Vieras

Mainos

Hajanainen Eurooppa lisää tur­vat­to­muut­ta

Vieras 23.8.2016 12:00
Merja Kyllönen

Vielä viime syksynä Venäjän parlamenttivaaleille asetettiin Euroopan parlamentissa ja EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa sekä lievästi toiveikkaita että ’pessimisti ei pety’ -tyyppisiä odotuksia. Muistissa oli vuoden 2011 vaalien tilanne, jolloin vaalivilppi sai kansalaiset raivostumaan.

Tammikuun loppuun saakka jatketut talouspakotteetkaan eivät näytä saavan venäläistä keskiluokkaa vaatimaan johdoltaan muutosta. Brysselissä tämä tuntuu herättävän ihmetystä, mikä kertoo sekä ohuesta keskusteluyhteydestä että köykäisestä Venäjän kulttuurin tuntemuksesta. Kun Ukrainan kriisin vuoksi sovitut pakotteet astuivat voimaan, Euroopassa uskottiin vahvasti, että kun erityisesti venäläinen keskiluokka jäisi ilman niitä tuotteita, joihin se oli jo tottunut, nousisi se vaatimaan johdoltaan suunnan muutosta. Vaaligallupit eivät tätä näkemystä tue.

Mielenkiintoista on nähdä, minkälaista keskustelua Brysselissä syksyn aikana käydään. EU–Venäjä -valtuuskunta kokoontuu täysistunnossa Strasbourgissa muutama päivä ennen Venäjän vaaleja.

Venäjän ja Ukrainan koko ajan kiristyneet välit ovat olleet lähellä jäädyttää EU:n yhteydet Venäjään lähes kokonaan. Reilu vuosi sitten kesäkuussa EU-parlamentin puhemies Martin Schulz muun muassa rajoitti Venäjän EU:n suurlähettilään pääsyä parlamenttiin. Päätöstä vastaan myös protestoitiin, mutta sen jälkeen julistettiin, että Venäjä ei ole enää EU:n strateginen kumppani.

Keskusteluyhteys on sittemmin auennut vaikka virallista lähentymistä ei ole tapahtunut. Euroopan komission presidentti Jean-Claude Juncker osallistui Pietarissa kansainväliseen talousfoorumiin, minkä puitteissa hän tapasi presidentti Putinin.

EU:n sisäisessä keskustelussa suurin syyllinen Ukrainan pitkittyneeseen konfliktiin ja viileisiin suhteisiin on selkeä: Venäjä. Sananpainot myös Poroshenkon suuntaan ovat kriisin pitkittyessä kuitenkin koventuneet, sillä Ukrainassa rehottavaa korruptiota ei ole kitketty suurista odotuksista huolimatta. Valtavissa talousvaikeuksissa painivalle Ukrainalle on samaan aikaan myönnetty eri rahoitusvälineistä suuria avustuksia ja lainoja muun muassa korruption vastaiseen työhön, julkisen hallinnon uudistukseen, julkisen taloushallinnon sekä oikeusvaltioperiaatetyön ja energiatehokkuuden tukemiseen.

Eri äänten kakofonia Euroopassa johtaa siihen, että EU ei kykene keskustelemaan Venäjän kanssa kahdenvälisesti. Kun Venäjän johto käy sitten kahdenkeskisiä keskusteluja eri jäsenmaiden johtajien kanssa, on johtopäätös EU:n silmissä se, että Putin pyrkii aiheuttamaan hajaannusta. Asia on varmasti näinkin.

Mutta onko Putinilla muuta vaihtoehtoa? Mikäli EU:sta ei löydy riittävän vahvaa johtajaa, jonka kanssa voi neuvotella, onko Putinilla muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä vahvojen jäsenmaiden johtajien puoleen? Miten EU:n kanssa voi neuvotella kahdenvälisesti, jos jäsenmaat eivät ota EU:n neuvottelutulosta vakavasti?

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa EU ei kykene edistämään rauhaa ja demokratiaa missään – ei Ukrainassa, ei Venäjällä, ei Turkissa eikä Syyriassa – ellei se löydä yhtenäistä, luotettavaa ääntään.

Keskustelua Venäjän kanssa tarvitaan kriisien ratkaisemiseen. Syyrian katastrofissa on osapuolia enemmän kuin käsissämme on sormia eikä sitä saada ratkaistua ilman, että kaikki – erityisesti suurimmat ja vahvimmat – lopettavat keskinäisen syyttelyn ja istuutuvat neuvottelupöytään.

Valitettavasti sen ratkaiseminen vaikuttaa koko ajan vaikeammalta, koska yksittäisenä meppinä minusta on alkanut näyttää siltä, että Syyrian maaperällä yritetään ratkoa myös Krimin tilannetta.

On myös syytä muistaa, että mikäli EU, Venäjä, Yhdysvallat ja Turkki eivät mahdu istumaan yhteiseen neuvottelupöytään ratkaisemaan Syyrian tilannetta ja siinä samalla EU:n ja Turkin välisiä ongelmia, voivat Nato-suhteet Euroopassa muuttua mielenkiintoisiksi. Myös Nato sanoo vaativansa oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista jäseniltään.

Presidentti Sauli Niinistö oli kesällä aivan oikeassa sanoessaan ruotsalaisille Kesärannassa, että Suomella on 1300 syytä pitää yllä keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Olen painottanut samaa Euroopan parlamentissa kollegoilleni. Olen tyytyväinen, että presidentti Niinistö on ajoittaisesta kritiikistä huolimatta jatkanut hyvää suomalaista perinnettä ja käynyt itse Venäjällä, ja myös kutsunut Putinin Suomeen.

Meille suomalaisille on tilausta välittäjinä kriisissä ja roolimme EU:ssa voisi keskittyä rauhanturvaamiseen sekä sisäisen turvallisuuden ja eheyden vahvistamiseen. Suurempi kysymys onkin, löytyykö meiltä enää osaamista riittävän laajalla rintamalla vai jääkö kaikki tasavallan presidentin harteille?

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Vanhan liiton YYA-henkinen kolumni näyttäytyy tämän päivän maailmassa aika koomiselta kertomukselta.

Venäjä ei todellakaan ole enää se suurvalta, jota Neuvostoliitto oli suuruutensa päivinä. Putin voi kääntyä EU:ssa vain niiden maiden puoleen, jotka ottavat hänet vastaan. Siis Kreikan ja Suomen... :)

Ja puheet 1300 kilometrin ongelmasta herättää pelkästään myötähäpeää. Virolla ja Latvialla on vain viidesosa tästä, mutta niiden ongelmat olisivat paljon 1300 kilometriä suuremmat ilman Nato-jäsenyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä varasti Ukrainalta Krimin ja Itä-Ukrainan. Kenen kanssa Venäjän pitäisi käydä neuvotteluja varkaudesta? Saksan? Ranskan? Suomen, USA:n? Logiikkasi on kerta kaikkiaan typerä, Merja Kyllönen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus Merja! Jospa pystysit ajatuksiasi viemään Brysselissä ja myös Suomessa eteenpäin. Osaamista tarvitaan konfliktien ratkaisuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi huomenna aamulla maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

205 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen velkataakan vaikutukset käytännössä

Ei ole kristallipalloa kertomassa jäävätkö kaikki palkansaajat yhtäaikaa eläkkeelle tai menevätkö kaikki työeläkevakuutu... Lue lisää...
Puolitotuuksia...

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image