Euroopan pohjoinen alue herättää yhä kasvavaa mielenkiintoa. Vaikka Eurooppa kuluttaa 20 prosenttia maailman metalleista, edustaa eurooppalainen kaivostuotanto vain alle viisi prosenttia tuotannosta.
Kun Euroopan hyödyntämättömistä malmivaroista merkittävä osa sijaitsee arktisella alueella, ei ole ihme, että pohjoisen suuntaan on lisääntyvää kiinnostusta niin huoltovarmuuden kuin vaihtotaseenkin näkökulmista.
Kaivannaisten lisäksi arktinen alue on puuvaroiltaan rikas ja arktinen meri tarjoaa monenlaisia taloudellisia aktiviteetteja kalojen kasvatuksesta öljyntuotantoon.
Väistämättömältä näyttävä ilmastonmuutos lisää vähitellen arktisen alueen logistista merkitystä.
Ilmaston lämmetessä ja jääpeitteen vähentyessä pohjoinen meritie on yhä enemmän käytössä liikenteelle luoden uuden 5 000–8 000 kilometriä lyhyemmän laivareitin Euroopan ja Aasian välille.
Tavaran lastaaminen laivoihin Jäämeren satamissa tuo lyhyen kuljetusmatkan myötä esimerkiksi pohjoismaisille biotaloustuotteille aikanaan merkittävän kilpailukykyedun sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi nettikauppaan liittyvälle logistiikalle.
Arktisen alueen taloudellisen merkityksen lisääntyminen lisää automaattisesti pohjoisen alueen elinvoimaisuutta.
Hyvänä esimerkkinä elinvoimaisuudesta alueella käy Kiirunan kaivos, joka tuottaa 95 prosenttia Euroopan rautamalmista.
Kaivosta operoiva LKAB on vastikään aloittanut 1,2 miljardin euron investoinnit kolmeen uuteen avolouhokseen.
Investoinnin myötä avautuu 500–700 uutta työpaikkaa.
Kasvava tuotanto vaatii myös välitöntä uutta kuljetuskapasiteettia, minkä vuoksi Luulajan satama rakentaa väylää, joka vaatii ruoppausta Merenkurkussa asti.
Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan jo nyt vilkas toiminta vaatii valtavan määrän osaamista ja työvoimaa. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa oli yksin tämän vuoden syyskuussa avoinna paljolti rakentamiseen liittyviä tarjouspyyntöjä yhteensä 440 miljoonan euron arvosta.
Vastaavasti Pohjois-Ruotsissa julkaistujen tarjouspyyntöjen arvo oli toukokuussa 350 miljoonaa. Pohjoissuomalaisilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet tarttua näihin mahdollisuuksiin.
Pohjoissuomalaisten kouluttajien on puolestaan huolehdittava siitä, että yrityksille riittää työntekijöitä jatkossakin.
Arktisen alueen kannalta tärkeitä aloja tutkitaan ja opetetaan Oulussa. Esimerkiksi arktiselle rakentamiselle, kaivososaamiselle ja tietoliikenneosaamiselle on kasvavaa tarvetta.
Samoin on huolehdittava siitä, että pohjoinen luonto ja kulttuurit säilyvät vahingoittumattomana pohjoiseen yltävässä ”teollisessa vallankumouksessa”.
Oulun yliopistosta valmistuu henkilöstöä kaikkiin edellä mainittuihin tarpeisiin. Yliopiston valmisteilla olevassa strategiassa tuleekin tarkoin pohtia myös arktisen alueen tulevaisuuden osaamistarpeet.
Osaamista on ja sitä tuotetaan lisää. Se ei kuitenkaan yksin tuo työtä ja hyvinvointia suomalaisille.
On ymmärrettävä liiketoiminnan kulttuuri ja osattava ruotsin kieltä. Kieltenopetukseen liittyvä keskustelu niin kutsutusta pakkoruotsista ei ole tehnyt hyvää tarvittavalle kieliosaamiselle.
Voi hyvinkin olla, että opiskelevat nuoret eivät ymmärrä, että ruotsin kieli on arvokasta osaamispääomaa, jonka puute kaventaa myöhemmin työmahdollisuuksia.
Kieliosaamisen merkityksen korostamisen lisäksi yliopistossa on tarvetta lisätä myös mahdollisuuksia oppia ruotsin kieltä ja liiketoimintaan liittyviä kulttuureja pohjoisessa.
Näin palvellaan paremmin arktista aluetta, mutta myös kaksikielistä elinkeinoelämältään rikasta länsirannikkoa, jonka tarvitsemista ammattilaisista monet valmistuvat Oulusta.
Oulun yliopiston, Luulajan teknillisen yliopiston ja Tromssassa sijaitsevan Norjan arktisen yliopiston yhteistyön lisääminen on välttämätöntä.
Näillä monialaisilla yliopistoilla on paljon yhteisiä arktista aluetta palvelevia tieteenaloja, muun muassa juuri kaivannaisten ja tieto- ja viestintätekniikoiden alueilla.
Näillä yhteisillä tieteenaloilla kannattaa pyrkiä erikoistumiseen niin, että jokainen yltää tekemisessään tieteellisesti korkealle arvostetulle tasolle. Arktinen teknologiaosaaminen on jatkuvasti arvokkaampi vientituote.
Luonnollisesti pohjoisen menestyksen keskiössä ovat myös arktisuuteen profiloituneen Lapin yliopiston kestävään kehitykseen, oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen, pohjoiseen hyvinvointiin, koulutukseen ja työhön, vastuulliseen matkailuun sekä kulttuurilähtöiseen palvelumuotoiluun keskittyvät painoalat.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.
Kolumni