Venäjän duuma hyväksyi lopulta viime viikolla Maailman kauppajärjestön WTO:n liittymissopimuksen. 18 vuotta kestänyt prosessi on maalissa, kun presidentti Vladimir Putin vielä vahvistaa lain.
Venäjän WTO-jäsenyyden lopullinen sinetti on poliittisesti ja taloudellisesti myönteinen ja tervetullut uutinen Suomellekin. Asian merkitystä korostaa se, että Venäjästä on jälleen tullut Suomen suurin kauppakumppani.
Ei siis ole pahitteeksi, että WTO- jäsenyys sitoo Venäjän länsimaisen kauppapolitiikan piiriin. Huojentavaa on, että Venäjän kauppaan saadaan lopulta ja toivottavasti selkeät säännöt.
Venäjän Suomelle tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet ovat mittavat. Venäjä on lähes velaton, ja miljoonakaupungeissa kuluttajien tarpeet kasvavat koko ajan. Suomalaisilla tuotteilla on Venäjällä jalansijaa hyvän maineen ansiosta. Yhteiset edut läheisen rajanaapurin kanssa ovat kiistattomat.
Jäsenyyden soveltaminen ei välttämättä suju ongelmitta, sillä venäläisten voi olla vaikea luopua vanhoista tavoistaan. Toiveikkuutta herättää kuitenkin se, että sopimusta on hiottu pitkään, minkä takia WTO-jäsenyyden ehdot, säännöt ja velvoitteet eivät tule Venäjälle yllätyksenä.
Venäjä on viime vuosina valmistautunut jäsenyyteen uudistamalla kaupallistaloudellista lainsäädäntöään.
Jäsenyyden hyödyt toteutuvat asteittain, kun Venäjä panee sopimuksen ehdot täytäntöön. Käytännössä Venäjän WTO-jäsenyys merkitsee tullitason alenemista portaittain. Suomelle on tästä tulossa ensi alkuun 300 miljoonan euron kevennykset.
Kaupankäyntiin tulee vakautta ja ennakoitavuutta, kun Venäjä ei voi enää mielivaltaisesti nostaa tulleja painostaakseen Suomea.
Näin kävi muutama vuosi sitten, kun Venäjä päätti yllättäen nostaa puun vientitulleja. Korkeiden tullien takia puukauppa tyrehtyi lähes täysin.
Metsä- ja metalliteollisuuden ohella WTO-jäsenyys on helpotus vahvaan Venäjän viennin kasvuun rakentavalle elintarviketeollisuudelle.
Välilliset vaikutukset ovat parhaassa tapauksessa vielä suuremmat, kun Venäjän talous modernisoituu ja hämäräbisnes vähenee.
WTO:n myötä yritysten investoinnit ovat paremmin turvassa. Suomen investoinnit Venäjälle ovat yhdeksän miljardin euron luokkaa, ja siellä toimivat 600 suomalaisyritystä työllistävät noin 50 000 ihmistä.
Venäläiseen mentaliteettiin WTO-jäsenyys ei tuo pika-apua. Venäjällä toimiville yrityksille tuottaa jatkossakin päänvaivaa säädösten monitasoisuus, ristiriitaisuus, viranomaistulkinnat, avoimuuden puute, arvaamattomuus ja korruptio.
Suomen hyvää sijaintia ja vanhaa kauppakumppanuutta Venäjän rajanaapurina kannattaa silti hyödyntää täysin mitoin.
WTO-jäsenyyden avaamiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua hanakasti myös Pohjois-Suomessa, jossa Luoteis-Venäjän markkinat ja arktiset mahdollisuudet ovat lähellä.