Vieras

Mainos

Arktinen ikkuna on auki Suomelle

Vieras 12.12.2017 12:00
Merja Kyllönen

Geopoliittinen asemamme on erityinen. Olemme moneen suuntaan saumakohdassa, mikä mahdollistaa poliittiseen aloitteellisuuden. Kahden vuoden ajan Suomi on puheenjohtaja Arktisessa neuvostossa, jonka olemassaoloon meillä on merkittävä rooli. EU:n sekä Suomen arktiset strategiat yrittävät taiteilla perimmäisen ristiriidan ympärillä: kiinnostus arktiseen alueeseen ja sen luonnonvaroihin kasvaa jääpeitteen pienentyessä, mikä itsessään on hälyttävä merkki ilmastonmuutoksen ennakoituakin nopeammasta etenemisestä.

Kun luonnonvarat – öljy, kivihiili, maakaasu ja erityisesti mineraalit – niukkenevat muualla (ja toisaalta kulutus vain kasvaa), kasvaa alueen geopoliittinen merkitys ja samalla kasvavat turvallisuuspoliittiset riskit. Pohjoinen napajäätikkö sulaa, kiitos ihmisen ahneuden ja typeryyden, ja Koillisväylä ja Luoteisväylä saavat merkitystä muutoinkin kuin extreme-hakuisten seikkailijoiden retkikohteena. Samalla Suomen asema maapallon strategisella kartalla korostuu entisestään. Valtataistelu pohjoisen alueen käytöstä, käyttötarkoituksista, valvonnasta ja sinne pääsystä on jo alkanut.

Mikä meidän roolimme tässä yhtälössä on? Pitää pelikenttä avoinna ja nostaa virtahepo pöydälle.

Suomi oli aikoinaan aloitteentekijä arktisessa ympäristöyhteistyössä ja neljä ympäristötyöryhmää Arktisessa neuvostossa on tehnyt erinomaista työtä. Presidentti Niinistön aloite, joka etsii yhteistä lähestymiskulmaa mustasta hiilestä, jatkaa Suomen konkreettista, mutta kohtuullisen varovaista, linjaa.

Läpileikkaavina puheenjohtajakautemme teemoina kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat erittäin perusteltuja, ja ympäristönsuojelu, meteorologia, viestintäyhteydet ja koulutus kannatettavia kärkiä. Yksin emme pysty suuntaamaan arktista emmekä eurooppalaista yhteistyötä johonkin täysin uuteen suuntaan, joten Suomen kannattaa jatkaa niiden prosessien ja teemojen painottamista, joita olemme pitkäjänteisesti kehittäneet.

Suomi on puheenjohtajuuskausillaan pyrkinyt linkittämään arktista yhteistyötä niin YK:n kestävän kehityksen prosessiin kuin EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan. 2000-luvun alussa Suomi onnistui viemään arktisen neuvoston yhteistyömallin YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen Johannesburgiin. Kestävällä kehityksellä on erityinen asema arktisessa yhteistyössä, sillä kulloinenkin puheenjohtajamaa johtaa puhetta myös kestävän kehityksen työryhmässä. Suomen puheenjohtajuusohjelmassa kestävän kehityksen työ on kytketty 2015 hyväksyttyyn globaaliin kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelmaan ja sen globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ympäristönsuojelu on arktisen yhteistyön kovaa ydintä, mutta ilman tavoitteellista ilmastonmuutoksen torjuntaa arktisen politiikan kärkemme on tylppä. Tarvitsemme arktiselle öljylle ja kaasulle totaalikiellon. Emmekä voi jatkaa myöskään fossiilisten polttoaineiden tukemista. Toki tiedämme, että nämä itsestäänselvyydet ovat poliittisesti kiistanalaisia ja tulenarkoja.

Uskaltaako Suomi nostaa tämän virtahevon Arktisen neuvoston työpöydälle? Ja uskaltaako Suomi pitää omat jäänmurtajansa perustehtävässään Itä- ja Perämerellä, tai ainakin linjata, että niitä käytetään vain meriturvallisuuden parantamiseen eikä arktisen alueen öljynporauksen mahdollistamiseen?

Arktiset kansat ja heidän perinteiset elinkeinonsa ovat erittäin haavoittuvia ilmaston lämmetessä. Ikiroudan sulaminen, sääolojen ennustamattomuus, lumiolosuhteiden rajut vaihtelut ja merijään nopea vetäytyminen uhkaavat alkuperäiskansojen perustoimeentuloa ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kasvihuonekaasupäästöjen nopea leikkaus on eloonjäämiskysymys ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuus velvoittaa Suomea antamaan pohjoisten kansojen hädälle äänen ja kanavan. Mutta riittääkö meillä rohkeus ratifioida ILO 169-sopimus?

Suomen ulkopolitiikan vahvuus koko kylmän sodan ajan on ollut konkreettisten, jännitystä vähentävien yhteistyömuotojen edistäminen. Suomen vahvuus muuttuvalla arktiksella voisi olla meriturvallisuuteen liittyvä osaamisemme. Sekä luonnon että ihmisen aiheuttamien kriisien ja katastrofien hallintavalmiuksien parantaminen ja etsintä- ja pelastusinfrastruktuurin rakentaminen ovat sellaisia arktisen strategian kärkiä, joissa suomalaista osaamista voidaan hyödyntää. Samaan aikaan arktisen alueen tuhoamisen pysäyttäminen edellyttää neuvotteluja, joihin osallistuvat ratkaisukeskeisesti kaikki alueen valtiot.

Pelikentän pidämme avoinna, jos pidättäydymme jatkossakin sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Vaikka arktisen sotilaspiirin perustaminen, tukikohtien rakentaminen ja Venäjän asevoimien joukkojen sijoittaminen alueelle herättää huolta, en näe muuta vaihtoehtoa kuin vuoropuhelun jatkamisen huolta herättävissä kysymyksissä.

Arktinen ikkuna on jälleen auki meille suomalaisille. Olkaamme rohkeita ja aloitteellisia!

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

”Suomen vahvuus muuttuvalla arktiksella voisi olla meriturvallisuuteen liittyvä osaamisemme.”

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kyllösellä on nyt lapsen uskon tasolla oleva ymmärrys Venäjän toiminnasta ja tavoitteista. Miksi Venäjä arktisen alueen varustelun aloitti? Meneekö pahoin pieleen, jos väitän, että Venäjän etu vaati sitä. Ja kun Venäjän etu sitä vaati, niin Kyllönen voi unohtaa "pelikentät ja Ikkunat". Tilannetta ei yhtään paranna se, että Venäjän nykyjohto tarvitsee sisäpoliittisista syistä näyttöjä, sekä aseellisia että taloudellisia. Jälkimmäiset ovat pahoin jumittuneet, jo pitkään, ja sen näkee kun käy Venäjällä ja pitää silmät auki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksen kaksi viimeistä kappaletta ovat asiasisällöltään lähinnä eriskummallisia. Venäjä on perustanut arktisen sotilaspiirin ja rakentaa tukikohtia herkälle alueelle. Kyllä kai sillä joku tarkoitus on, vai mitä Merja Kyllönen? Vuoropuhelua on yritetty käydä mutta Venäjä on pyyhkinyt niillä sanonko minkä. Kyllä se on ehdokas Kyllönen niin, että jos toinen ei halua vuoropuhelua niin ei sitä synny. Venäjällä ei ole yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa, tällä nykyisellä Putin-politiikalla, kuin yrittää haalia luonnonvaroja mistä niitä ikinä vain on saatavissa. Venäjältä puuttuu innovaatiokyky ja valtiojohdon halu sen kehittämiseen, ja se on vienyt Venäjän taloudelliseen kierteeseen raaka-aineiden ja aseiden toimittajana, eikä juurikaan muuta.

Mikä ihmeen arktinen ikkuna meille on auki? Suomella ei ole edes maata arktisen alueen rannikolla. Symbolisen arktisen ikkunan Venäjä on sotilastukikohdillaan ja aseillaan sulkenut. Ne raaka-aineet, ehdokas Kyllönen, ne raaka-aineet ovat tärkeitä jollekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Arktisella alueella on nähty pääasiassa sapelinkalistelua eikä juurikaan muuta.

On aika erikoista nähdä tällainen militaristispohjainen toiminta idässä Suomelle myönteisenä, kun samalla pelottelee Natolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

77
Nuorten tupakointi vähentynyt, kannabiksen käyttö suomalaisten keskuudessa yleistynyt
76
Kerro meille: Mikä tärkeä tuote on kadonnut ruokakaupan hyllyltä? Mitä kaipaat sinne takaisin?
61
Jyväskylän yliopisto aloittaa esiselvityksen presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren gradusta - tutkii plagiointiväitteet
57
Oulu haluaa kaupunkilaisilta kehittämisideoita Ou jees! -kampanjalla –  "Sykkivä keskusta ja kyllä kylillä kelpaa"
45
Linnanmaan yhteiskampus etenee, alueelle kehitetään yritysaluetta - havainnekuviin piirretty myös raitiovaunurata
39
Suomi haluaa tehostaa ilmatorjuntaa yli 10 kilometrin korkeudessa - tarjouspyyntöjä uusista ohjuksista valmistellaan
35
Rinnettä alas jopa 80 kilometriä tunnissa – Kempeleen Köykkyriin Suomen neljäs alamäkiluistelurata

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Merja Kyllönen ylivoimainen !

Näistä presidettiehdokkaista harvoja joka keskittyi omaan sanomaansa eikä keskittynyt louskuttamaan muiden virheitä! Ehk... Lue lisää...
Nuusa

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.1.

Naapurit

18.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image