Vieras

Mainos

Epä­tie­toi­suut­ta influenssasta – syytä hankkia tietoa ja rokotus

Vieras 25.2.2014 0:00
Leila Risteli

Kadunmies kertoo median kyselyssä, ettei aio ottaa influenssarokotusta. Perusteluna on se, että ”erehdyttyään kerran ottamaan tällaisen rokotuksen” hän oli kärsinyt räkätaudeista koko seuraavan talven.

Ikävä yhteensattuma toki, jos näin on todella käynyt. Vaikka ihmismieli yhdistää kaksi ajallisesti läheistä asiaa ja olettaa niiden välille syy-seuraussuhteen, tavallisella nuhakuumeella eli flunssalla ja influenssalla ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä.

Lieväoireinen influenssa voi ilmetä nuhakuumeena, mutta nuhakuume ei yleensä ole influenssaa. Viimemainittu on vakava tartuntatauti, jolta vastuullinen kansalainen haluaa suojata läheisensä ja itsensä.

Vuosina 1918–1920 kautta maailman jylläsi espanjantaudiksi kutsuttu sairaus, jonka nykyisin tiedämme olleen influenssaa. Se vaati enemmän kuolonuhreja kuin mikään muu historiasta tunnettu kulkutauti, käsittämättömät kymmenistä jopa sataan miljoonaan. Tauti tappoi enemmän ihmisiä kuin ensimmäinen maailmansota tai keskiajan musta surma, joka sentään hävitti puolet Euroopan väestöstä.

Influenssaepidemioita oli kuitenkin ollut jo aikaisemmin. Taudinaiheuttajaa ei vielä 1900-luvun alussa kuitenkaan tunnistettu. Se ei kasvanut viljelymaljalla eikä näkynyt mikroskoopissa, koska se ei ole bakteeri, vaan virus. Ihmissolujen sisällä lisääntyvät virukset löytyivät vasta, kun käyttöön tuli elektronimikroskooppi.

Seuraava pandemiaksi äitynyt influenssa oli 1950-luvun aasialainen, jonka itsekin muistan. Lapsen oli pelottavaa katsella korkeassa kuumeessa kärvisteleviä aikuisia. Parikymmentä vuotta myöhemmin maailman kiersi hongkongilaiseksi kutsuttu epidemia.

Viime vuosikymmeninä pienempiä influenssaepidemioita onkin tullut lähes joka talvi, ja niitä on tapana kutsua kausi-influenssaksi. Virusten ulkopinnalla on kahta proteiinia, joiden nimitysten alkukirjaimet ovat H ja N. Tästä tulee eri virustyyppien luonnehdinta tyyliin H1N1. Tämä variantti on sikainfluenssan aiheuttaja.

Samanlainen koostumus on myös espanjantaudin viruksella, jonka rakenne selvitettiin muutama vuosi sitten ikiroudassa säilyneistä vainajista.

Kausi-influenssan arvioidaan aiheuttavan vuosittain Suomessa viisisataa kuolemaa: useimmiten uhrit ovat kroonisia sairauksia potevia tai iäkkäitä. Espanjantaudin uhreista suuri osa oli kuitenkin perusterveitä nuoria aikuisia.

Bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta, hoidetaan antibiooteilla, joita ei tietenkään ollut sata vuotta sitten käytettävissä. Toisaalta virus voi itsekin tuottaa vakavan keuhkokuumeen ja jälkitauteina aivokalvon ja sydänlihaksen tulehduksia.

Influenssakuolemat eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Mitä kattavammin me kaikki olemme suojautuneet influenssalta ottamalla sitä vastaan rokotuksen, sitä paremmassa suojassa ovat ne, joille tauti olisi erityisen vaarallinen.

Tyypillinen influenssa on taudinkuvaltaan ankara, yleisoireinen tauti, johon liittyy lihaskipuja, korkea kuume ja vaikeita hengitystieoireita.

Kuitenkin myös influenssaan pätee sama kuin melkein kaikkiin muihinkin tartuntatauteihin: joillakin ihmisillä tauti ilmenee lievempänä kuin toisilla ja kaikki tartunnan saaneet eivät edes tiedä siitä. Kaikki kuitenkin levittävät virusta eteenpäin jo ennen kuin itse sairastuvat.

Terveydenhuollossa työnantajan on järjestettävä kaikille potilaiden hoitoon ja huoltoon osallistuville mahdollisuus influenssarokotukseen. Tärkein peruste tälle on suojella sellaisia potilaita, joilla on vaikea perussairaus tai puutteellinen immuunisuoja, mukaan lukien vastasyntyneet ja ikääntyneet.

Toinen tavoite on työtoverien suojaaminen ja sen varmistaminen, että epidemian aikana sairaalat pysyvät toiminnassa. Kolmas tärkeä syy on se, että ammattilainen omalla vastuullisella toiminnallaan voi näyttää esimerkkiä.

Terveydenhuollon työntekijän ei kuitenkaan ole pakko ottaa rokotusta. Tässä Suomen linja eroaa esimerkiksi Yhdysvalloista, missä rokottamattomuus johtaa, työnantajasta riippuen, joko maskin pitoon potilastyössä tai suoraviivaisesti niin sanotusti lähtöön kassan kautta

Kaikilla terveydenhuollon ammateilla on vahva eettinen perusta, joka lähtee siitä, että hoidettavaa ei vahingoiteta. Tästä näkökulmasta uskon myös rokotuksen tarpeellisuuden olevan helposti ymmärrettävissä.

Flunssa taas ei ole rokotuksilla estettävissä. Nuhakuumetta ja muita tavallisia ylähengitysteiden infektioita aiheuttaa sekalainen joukko viruksia. Koska niitä on useita kymmeniä erilaisia, ei yksi sairastettu flunssa valitettavasti juuri suojaa toiselta. Laboratoriosta löytyvillä menetelmillä eri viruslajit voidaan tunnistaa, mutta tavallisessa nuhakuumeessa tarkka tunnistus on harvoin tarpeen.

Monille näistä viruksista on ominaista esiintyminen tiettynä vuodenaikana. Kylmä aika on huippusesonkia, toisaalta muutamat pärjäävät hyvin loppukesästä. Koska influenssarokote ei sisällä kokonaisia viruksia, se ei teoriassakaan voi aiheuttaa edes influenssaa, muista virustaudeista puhumattakaan.

Lääketiede ei tiedä kaikkea, mutta ponnistelee jatkuvasti parempaa tietoa kohti. Journalistin eettisten ohjeiden mukaan yleisön on mediaa käyttäessään voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä.

Tosiasioiden kertominen ei ole tarpeetonta pelottelua.

Kirjoittaja on NordLab-liikelaitoksen johtava lääkäri.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

THL on sössinyt koko rokotehomman, kun heittäytyi liian ahneeksi. Uskottavuus on mennyt ja sitä on sangen vaikeaa saada takaisin. Väitteiden ja mielikuvien sijasta THL voisi tarjota tutkimuksia ja faktaa, mutta kansainvälisiä tutkimuksia seuraamalla niitä ei vain saa siihen suuntaan mitä THL haluaisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääketieteen kansainvälinen yhteisö on hakenut tutkimusnäyttöä laajojen influenssarokotuskampanjojen tueksi jo vuosikausia, mutta edelleenkään sitä ei ole löytynyt. Nyt kuitenkin jysähti, sillä Suomen Puolustusvoimissa on todistettu se, mitä edes teollisuuden sponssaamissa tutkimuksissa ei aiemmin ole kyetty todistamaan: rokotukset pudottavat sairastapaukset murto-osaan.

Syystä tai toisesta havainnosta ei kuitenkaan tehdä tieteellistä julkaisua, vaan tyydytään vaatimattomasti kertomaan siitä Helsingin Sanomille. Hassu yhteensattuma on, että juttu ajoittuu samalle viikolle, kun influenssakausi on todettujen tautitapausten valossa päättymässä kuin seinään. Viikolla 7 influenssatapauksia kirjattiin 369, mutta viikolla 8 ainoastaan 44.

Viime vuonna viikolla 8 vastaavasti rekisteröitiin yli 900 tapausta. Tilastojen valossa näyttää siltä, että influenssatapausten yhteismäärä jää tänä vuonna n. neljäsosaan viime vuoteen verrattuna.

Kaikki varmaan muistavat miten muutama vuosi sitten viranomaiset perustelivat sikainfluenssarokotuksia jälkikäteen sillä, että niiden avulla estettiin tuhannet kuolemat. Valitettavasti he vain unohtivat kertoa, että myös ne maat joissa ei rokotettu, säästyivät massakuolemilta. Tässä on kyse aivan samasta asiasta: vaikka rokotetteita ei olisi käytetty, sairastavuus olisi jäänyt varuskunnissa tänä vuonna alhaiseksi. Kukaan tuskin väittää, että varusmiesten rokottaminen olisi pudottanut koko väestön influenssatapaukset murto-osaan edellisvuoteen verrattuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voitko esitellä muutamia satunnaistettuja, placebo-kontrolloituja ja kaksoissokkoutettuja tutkimuksia, joissa osoitetaan THL:n väitteiden lepäävän tieteellisesti vakaalla pohjalla? Lupaan välittää ne Cochranelle, jotta osaavat ottaa ne huomioon seuraavaa katsausta tehdessään.

Cochranen perusteella number needed to treat vaihtelee laskutavasta riippuen haarukassa 33 - 100. THL:n mukaan rokote kuitenkin tarjoaa 70 - 90 % suojan, ero on melkoinen. Ettei vaan kyseisiä tutkimuksia säilytettäisi samassa kassakaapissa kuin niitä, joissa aikanaan osoitettiin kovetettujen kasvirasvojen autuaaksi tekevä vaikutus.

Huomionarvoista THL:n materiaalissa on lähdeviitteiden puuttumisen lisäksi se, että tekstin kirjoittajan/kirjoittajien nimiä ei ole siihen laitettu.

PS. Verikokeissa havaittava vasta-aine pitoisuuksien nousu vasteena rokotteeseen ei kerro mitään rokotteen antamasta todellisesta suojasta (kuolemien, sairaalakäyntien yms. ehkäisy). Kyseessä on lääkeyhtiöiden ja terveysviranomaisten harrastama mielikuvamarkkinointi. Googlaa esim "antibodies are not required for immunity against some viruses".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin THL

Influenssarokote saa terveillä henkilöillä aikaan paremman vasta-ainetuotannon kuin kroonisia sairauksia potevilla. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 - 90 %, jos rokotevirukset vastaavat väestössä suureen osaan leviäviä influenssaviruksia.

Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40-70 % ja kuolleisuutta 50-70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ei tarjoa mitään lähdeviitetettä väittämänsä tueksi. Syy on luonnollisesti se, että influenssarokotuksilla ei ole todellista tehoa, sikäli kun se mitataan sairailaakäyntien määränä, kuolemien ehkäisynä tai oireiden helpottumisena. Hyvänä johdantona aiheeseen toimii aiemmin ketjuun linkittämäni Cochranen katsausartikkeli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

61
9 keinoa, joilla täyssähköauto kelpaa jokaiselle – auton normaali ulkonäkö ja kasvanut toimintamatka plussaa
22
Lapin poliisi kirjoitti kymmeniä ylinopeussakkoja autoilijoille ja moottorikelkkailijoille Kittilässä
19
Yhä useampi alkaa yrittäjäksi Oulun seudulla – viime vuonna perustettiin ennätykselliset 1 400 yritystä
17
Himohamstraajien täydet asunnot ovat paloturvallisuusriski – yli kymmenen tapausta tulee Oulussa ilmi vuosittain
17
Poliisi onnistui paikkaamaan liikennevalvonnan leikkaukset uuden teknologian avulla
12
Lukijalta
Ydin-Oulun kyläpolitiikka johtaa turmioon – konsensus ei synny itsekkään valtapolitiikan myötä
12
Oulussa oli maan pisin jonotusaika velkaneuvonnan ensimmäiselle käynnille, velkaneuvonta siirtyy valtion vastuulle

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lapsella kaksi äitiä ?

Ja arvaappa vaan millaisista perheistä ne kiusaajat ovat, ja noin yleensäkin. Kiusattu ei yleensä ole se järjen köyhä, v... Lue lisää...
tämä pitäisi ymmärtä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.2.

Naapurit

19.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image