Pääkirjoitukset

Mainos

Valtava työ jo takana, mutta urakka jatkuu

Pääkirjoitukset 6.12.2017 6:00
Pääkirjoitus

Kun katsoo, minkälaisissa syövereissä maamme oli itsenäisyytensä alkutaipaleella, on ihme, että Suomi selviytyi ja juhlii tänään satavuotista itsenäisyyttään. Nousu ennennäkemättömään hyvinvointiin on valtava menestystarina. Se velvoittaa tulevia päätöksentekijöitä.

Nälänhätää kärsinyt Suomi ajautui Neuvosto-Venäjän antaman itsenäisyystunnustuksen jälkeen sisällissotaan, kuningasseikkailuun ja vielä muutamaksi vuodeksi heimosotiin. Vasta sitten olot alkoivat vakiintua.

Jos noista vuosista on jotain opittavissa, ehkä se, että ympärille on katsottava tarkasti ja mietittävä, miten ja minkälaisessa seurassa pienen kansakunnan edut tulevat parhaiten turvatuiksi.

Tasavalta päätyi lopulta demokratian tielle, kun pohjana olivat vahvat hallinnolliset ja taloudelliset rakenteet Ruotsin vallan ja autonomian ajoilta. Jo vuonna 1906 avattu yleinen äänioikeus loi vahvaa demokratiaperinnettä.

Kovintasaisesti ei kehitys kuitenkaan ole kulkenut. Jokainen sukupolvi on joutunut kohtaamaan omat vastoinkäymiset ja kamppailut.

Suomalaisten raivoisa taistelu ylivoimaista vihollista vastaan talvisodassa ja jatkosodan ratkaisuvaiheissa ansaitsevat aina erikoismaininnan. Muuten tässä ei oltaisi näissä oloissa tätäkään asiaa kertaamassa.

Nyt Suomi hakee lisäturvaa lännestä, joka on meille luonteva yhteistyön suunta. Olemme menneet niin lähelle Natoa kuin se on ilman jäsenyyttä mahdollista. Samoin vahvistamme kumppanuuttamme muiden pohjoismaiden, etenkin Ruotsin kanssa.

Helppoa ei Suomella ole toden totta matkan varrella ollut. Edellisestä vastoinkäymisestä selviytymisen jälkeen on itsenäisyyden sadan vuoden aikana noussut aina uusia. Sotien lisäksi on koettu köyhyyttä, säännöstelyä, sotakorvauksia, talouden syöksyjä ja lamakausia, työttömyyttä, siirtolaisuutta ja syrjäytymistä.

Vastapainona on luotu vankkaa taloudellista kasvua ja kehitetty yhteiskuntaa, nähty huikeita edistysaskelia koulutuksessa, kansainvälistytty tieteessä ja taiteessa ja ennen muuta rakennettu kansalaisille hyvää elämää.

Väestöon kasvanut jo viiteen ja puoleen miljoonaan, vaikka tällaisia lukemia pidettiin pitkään mahdottomina. Syntyvyys kääntyi laskuun 1930-luvulla, mutta ryöpsähti kasvuun toisen maailmansodan jälkeen, kun suuret ikäluokat saivat alkunsa.

Väkiluvun kasvua on modernina aikana rajoittanut siirtolaisuus ensin Amerikkaan ja sitten Ruotsiin. Siirtolaisuus on toisaalta ollut keino, jolla rakenteellista painetta on purettu ulos. Väestön ikääntyminen puolestaan on lähivuosikymmeninä nykyisiä pieniä ikäluokkia kohtaava haaste.

Pohjois-Pohjanmaalla syntyvyys on pysynyt korkeana, ja nuorekas ikärakenne varsinkin Oulun seudulla on ennen kaikkea vahvuus, jonka varaan voi rakentaa tulevaa.

Suomi kehitti pitkään maataloutta, joten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja palvelualojen kehittämiseen lähdettiin takamatkalta. Vauhtiin päästyään kehitys on ollut nopeaa. Suurissa kaupungeissa asuu jo nuorten diginatiivien sukupolvi.

Mitkään päätökset eivät ole padonneet maaltapakoa ja muuttoliikettä. Väki pakkautuu suuriin keskuksiin, ja toisaalla Suomi tyhjenee. Tätä jyrkän kaksijakoista kehitystä pitäisi pystyä pehmentämään jollakin järkevällä tavalla.

Nuori sukupolvi katsoo yhä avoimemmin maailmaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Ajattelutavan muutosta vauhditti ensin Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa ja nyt sitä vauhdittaa rajat ylittävä viestintäteknologian voima.

EU:n jäseneksi liittyminen on ollut itsenäisen Suomen tärkein rauhan ajan päätös. Se on muuttanut Suomen henkistä ilmapiiriä, taloutta ja turvallisuusasemaa, ja ylivoimaisesti enemmän myönteisin kuin kielteisen seurauksin.

Yhteiskunnallinen kehitys on aina nostanut Suomen kudelmasta esiin uusia kerroksia. Hallitusta rakennemuutoksesta ryhdyttiin puhumaan vasta kun se oli jo toteutunut.

Huipputeknologian palveluista on tullut viennin vahva tukijalka perinteisen metsä-, metalli- ja konepajateollisuuden rinnalle. Suomalaisesta koulutuksestakin kehitetään vientituotetta, ja luontomatkailulla on edessään suuria mahdollisuuksia.

Suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa ennen kaikkea koululaisten erinomaisten Pisa-tulosten ansiosta. Yhä uusia matkailijoita houkuttavat puhdas luonto ja turvallinen ympäristö.

Elinkeinojen kehittyminen on näkynyt vahvasti Pohjois-Suomessa. Maatalousvaltainen ja monin paikoin köyhä pohjoinen alue on kokenut suuria muutoksia. Pohjoisen teollistaminen aloitettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun rakennettiin vesivoimaloita, sellu- ja paperitehtaita sekä terästehtaita ja kaivoksia korvaamaan osin sodissa menetettyä tuotantoa ja laitoksia.

Entisten tervaporvareiden Oulussa elettiin pitkälle 1950-luvulle pikkukaupungin hiljaiseloa kunnes uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Oulu saa kiittää kehityksestään pitkälti Oulun yliopistoa, kaapeliteollisuutta ja tutkimuslaitoksia, joiden pohjalta on syntynyt maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tieto- ja viestintäteknologian osaamiskeskittymä.

Ratkaisevasysäys Oulun kehitykselle nykyiseen muotoonsa oli juuri yliopiston perustaminen. Näihin asti kaupunki onkin saanut nauttia houkuttavuudesta ja vetovoimasta. Väkiluku on noussut yli 200 000 hengen maagisen rajan syntyvyyden, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten ansiosta.

Oulu on ottanut paikkansa pohjoisen pääkaupunkina ja Suomen viidenneksi suurimpana kaupunkina. Työttömyys ja eritoten nuorten työttömyys on silti moniin kasvukeskuksiin verrattuna pysynyt korkeana. Tämän tulevaisuutta jäytävän ongelman hoidon on oltava jatkuvasti päättäjien pöydällä päällimmäisten kysymysten joukossa.

Oulu on selviytynyt muutaman vuoden takaisesta Nokia-rysäyksestä niin, että huipputeknologian työpaikkoja on arvioitu olevan kaupungissa jo enemmän kuin suuryhtiön aikana enimmillään.

Väkiluvun kasvu, kaupungin vauraus ja erityisesti nuorten ihmisten suuri määrä ovat luoneet Oulusta vahvan kulttuuri- ja tapahtumakaupungin. Nämä elämänalueet saavat yhä suuremman painon kansalaisten opiskelu- ja asuinkaupungin valinnoissa. On tärkeää, että päätöksentekijät ymmärtävät tämän.

Monienmittarien mukaan Suomi on kansakuntana maailman kärkeä. Näin on esimerkiksi tasa-arvossa, koulutuksessa, elintasossa, osaamisessa, ympäristön tilassa ja jopa ihmisten onnellisuudessa.

Ehkä tällainen ajatus siinsi Suomen päättäjien mielissä jo joulukuussa 1917. On valtava saavutus, että unelma on toteutunut.

Mennyt heittää samalla haasteen tuleville päättäjille ja kansalaisille. Kun Suomi muuttuu entistä kansainvälisemmäksi, vastaan tulee uusien mahdollisuuksien lisäksi haasteita, jotka luovat myös pelkoja ja jopa raivon tunteita.

Kansakuntaa on vaarallista päästä jakaantumaan. Se pysyy henkisesti koossa, kun minkään ryhmän ei anneta pudota kyydistä. Mahdollisuuksien tasa-arvosta on pidettävä kaikin keinoin kiinni.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Meillä on monenlaista tasa-arvoa ja väkisin tasausta, mutta meiltä puuttuu kaikkein tärkein ja oleellisin tasa-arvo: tasa-arvoisuus lain edessä.

Siitäkö meidän pitäisi olla ylpeitä, että korkeasti koulutettumme nöyryyttävät omia kansalaisiamme? Voiko veteraanejamme enää törkeämmin pilkata?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi sunnuntaina aamupäivällä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

340 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

natovaalit

Paavon valinta johtaa YYA-sopimukseen. Lue lisää...
Muttas

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image