Vihreät haukkuvat hallitusta samaan aikaan kun kehuvat saavuttaneensa suurimman osan tavoitteistaan. Puoluekokouksessa poliittinen linja jäi hämärän peittoon.
Vihreiden viikonvaihteessa Espoon Dipolissa pitämästä puoluekokouksesta jäi päällimmäiseksi vaikutelma siitä, ettei puolueella ole esittää mitään uusia eväitä tasavallan pelastamiseksi talouden ja työttömyyden kurimuksesta.
Puoluekokousväki haukkui Jyrki Kataisen hallituksen, jossa myös vihreät on edustettuna.
Puolueen puheenjohtajaksi uudelle kaksivuotiskaudelle valittu Ville Niinistö teki samoin, vaikka myönsikin, että puolue on saavuttanut hallituksessa suurimman osan tavoitteistaan.
Vihreiden linjaa luvattiin terävöittää. Syytä onkin, sillä se ei näy tavallisen kansan suuntaan juuri minään muuna kuin energialaskun kohoamisena. Vihreät kun on joka käänteessä ollut valmis nostamaan erilaisia energiaveroja.
Kahden vihreän ministerin, ympäristöministeri Niinistön ja kehitysministeri Heidi Hautalan, rooli hallituksessa on ollut olematon. Kumpikin on niittänyt julkisuutta enemmän henkilökohtaisilla töppäilyillään kuin aikaansaannoksillaan hallituksessa.
Puolueen poliittinen linja on ollut yhtä hukassa kuin ministeritkin. Politiikka on täynnä vihreillä sanoilla kuorrutettua höttöä, josta konkreettisuus on kaukana. Puhutaan uusista vihreistä teknologioista ja vanhojen yritysten muuttamisesta vihreiksi. Epäselväksi jää, mitä tämä oikeasti tarkoittaa.
Vihreiden väistyvä puoluesihteeri Panu Laturi kuvaa (HS 26.5.) liikkeensä muutostarvetta osuvasti toteamalla, että puolueen täytyisi panostaa vahvemmin talouteen ja työllisyyteen. ”Pohtia sitä, millä rahaa tehdään – eikä vain sitä, miten sitä käytetään.”
Vihreät on vallannut itsetyytyväisyys, johon sen saatteli puolueen ehdokkaan Pekka Haaviston menestys presidentinvaalissa. Itsetyytyväisyyttä ovat ruokkineet myös mielipidemittaukset, jotka osoittavat noin yhdeksän prosentin kannatuslukemia.
Puolue on saavuttanut suhteellisen tukevan jalansijan muutamissa suurissa yliopistokaupungeissa.
Vihreät on koko olemassaolonsa ajan tehnyt muuttoa maalle, mutta huonolla menestyksellä. Se on profiloitunut ennen muuta korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten puolueena, joka esiintyy ihmisten yleisesti hyvinä pitämien asioiden kuten ympäristön puolesta.
Maaseudulle vihreillä on vielä pitkä matka, vaikka sen perussanoma nojaakin puhtaaseen suomalaiseen luontoon.
Vihreiden kenttä odottaa puolueen terävöittävän linjaansa hallituksessa. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Vihreät on hallituksessa vain sillä seitsemän prosentin painolla, jonka se viime eduskuntavaaleissa sai. Suuta voidaan toki soittaa kovemmalla äänellä, mutta se ei johda mihinkään.
Puolueella täytyy olla myös painavaa sanottavaa tullakseen kuulluksi. Tällaiseksi ei voi laskea puoluekokouksen julkilausumassa ilmaisemaa tahtoa vapauttaa ravintolat myymään viiniä ja olutta ulos. Tällaisin vaatimuksin ei pitkälle pötkitä varsinkaan nyt, kun maan talouden perusta on kovaa vauhtia rapautumassa.