Mainos

Keskipohjalaisen pappismiehen neuvot ovat yhä ajankohtaisia

Vieras  21.10.2011 | Antti Suvanto Muuta tekstin kokoa -+

Alavetelin kappalainen, sittemmin Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius on tänään yhtä ajankohtainen kuin 1700-luvun lopulla. Pappismiehen kirjoituksia pidetään niin osuvina ja analyyttisinä, että ne on katsottu tarpeelliseksi käännättää jopa nykyenglanniksi. Niistä voi ammentaa neuvoja myös tämän päivän epäkohtien ratkaisemiseksi.

Chydeniuksen mukaan ihmisellä on luonnollinen taipumus etsiä omaa parastaan. Näin toimien hän samalla edistää yhteistä hyvää. Sellaisesta työstä maksetaan eniten, josta yhteiskunnalle koituu suurin arvo. Sellaisiin töihin myös hakeudutaan.

Näin kaikkien hyvinvointi lisääntyy. Edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että ihmisillä on vapaus hakeutua niihin töihin, joista suurin arvo syntyy. Chydeniuksen aikana näin ei ollut. Siksi hän ajoi elinkeinovapautta ja vapaata oikeutta myydä tuotteitaan ja työvoimaansa minne tahansa.

Poistamalla kaupan ja muun elinkeinotoiminnan rajoitukset ja sallimalla vapaa kilpailu saadaan Chydeniuksen mukaan talouselämään terve tasapaino. Samalla turvataan oikeudenmukainen taloudellinen edistys.

Chydenius arvosteli oman aikakautensa kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota leimasi merkantilismi ja protektionismi. Talousjärjestelmä perustui monopoleihin, tulleihin ja kauppakieltoihin.

Näillä pyrittiin pitämään kauppatase ylijäämäisenä. Käytännössä tällä talouspolitiikalla haluttiin turvata aateliston, Tukholman kauppaporvareiden ja ruukinpatruunoiden erioikeudet.

Samalla estettiin muiden kansalaisryhmien vaurastuminen. Järjestelmä oli korruptoitunut, kuten rajoituksiin ja erioikeuksiin perustuvat yhteiskunnat poikkeuksetta ovat.

Chydeniuksen toiminta Ruotsin valtiopäivillä sai aikaan sen, että neljälle Pohjanmaan rannikkokaupungille myönnettiin oikeudet käydä ulkomaankauppaa suoraan ohi Tukholman. Tämä edisti myös Oulun vaurastumista.

Chydenius halusi vapauttaa työmarkkinat poistamalla työpakon ja sallimalla työntekijöille oikeuden valita työnantajansa. Suuri osa työntekijöistä oli tuolloin maaseudun palkollisia, piikoja ja renkejä.

Heidän oli pakko tehdä työsopimus jonkun isännän kanssa vuodeksi kerrallaan, palkka oli määrätty, ja työvoima saatettiin kohdentaa taloihin arpomalla.

Tämä ei Chydeniuksen mukaan ollut hyväksi isännille sen paremmin kuin palkollisillekaan. Isäntä joutui luopumaan hyvistä palkollisistaan seuraavan syksyn vaihdossa.

Piioilla ja rengeillä ei juuri ollut mahdollisuutta solmia avioliittoja, koska ei ollut tietoa, missä joutuu seuraavina vuosina työskentelemään. Näin tuottavuus ei päässyt kasvamaan eikä myöskään työvoiman määrä.

Chydenius kiinnitti muullakin tavoin huomiota työvoiman tarjontaan. Kansakunnan vaurastumisen vuoksi maahanmuuttoa tuli hänen mukaansa suosia ja pakolaisia tuli ottaa vastaan. Chydenius puolusti uskonnonvapautta.Yksi perustelu sille oli se, että tämä edisti maahanmuuttoa.

Vastaavasti Chydenius oli huolissaan siirtolaisuuden kasvusta. Hänen mukaansa paras lääke siihen oli se, että poistetaan elinkeinonharjoittamiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kohdistetut rajoitukset, jolloin paremman elämän mahdollisuuksia ei tarvitse lähteä etsimään valtakunnan rajojen ulkopuolelta.

Chydenius tunnetaan myös sananvapauden puolustajana. Suurelta osaltaan hänen ansiostaan Ruotsin valtiopäivät hyväksyi vuonna 1766 lain, joka turvasi kirjoitus- ja painovapauden sekä sen lisäksi ensimmäisenä maailmassa valtiollisten asiakirjojen julkisuuden.

Chydeniuksen mielestä painovapaus ja asiakirjojen julkisuus oli tärkeätä sen vuoksi, että ilman niitä laajoja kansalaisryhmiä ei saada ajamaan yhteiskunnallisia uudistuksia.

Chydeniuksen tullessa valtiolliseen elämään 1760-luvun puolivälissä Ruotsin valtakunnan raha-asiat olivat huonolla tolalla, mihin yhtenä syynä oli sotien rahoittaminen setelirahoituksella.

Chydenius myös arvosteli jyrkästi inflaation aikana kauppavekseleillä tapahtunutta keinottelua, mikä ei hänen mukaansa millään tavalla lisännyt kansallista hyvinvointia.

Miten mahtaisi Kokkolan kirkkoherra vastata, jos häneltä kysyttäisiin neuvoja tämän päivän epäkohtien korjaamiseksi? Hän todennäköisesti arvostelisi kärkevästi korruptiota ja markkinoiden toiminnalle asettuja rajoituksia.

Perusteluna olisi se, että molemmat pitävät yllä joidenkin erityisryhmien saavutettuja etuja ja näin rajoittavat muiden mahdollisuuksia etsiä omaa parastaan. Chydenius olisi antanut tukensa Lissabonin strategian nimellä tunnetulle EU:n rakenneuudistusohjelmalle, mutta samalla joutunut arvostelemaan hallituksia haluttomuudesta panna toimeen ohjelman edellyttämiä toimenpiteitä.

Kreikan virkamiesten etuoikeudet ja ammatinharjoittamista koskevat rajoitukset olisivat vuorenvarmasti olleet kappalaisen arvostelun kohteena.

Chydenius pitäisi Kiinan kauppaylijäämiä epäterveenä ja lopulta kiinalaisten kuluttajien ja muun maailman kannalta haitallisena ilmiönä. Hän kävisi kiivasta polemiikkia maahanmuuton vastustajia vastaan.

Kanadan, Australian ja Yhdysvaltain piilaakson hän nostaisi esimerkiksi siitä, miten maahanmuutto lisää talouden elinvoimaa.

Samalla kun Chydenius ajaisi liberaaleja rakenneuudistuksia, hän tuomitsisi suuret tuloerot paitsi moraalisesti myös siksi, että hänen mukaansa ne rikkovat talouselämän terveen tasapainon ja synnyttävät uusia kilpailua rajoittavia erioikeuksia.

On mahdollista, että Chydenius nähtäisiin Wall Streetin vastaisissa mielenosoituksissa.

Kirjoittaja on osastopäällikkö Suomen Pankissa.

 

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos
Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Vieras Down Up
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös