Vieras

Mainos

Il­mas­to­so­pi­mus velvoittaa myös Suomea

Vieras 19.9.2017 12:00
Merja Kyllönen

Metsien hiilinieluja käsittelevä LULUCF-äänestys kuumentaa tunteita edelleen. Euroopan parlamentissa hyväksyttiin viime viikolla kompromissiesitys metsien käsittelyn tehokkuudesta, joka Suomessa nähtiin ”erävoittona”, ja äänestyksen jälkeen meitä meppejä on jaettu isänmaallisiin ja ei-isänmaallisiin.

Täysistunnon selkeä kanta oli: ”EU-maiden tulee taata, että metsiin, viljelymaihin ja niittyihin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä”.

Asetuksen pääsääntöinen tavoite ei ole siis suomalaisten läpiajamasta kompromissiehdotuksesta huolimatta muuttunut miksikään: saman verran hiilidioksidia on sitoutettava, kuin sitä jonkun prosessin kautta vapautetaan. Lisähakkuut eivät lisää hiilinielua. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta mailta ja kaikilta sektoreilta, myös Suomen metsäteollisuudelta, aivan lähivuosina.

Olen saanut seurata EU:n ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa Euroopan parlamentissa hyvin läheltä. Viime keväänä valmistelin jäsenmaiden sitovia päästövähennystavoitteita koskevan liikennevaliokunnan lausunnon ja olen pohtinut sen myötä taakanjakokysymyksiä tarkoin. Joustoelementit eri sektoreiden välillä on nähty tarpeellisiksi niin kotimaassa kuin poliittisen sovun kannalta. Parlamentin oikeistoryhmää on ollut vaikea saada jakamaan tavoitetta vuosien 2021-2030 päästövähennystavoitteiden tiiviimmästä kytkemisestä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen. EU:n rahoituskriteerien uudelleen tarkasteluun ja rahoituksen voimakkaaseen suuntaaminen kohti vihreämpää tulevaisuutta ei ole oikein löytynyt intoa.

Julkisuudessa me eurooppalaiset olemme kovin sitoutuneita Pariisiin ilmastosopimukseen, konkreettiset toimet vain näyttävät tekevän kipeää. Sama on havaittavissa kotimaassa.

Metsäasioissa EU:lla ei edelleenkään ole päätösvaltaa. Hiilinieluesitys ei estä metsien käsittelyä ja metsänomistajilla on edelleen oikeus päättää itse omaisuudestaan.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun velvoitteet pitää kuitenkin ottaa huomioon myös metsätaloudessa ja maankäytössä, siitä emme pääse yli eikä ympäri. Samalla tavalla myös liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät keinot on jätetty kansallisen päätöksenteon piiriin. EU:lla ei myöskään ole esimerkiksi kaupunkiliikenteen hiilidioksidipäästöjen suhteen mitään toimivaltaa, vaikka kaupunkiliikenne tuottaa 23 prosenttia Euroopan liikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Pariisin sopimuksen velvoitteita ei liikennesektori kuitenkaan pääse karkuun. Vaikka EU ei siis pakota meitä mihinkään tiettyihin toimiin, vastaa jokainen maa edelleen ilmastovelvoitteistaan.

Jos suomalainen metsätalous ja maankäyttö eivät pysty omaan osaansa, ovat suomalainen liikenne, asuminen ja maatalous entistä kovempien toimien edessä. Ja jos maatalouskaan ei kykene, kasataanko kaikki päästötavoitteet kansallisesti liikenteeseen ja asumiseen? Mitkä tämän kustannusvaikutukset ovat, teollisuudelle ja kansalaisille? Päätöksenteossa on hyvä muistaa vanha sanonta, ”kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan”.

Suomen hädästä ja valtavasta lobbauksesta viime viikolla heräsi parlamentissa ihan asiallinen kysymys: kuinka pitkälle Suomeen suunnitellut investoinnit olisivatkin lisäämässä päästöjä, niiden vähenemisen sijasta? Yhdelläkään potentiaalisella investoinnilla ei ole ollut mitään hätää, jos pystyy osoittamaan hiilidioksidipäästöjen vähenemisen prosessien ja puunkäytön ohjautumisen kautta. Kukaan ei estä jäsenmaita tai metsänomistajia hyödyntämästä puuta.

Jos me suomalaiset yritämme myydä metsätuotteitamme ilmastoystävällisyydellä ja korkealla jalostusarvolla, meidän on myös toimittava myyntipuheidemme mukaisesti. Metsien käytön on perustuttava ilmastovaikutusten rehelliseen laskentaan ja kansallisesti on keskusteltava siitä, millainen metsänhoito, millaiset hakkuut ja hakkuumäärät todella ovat kestäviä. Myös tiedeyhteisö on otettava laajasti ja avoimesti tähän keskusteluun mukaan.

Metsien käyttö ja käsittely kun on työn alla parlamentissa edelleen. Niin sanottu RED 2, uusiutuvan energian direktiivi, on jo omalla työpöydällänikin, ja myös hiilinielujen käsittely on edelleen kesken. Parlamentti, neuvosto ja komissio hiovat trilogeissa lakiesitystä yhteiseen muottiin ja esitys hyväksytään tai hylätään vielä toisessa täysistuntoäänestyksessä.

Yksi ”Irma” voi aiheuttaa metsissämme miljardituhot. Jatkuvasti lisääntyvät säitten ääri-ilmiöt eivät ole vain jotain silloin tällöin toistuvaa, vaan todellinen hätähuuto ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Seuraavat lähivuosikymmenet, seuraavat lähivuodet, ratkaisevat mihin suuntaan tämä kallistuu.

Päästövähennysten on oltava todellisia, ja nopeita.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

”Kansallisesti on keskusteltava siitä, millainen metsänhoito, millaiset hakkuut ja hakkuumäärät todella ovat kestäviä.”

MAINOS
Mainos

Kommentoi

"Yksi ”Irma” voi aiheuttaa metsissämme miljardituhot. Jatkuvasti lisääntyvät säitten ääri-ilmiöt eivät ole vain jotain silloin tällöin toistuvaa, vaan todellinen hätähuuto ilmaston lämpenemisen vuoksi."
Onko kirjoittajalla tilastotietoa siitä, miten säitten ääri-ilmiöt ovat vuosien saatossa lisääntyneet? Ja miten pitkälle menneisyyteen mahdolliset tilastot yltävät?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teoriassa Kyllönen puhuu totta metsäasiasta mutta entisenä eduskunnan taksikuningattarena voisi miettiä ensin omaa hiilijalanjälkeä. P.S. Ei ole pakko asua syrjäkylällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansallisesti on jo keskusteltu järkevistä hakkuumääristä ja niiden kestävyydestä. Palvelee tavoitteita täysin hiilinielujen osalta. Kun "Irman" vedit mukaan, mikset samantien ydinsotaa..
Suomen metsät on hoidettu ja edelleen osataan hoitaa hyvin ja niiden päästöt ynnätä. Kaikille muille maille olemme tässä esimerkki. Mielestäni ole vajaatietoinen luopio. Et ansaitse paikkaasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tajuaako kukaan näistä ihmisistä sitä että aikuinen puu imee itseensä monta kymmentä tuhatta kertaa enemmän hiilidioksidia kuin joku aikuisen puun hakkaamisen jälkeen vasta istutettu taimi? Miten voi oikeasti olla näin typeriä ihmisiä päättämässä asioista. Kyllähän öljykin on uusiutuva luonnonvara, odotetaan vain se 400 miljoonaa vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Typeryys perustuu yksinkertaisesti siihen, että Suomen metsävaranto kasvaa 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun taas poistuma on 82 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsävaranto siis kasvaa 28 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen metsien puuvaranto kasvaa koko ajan, kun hakkuut ja muu poistuma alittaa kasvun. Tällöin siihen on sitoutuneena enemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmin. Vertailua ei ole kovin järjellistä tehdä "aikuinen puu" vastaan "istutettu taimi". Metsiä ei käsitellä puittain vaan metsiköittäin ja hakkuiden lisääminen voi kohdistua esim. harvennushakkuisiin, joiden avulla metsiköiden kasvu paranee ja ne tuottavat enemmän sahapuuta. Sahapuutavarasta tehdyissä tuotteissa hiilidioksidi pysyy sitoutuneena kymmeniä vuosia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana, mikä on suurelta osin saatu aikaan metsänhoidolla ja metsänkäsittelyllä. Puuvaranto on 1,5 -kertaistunut 1920-luvulta lähtien vaikka Suomi menetti metsiään sotien seurauksena. Metsien kasvu ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuiden määrän. Vaikka hakkuita lisättäisiin, niin puuvaranto kasvaa, jos hakataan kasvua vähemmän. Miten hiilinielu pienenee?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitteesi " Lisähakkuut eivät lisää hiilinielua " ei ole aivan yksiselitteinen. Ilman harvennushakkuita metsän kasvu hidastuu . Harvennushakkuu kiihdyttää metsänkasvua ja lisää hiilinielua. Päätehakkuuikään tulleessa metsässä metsän kasvu on lähes pysähtynyt . Hakkaamalla metsä tukkipuuksi, joka käytetään rakentamiseen sidomme hiiltä rakennuksiin kymmeniksi tai parhaimmillaan sadoiksi vuosiksi. Samaan aikaan istutettu taimikko sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia. Hoidettu talousmetsä on tehokas hiilnielu, hoitamaton ei sitä ole.

Se , että muualla Euroopassa hakatun metsän tilalle ei ole enää kasvanut uutta puustoa laiduntamisen tms syiden vuoksi ei tarkoita sitä, että metsän hakkuu Suomessa vähentäisi metsäpinta-alaamme. Suomessahan metsänomistajille on ollut kymmenien vuosien aJan voimassa lakisääteinen velvollisuus uudistaa hakattu metsäpinta-ala istuttamalla uudet puuntaimet!

Parahin Merja. Etkö tiedä, että Paltamoon suunniteltu biolaitos käyttäisi juuri harvennushakkuista saatavaa pienpuuta, josta ei ole tukkipuuksi. Suosittelen sinua opiskelmaan suomalaista metsänhoitoa hieman tarkemmin. Ajatteleísit hieman myös Kainuun työllisyyttä, joka tuntuu sinulle olevan toisarvoinen asia nyt kun olet oman toimeentulosi onnistunut turvaamaan -meidän äänillämme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otan Kyllösen huolen ilmastosta vakavasti siinä vaiheessa, kun hän siirtyy kannattamaan ydinvoimaa sekä luopuu uusiutuvien tukemisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

149 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

Minä en ole Paavolla sen enempiä vouhkannut ja aioinkin äänestää häntä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun otit asian/asi... Lue lisää...
vouhkaampa minäkin, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

22.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image