Vieras

Mainos

Eläinmuseo on osa Oulun historiaa

Vieras 28.12.2017 13:47
Jouko Niinimäki

Oulun eläinmuseoiden historia juontaa juurensa aina vuoteen 1783, jolloin tunnettu apteekkari ja luonnontutkija Johan Julin muutti Uudestakaarlepyystä Ouluun perustakseen tänne apteekin. Hän kokosi kotiinsa luonnontieteellisen kokoelman ja perusti myös luonnontieteellisen puutarhan nykyisen ravintola Rauhalan kulmille.

Kaksitoista vuotta Ouluun tulonsa jälkeen Julin oli pakotettu myymään kokoelmiaan heikon taloutensa paikkaamiseksi. Myynnit ja lahjoitukset hajottivat kokoelman, ja Turun palo vuonna 1827 hävitti Turun akatemialle lahjoitetun ja apteekkarin mukana 1814 Turkuun siirtyneen osan kokoelmasta.

Oulun yliopiston eläinmuseon historia, jota on koonnut muun muassa Eino Erkinaro, juontaa juurensa vuoteen 1925. Tuolloin oululaiset luonnonharrastajat perustivat yhdistyksen, jonka päätarkoituksena oli saada Ouluun luonnontieteellinen museo. Yhdistys perustettiin itsenäistymisen jälkeisissä oloissa, joissa sivistyksen ja tieteen levittäytyminen Suomen eri osiin oli tärkeä osa maamme kehitystä. Vuonna 1927 Luonnonystäväin johtokunnan kokouksessa lehtori Kaarlo Metsävainio ehdotti yhteisten luonnontieteellisten kokoelmien keräämistä. Asia oli noussut esille Oulun Korkeakouluseurassa ja seura oli valmis ottamaan rahavaroillaan osaa hankkeeseen.

Vielä samana vuonna maisteri Samuli Pakkala piti Luonnonystäväin kokouksessa esitelmän, jossa hän pohdiskeli tieteellisten harrastusten yhdistämistä Oulussa. Tuolloin hajallaan toimineet tutkijat ja tieteenharrastajat tulisi saada yhteistoimintaan. Tavoitetta toteuttamaan perustettavia tutkimuslaitoksia olisivat maakunta-arkisto ja maakuntamuseo, joista viimeksi mainittu jakaantuisi kahteen, luonnontieteellis-taloudelliseen ja historiallis-kansatieteelliseen, osastoon. Oulun Luonnonystäväin yhdistys osallistuisi museon toimintaan muiden toimijoiden kanssa – samalla ylläpitäen kotimaakuntaan kohdistuvaa tutkimustyötä.

”Kun erilaisia kokoelmia kootaan samalle alueelle, niin saadaan aikaan vetovoimainen kulttuurikokonaisuus.”

Oulun Luonnonystäväin yhdistyksen museo avattiin 1932 Oulun kaupungin rakennuttamassa Ainolan kirjasto–arkisto–museo-talossa ja sen kokoelmat käsittivät yli 400 eläintä. Museon kokoelmat tuhoutuivat kuitenkin sodassa. Tohtori Metsävainio kirjoitti Luonnon Tutkijassa niistä seuraavasti: ”Ei jäänyt höyhentäkään Oulun luonnonhistoriallisen museon runsaista lintukokoelmista, ei ilvesten, karhujen ja susien ainoatakaan karvaa, ei hyönteisten tuntosarvea todistamaan tuleville polville, mitä luonnon aarteita se suojiinsa sulki ennen tuhoutumistaan talvisodan tammikuisena pakkasyönä vuonna 1940.” Ainoa näyte, joka säästyi tuholta, on nykyisinkin museossa esillä oleva sillivalaan kallon osa.

Kokoelmia ryhdyttiin kuitenkin luomaan uudestaan, ja vuonna 1948 museo Ainolassa avattiin jälleen. Marraskuussa 1960 eläin- ja kasvikokoelmat lahjoitettiin Oulun yliopistolle. Luovutustilaisuudessa yliopiston rehtori Pentti Kaitera lausui seuraavaa: ”Tämä suurenmoinen kokoelma muodostaa korvaamattoman perustan ja lähtökohdan luonnontieteiden opetukselle Oulun yliopistossa.” Myöhemmin Kaitera jatkaa puheessaan: ”Tämän kokoelman vaiheet osoittavat, että Oulun yliopisto ei syntynyt syksyllä 1959, jolloin sen avajaisjuhlaa vietettiin. Yliopisto syntyi ajatuksena ja pitkälle käytännössäkin toteutettuna jo paljon aikaisemmin.”

Ainola toimi museon sijaintipaikkana aina vuoteen 1961, jolloin kokoelmat siirtyivät NMKY:n museosaliksi muutettuun suurhalliin Linnankadulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa, vuonna 1972, museo muutti vuokratiloihin Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaaseen Kasarmintielle. Vuonna 1984 museo muutti nykyisiin tiloihinsa Linnanmaalle. Eläinmuseon nykyisiä kokoelmia ei voi mainita mainitsematta konservaattori Heikki Kangasperkon nimeä. Hän on luonut museon kokoelmia jo ennen museon olemassaoloa. Hän tuli eläintieteen laitoksen palvelukseen syksyllä 1959, kun Oulun yliopisto aloitti toimintansa. Hänen käsialaansa ovat upeat dioraamat, jotka toteutettiin vuosina 1984–93.

Nyt museo joutuu jälleen muuttamaan, koska Linnanmaan museotila tarvitaan kampuksen käyttäjäkunnan laajentuessa ravintola-, opetus- ja seminaarikäyttöön. Uskon, että löydämme ratkaisut, joiden ansiosta yliopiston eläinmuseo palaisi juurilleen osaksi Oulun museokokonaisuuksia kaupungin keskustaan. Kun erilaisia kokoelmia kootaan samalle alueelle, niin saadaan aikaan vetovoimainen kulttuurikokonaisuus, johon lapset, koululaiset, turistit ja kaikki kansa hakeutuvat innolla nauttimaan museo- ja tiedekeskuselämyksistä.

Oulun eläinmuseo on osa Oulun historiaa, ja monet lapset muistavat sen ensimmäisenä museonaan. Missään vaiheessa yliopiston tarkoitus ei ole ollut hävittää museota, vaan muuttaa se uuteen, entistä parempaan paikkaan. Museon monivaiheisessa historiassa jokainen sijainti on ollut edellistä parempi, ja niin pitää nytkin tapahtua.

Kirjoittaja Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Kuten Museaali totesi, vasta Linnanmaalle saatiin suunnitella omakohtaisen kokemuksen ja myös ulkomaisiin kokoelmiin tutustumisen perusteella laaditut museotilat, joissa voitiin toteuttaa tieteellisen eläinmuseon vaatimusten mukaiset toiminnot. Tätä harjoiteltiin sekä Ynnillä että Åströmillä, joiden tiloja voitiin osittain muokata tieteellisen opetus- ja tutkimustoimintaan soveltuviksi kansansivistystyötä unohtamatta. Myös kouluille, yhteisöille ja yksityisille suunnattua palvelutoimintaa voitiin jossakin määrin jo tuolloin suorittaa. Linnanmaan eläinmuseotila suunniteltiin yhteistyössä Virran arkkitehtitoimiston kanssa myös nämä sektorit hyvin mahdollistaviksi nimenomaan teknisten työskentelytilojen ja laboratorioiden osalta eikä pelkästään tieteellisen työskentelyn vaatimusten pohjalta. Sellaisina ne ovat, varsinaisen näyttelytilan lisäksi, palvelleet erinomaisesti. Jopa siinä määrin, että palvelu- ja asiantuntijatoiminnalla on voitu toistuvasti kattaa mm. kenttätyöskentelyn toimintakuluja merkittävästi. Eläinmuseon henkilökunta on myös omalla tieteellisellä toiminnallaan merkittävästi edistänyt yliopiston opetus- ja tutkimustyön tuloksellisuutta. Niinpä koko elämäntyöni, myös sen kansainvälisen osan, ko. laitoksessa tehneenä olen hyvin surullisena seurannut yliopiston hallinnon eläinmuseoon kohdistamia, täysin käsittämättömiä, toimenpiteitä ja niiden perusteluja. Ei ole sivistysvaltion korkeimman opetuksen kehdon arvolle sopivaa toimintaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen nähnyt eläinmuseon Ainolassa, Ynnillä, Åströmillä ja Linnanmaalla. Tosiasia on, että vain Linnanmaalla se oli eläinmuseo, muut olivat vain paikkoja eläinten säilyttämiseksi.

Eläinmuseo tuhottiin selvästi tarkoituksella. Tästä kertoo ensinnäkin se, että kukaan ei tiedä, mihin kokoelmat joutuvat. Ainola ei ole niille soveltuva paikka, ja sitäkinhän ollaan panemassa kokonaisuutena lihoiksi. Toiseksi vielä marraskuussakaan ei näköjään tiedetty, mitä eläinmuseon tiloihin oikeastaan tulee, "ehkä ravintola". Pääasia oli siis, että eläimistä päästään eroon.

Niinimäen kirjoitus edustaa hypokriittisyyttä upeimmillaan. Itse tuhotaan ja sitten kehutaan päälle, että oli se hieno paikka. "Eläinmuseo on osa Oulun historiaa." Se on nyt tuhottu välittämättä lainkaan siitä, onko se osa Oulun tulevaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistähän tässä eläinmuseo-gatessa on pohjimmiltaan kysymys ja mikä on se eläinmuseolle parempi paikka, jota ei ole missään vaiheessa eksaktisti kerrottu? Kangasperkon seinämaalausten tuhoaminen on tekijänoikeusrikos, aikookohan rehtori ottaa tämän vastuulleen? Tänä vuonna on nähty myös YT-neuvottelut ja kymmeniä ihmisiä on irtisanottu. Samaan aikaan julkistettiin 5,7 miljoonaa ylijäämäinen tulos vuodelle 2016 ja edellisenä vuonnakin tulos oli lähes 12 miljoonaa ylijäämäinen. Rahan puutteesta ei siis ainakaan voi olla kysymys. Erikoinen on myös kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaanin valintaprosessi, kun rehtori Niinimäelle ei kelvannut tiedekunnan esittämä ehdokas. Yliopistoa hallitaan nyt kovin ja diktaattorimaisin ottein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopisto....tsk tsk. Alennetaan OY:n status ammattiopistoksi, koska se vastaa nykyistä toimintamallia ja strategiaa paremmin. Kaikenlainen sivistys ja kulttuuri taitaa muutenkin olla pahin mahdollinen kirosana Oulun seudulla tänä päivänä. Mitä virkaa muuten koko Oulun "kaupungilla" ylipäätään, kun päättäjät haluavat tehdä tästä maalaiskunnan.

Annetaan Rovaniemeläisten hoitaa Pohjois-Suomen yliopistohommat, sen verran sivistyneempää sakkia ovat Lappilaiset tänä päivänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinimäkipä lähti selittelemään todella kaukaa näitä eläinmuseon siirtojaan, sodilla ja tulipaloilla on ennenkin eläinmuseoita runneltu niin miksikäs ei tänäpäivänäkin voitas tehdä jotain vastaavaa - hänen logiikkansa mukaan!? Voi hyvät hyssykät tätä älykästä tieteellistä pohdintaa! Luovutetaan todellakin yliopiston mandaatti Rovaniemen ja lappilaisten hoidettavasksi siellä mennään aivan eri tasoilla, Pohjois-Suomi voi olla ylpeä yliopistostaan ja osaavasta johtajastaan toisin kuin Oulu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopiston perustehtäviä opetuksen lisäksi on kokoelmien ylläpito ja niiden tutkiminen. Ilman runsaita eläinnäytteitä ei voi oppia lajituntemusta eikä ilman tutkittavia aineistoja voi tehdä yliopistotasoista tutkimustyötä eikä opettaa sellaista tekemään tuleville tutkijoillekaan. Mahdotontahan on ahtaista varastoista tonkien opetella luonnontieteen ihmeitä siipipeileineen.
Ollaanko Oulussa näin luopumassa koko luonnontieteellisestä tiedekunnasta? Juuri tänä aikanakos hyödyttömänä tieteenalana?
Erikoisilta linjauksilta alkavat näyttää Oulun Yliopiston julkitoiminnot! Suurella vaivalla aikoinaan vuosikymmenien rohkean ja peräänantamattoman työn avulla Yliopisto saatiin tänne Pohjois-Suomeen ja nyt omat toimijat nakertavat itse sen perustaa kiihtyvällä vauhdilla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun eläinmuseon eläimet Kangasperkon seinämaalauksineen on pidettävä entisellä paikallaan. Museota ei pidä hajottaa pirstaleiksi ympäri kaupunkia. Ja toisekseen, miten siirrät eläinten taustoina olevat luontomaalaukset? Siirräppä seinät mukana? Paljon matkanneena sanon edelleen, että museo on ainutlaatuinen ja tämänhetkisille sekä tuleville sukupolville ehdottomasti säilytettävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan rehtori Niinimäeltä ja osalta kommentoijia jäänyt huomaamatta Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluiden (SiKu) Oulu 2020 -muutosohjelma?

Tämä "palveluverkkouudistus" väheksyy Oulun museoita kollektiivisesti ja näköjään pyrkii lakkauttamaan (tai rampauttamaan) niistä mahdollisimman monta. Siinä ehdotetaan, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseosta (= "Ainolan museo") luovutaan (siis rakennus myydään) ja kokoelmat hajasijoitetaan. Pääkokoelma siirtyisi Museoviraston Vantaan(!) kokoelmakeskukseen ja osa oululaisen Luupin eri tiloihin. Eli koko pohjoissuomalaisen kulttuuriperinteen museo oltaisiin ajamassa alas. Lisäksi museota ei ole pelkästään "oululaisten" rahoilla pyöritetty tähänkään mennessä, vaan lähes 1,5 miljoonan valtionapurahoitus on kattanut ison osan vuotuisista kustannuksista.

Samalla kuitenkin (koulutoimen nimissä) halutaan säästää mm. erilaiset (museoiden) opetuskokoelmat. Mitäs muuta esim. yliopiston Eläintieteen laitoksen kanssa Eläinmuseo tai Kasvitieteen laitoksen kanssa Kasvitieteellinen puutarha ovat kuin opetuskokoelmia? Jos Eläinmuseo siirretään ja karsitaan sille rakennetuista tiloista kampusravintolan tieltä, niin menköön saman tien myös Kasvitieteellinen puutarha - niihin lasipyramideihin saisi ihan kivan eksoottisen kesäkahvilan, vai?!

Summa summarum: luin Niinimäen kolumnia ihastuksissani noin kolme neljäsosaa. Ajattelin, että mahtavaa: rehtori on vihdoin ymmärtämässä ryhtyä puolustamaan pitkästi ennen hänen syntymäänsä rakennettua hienoa Eläinmuseota. Mutta viimeinen neljännes masensi.

Pahinta oli tuo loppu, joka niittasi ymmärtämättömän näkemyksen selkeäksi: "Missään vaiheessa yliopiston tarkoitus ei ole ollut hävittää museota, vaan muuttaa se uuteen, entistä parempaan paikkaan. Museon monivaiheisessa historiassa jokainen sijainti on ollut edellistä parempi, ja niin pitää nytkin tapahtua." No EI. Tässä ei mennä parempaan, tässä mennään takaisin vanhaan huonoon: eläinmuseolle rakennetuista, valoisista tiloista kellariin, isoista kokoelmista tynkämittoihin, dioraamasta puhumattakaan. Siis miten "uusi entistä parempi paikka" oli se sama, mistä kokoelma alun perin siirrettiin pois juuri sille rakennettuihin hienoihin tiloihin? Sitä en ymmärrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös tämä ole hyvin linjassa muidenkin yliopiston (rehtorin) toimien kanssa? Rahalla on väliä, luonnontieteitä ei arvosteta (ymmärretä) ja kaikki alat jotka eivät tuo taseeseen teollisuuden rahaa ajetaan alas.

Jokos sinne kasvatustieteisiin on löydetty dynaaminen ja kaupallistamiseen fokusoituva dekaani joka osaa sanoa jees jees rehtorille?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on niin masentavaa, että ei voi kuin todeta Oulun olevan tekemässä itsemurhaa. Rehtori Niinimäki on mukana tässä porukassa, joka ilmeisesti itse uskoo omiin p..ska puheisiinsa muka "kehittämisestä". Todella surkeaa ja lyhytnäköistä. Oulun seudun ongelma ei ole valittajat vaan se, että todellisiä kehittäjiä ei ole. Ei ole ollut sen jälkeen kun Pennasen mafia kaappasi vallan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikella on aikansa. On osattava myös luopua, vaikka mitään uutta ei tulisikaan tilalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoitatteko yliopistoa? Vai opetusta? Vai tutkimusta? Vai eläinmuseota? Olen viettänyt viikkoja Lontoon museoissa – niin pienissä kuin suurissa. Ei kukaan sano: ’Kaikella on aikansa’.

Eläinmuseo on tarkoitettu tutkimukseen ja opetukseen. Onko tämä ’Kaikella on aikansa’? Se on myos Oulun suosituin turistinähtävyys. Onko sekin ’Kaikella on aikansa’.

Tämä on sellaista pienen paikkakunnan ymmärtämättomyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käytännössä eläinmuseo tuhotaan Joukon vahtivuorolla ja sitä ei selittelyt muuksi muuta. Ymmärtäisi edes olla hiljaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hävetkää, kun tuhoatte hienon eläinmuseon!! Oulu on todella itsetuhoinen tässäkin asiassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainolan museo rakennus on paras paikka johon eläinmuseo siirretään. Silloin se palaa takaisin juurilleen. Museosta
tulisi näin ollen monipuolisempi ja kiinnostavampi ja sen sijainti olisi erinomainen. Puistoalueelle museon viereen perustettaisiin pysyviä oululaisten käsityöntekijöiden pajoja joissa esitellään ja myydään heidän tuotteitaan. Museossa olisi myös kahvila jossa voisi nauttia kesällä ja talvella oululaisten leipomoiden antimista. Joulun aikaan museon edessä olevassa puistossa olisi jouluvaloin koristeltu iso kuusi, kojuista voisi ostaa käsityö tuotteita ja vaikkapa lämmintä glögiä. Lapset saisivat istua poron vetämässä reessä joka kiertäisi pienen lenkin puiston polkuja pitkin. Kesällä ponin vetämistä rattaissa. Pienen joulumaan saisi tähän puistoon toteutettua helposti ,ympärillä ihanat suuret lumiset puut luovat tunnelmaa! Kesällä museon edusta muuttuisi piknik puistoksi jossa kuulisi elävää musiikkia. Näillä oheistuotteilla museoon saataisiin kävijöitä kesäisin ja talvisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin, mutta ku Oulua hallitsevilla teknokraateilla ei ole visiota ja ymmärrystä niin sitä ei sitten ole. Paluu 70-luvun betonibrutalismiin ja ummehtuneeseen ilmapiiriin edustaa tässä kaupungissa "kehitystä". Kirsi Simonsuuren Pohjoinen Yökirja on taas ajankohtainen muutaman valoisamman vuosikymmenen jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on ollut kova paine että rehtori on saatu edes jotain sanomaan eläinmuseosta. Jotenkin liikuttavaa yrittää puskea sitä kaupungin harteille. Äkkiä yliopistolle kriisityöryhmä selvittämäään museon tulevaisuutta. Kuten Kalevan lukijat ovat huomanneet kaupungilla on töitä omissa museosotkuissaaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopiston tehtävä yksinkertaisesti ei ole museotoiminnan pyörittäminen.
Lain mukaan "Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa"
Oulun yliopistolla on ihan riittävästi hommaa tehdä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta ja sitä kauttaa sivistää ihmisiä.
Jos/kun kaupunkiliaset ovat kiinnostuneet eläinmuseon ylläpitiämisestä, niin on luonnollista, että kaupunki ottaa sen hoitaakseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Väyrysen voitto takaa meille uuden hallituksen

Näyttää Paavokin kiusaavan toimittajia. He ovat ihmeissään, kun Paavon pätevyys on päässyt heiltä unohtumaan jo kuudessa... Lue lisää...
Minusta

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.1.

Naapurit

18.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image