n 25 vuotta
- PC n 15 vuotta
- älypuhelin alle 5 vuotta.
Eli vois väittää, että kiihtynyt on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teknologinen kehitys on eri asia kuin teknologian käyttöönottoon kuluva aika.

Vertailu tässä ontuu muutenkin. Sähköä ei voi käyttää ellei ole sähköverkkoa, eli rakennettua infraa. PC:n voi ostaa kaupasta ilman mitään infran rakentamista. Asiat eivät ole muutenkaan kovin vertailukelpoisia.

Ilmailu kehittyi Wrightin veljesten lennosta alkaen huimaa vauhtia viime vuosisadan alkuaikoina. Avaruustekniikka kehittyi erityisen nopeasti 1960 luvulla. Teollisen vallankumouksen alkuaikoina parisataa vuotta sitten moni asia kehittyi tosi nopeasti aivan uudelle tasolle.

Kehitys ei teknologioidenkaan kohdalla ole lineaarista vaan paremminkin hyppäyksenomaista kehitystä uudelle tasolle. Näinhän evoluutiokin luonnossa toimii ja teknologian kehitys on myös luonteeltaan evolutionääristä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teknologia kehittyy myös käytön mukana. Eli eivät ole toisistaan erillään.
Osa teknologioista kehittyy lineaarisesti/logaritmisesti osassa on hyppäyksiä. Ei ole yhtä universaalia logiikkaa.
Erilaisia mittareita voidaan käyttää innovaatioiden diffuusiolle yhteiskunnassa ja/tai teknologiselle kehitykselle. Tässä ei ehkä ole tilaa 'kaiken kattavalle teorialle' teknologiasta ja sen kehittymisestä/kehittämisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulla ainakin teknologiset vempaimet päin vastoin kuluvat käytön aikana.

Yksittäinen teknologinen keksintö aiheuttaa nopean muutoksen sovelluspuolella, sitten muutos tasaantuu. Näin se on mennyt höyrykoneen ja lennättimen keksimisestä lähtien. Eri alueilla tapahtuvat monet keksinnöt vain saavat teknologisen kehityksen näyttämään suhteellisen lineaariselta. Uutta teoriaa ei tässä tarvitse kehitellä kehityksestä.

On tunnettua, että lyhyen ajan muutosta liioitellaan ja pidemmän aikavälin muutosta vähätellään. Tästä syntyy harha, että kehityksen vauhti tuntuu jopa kiihtyvältä. Lyhyen ajan ennustukset toteutuukin yleensä ennustettua hitaammin ja pitkän ajan ennustukset menevät usein pieleen yllättävien epälineaaristen tapahtumien johdosta. "Musta joutsen" osaa yllättää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuotteet vanhenee, mutta teknologiat kehittyvät esim siksi, että käyttäjät vaativat tuotteilta enemmän. Esim ymmärtävät, miten vois hyötykäyttää vaikkapa autoa. Ennen USAn kieltolakia autolla ei ollut juuri hyötykäyttöarvoa. Uusien käyttöarvojen myötä tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuja. Se lienee kehitystä. Tai sitten ei.
Ennustaminen on tunnetusti vaikea laji - niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoisia valintoja on tehty yliopiston johtopaikoille syksyn aikana.
Useimmat nimetyt dekaanit eivät kyllä ole mitään muutoksen (johtamisen) mestareita - pikemminkin vanhan säilyttäjiä.
Visioita voidaa kyllä luoda - strategioita kirjoitella, mutta kuka oikeasti johtaa muutosta noihin suuntiin, onkin tärkeä kysymys.
Oulun yliopiston osalta ei oikein hyvältä näytä seuraavat neljä vuotta (siis valittujen dekaanien valtakausi).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kampuksen digitalisaatiohanke on mielenkiintoinen, pitää sisällään pääosin näyttöjä joissa pyörii yliopiston PR-videoita. Miten jättinäytöt nopeuttavat tai edesauttavat valmistumista. Opiskelijako sellaista kaipaa, vai onko markkinointiosastolla liikaa rahaa ja aikaa? Tuleeko johtoportaalla hyvä mieli kun astelee pääkatua pitkin poikkeaa välillä edustuskuntoon rahalla laitetussa Telluksessa nauttimassa kafeet? Miten käy kun 2020 paikalle astelee OAMK ja rakentaa seinän suojellakseen heidän brändiään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Työ ja tekeminen muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla."

Eivät muutu, vanhasta vaan tuntuu siltä. Oikeasti muutos vaan hidastuu. Mitä uutta nyt on kymmenen vuoden takaiseen? Milloin viimeksi maailma on muuttunut niin vähän kymmenen vuoden aikana?

"Pelkkä muutoksen seuraaminen ja siihen sopeutuminen ei ole kestävä tie Suomen kaltaiselle maalle."

Pystyttäisi edes siihen. Suomi on pysähtynyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi oli pysähdyksissä kymmenen vuotta.

Nyt kehitys on pyörähtänyt voimakkaaseen käyntiin monella alalla. Kasvuprosenteissa puhutaan kaksinumeroisista luvuista. Suomen talous kasvaa tällä hetkellä EU:n nopeinta vauhtia. Kohta joku mainitsee sanan "kiky"... :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Muonio ja Kittilä lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli on huono maan pohjois- ja itäosassa sekä Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

259 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Mainitsemaasi miesten keski-eläkettä 2100€/kk saa tällä hetkellä alle 10% mies eläkeläisistä. 8% jos kohtuu tarkkoja oll... Lue lisää...
Taas tätä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

24.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image