Väestönsuojien rakentamiseen pannaan Suomessa noin 30 miljoonaa euroa joka vuosi. Summa ei ole järisyttävän suuri, jos sillä saavutetaan haluttu turva aseellisen hyökkäyksen, myrkky- tai kaasuvuodon tai ydinonnettomuuden tapahtuessa.
Mutta rahamäärä on suuri, jos tätä turvaa ei näillä toimin saavuteta ja silti suojia rakennetaan nykymääräysten mukaisesti. Väestönsuojien rakentamisesta on annettu varsin yksityiskohtaiset ohjeet sisäministeriön asetuksessa.
Sisäministeriössä perustellaan nykykäytännön jatkamisen tarvetta sillä, että niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat, tarvitsemme väestönsuojia. Puolustusvoimat kun varautuvat koko ajan siihen, että Suomi saattaa joutua sotaan.
Tottakai maailmantilanne voi muuttua joskus niin, että Suomi joutuu aseellisen yhteenoton alle. Mutta antavatko nykyiset
väestönsuojat siinä tilanteessa oikean suojan vai luovatko ne vain mielikuvaa turvallisuudesta?
On vaikea kuvitella, että ainakaan asuintalojen yhteyteen rakennetut pienet väestönsuojat antaisivat juuri mitään turvaa. Pikemminkin voisi käydä niin kuin saksalaisille toisessa maailmansodassa: pommisuojista tuli suurten joukkojen kuolemanloukkuja.
Suomessa on määrällisesti jo varsin paljon väestönsuojia; suoja löytyy kaikkiaan 3,8 miljoonalle suomalaiselle. On tärkeää, että niiden tarpeellisuus selvitetään syksyn puolustuspoliittisessa selonteossa.
Jos suojat ovat aikansa eläneitä, niin kuin on aihetta olettaa, tulee niiden rakentamisvelvoite poistaa. Samalla on syytä pohtia, mikä on oikea tapa suojata kansalaisia niitä todellisia uhkia vastaan, joiden kohteeksi saattaisimme joutua.
Kommentit
Onko pyöräilykypäräänkin rahan sijoittaminen turhaa, koska osuttaessa satasta kulkevan auton keulaan se tuskin pelastaa henkeä?
Jos Suomen kaupunkeja jonain kauniina päivänä vielä pommitetaan, jokaisen talon väestönsuojiin tuskin tulee täysosumaa raskaasta nykyaikaisesta pommista, joka leikkaa väestönsuojan auki kuin sardiinipurkin. Sen sijaan pirstoutuvat ikkunaruudut ja pommin ja rakenteiden kappaleet sekä osittain tai kokonaan sortuvat rakennukset ja tulipalot aiheuttavat kuolonuhreja kaukana pommin osumakohdasta tai pienempien pommien osuessa kohteeseen.
Surmanloukkukin osuman saaneesta tai sortuneen rakennuksen tukkimasta väestönsuojasta voi tulla. Kuitenkin huomattavasti pienemmällä todennäköisyydellä kuin muusta osasta raunioitunutta rakennusta.
"suoja löytyy kaikkiaan 3,8 miljoonalle suomalaiselle"
Suomessa on 5,3 miljoonaa asukasta.
"Jos suojat ovat aikansa eläneitä, niin kuin on aihetta olettaa--"
En malta odottaa, mikä on pelastuslaitoksen vastaus tähän mutu-kirjoitukseen. Itse en ainakaan ajatellut jäädä kotiin sukkaa kutomaan, jos jonkun onnettomuuden myötä joku lähistön ydinvoimaloista alkaa hehkua. Jos joku niin haluaa tehdä koska olettaa, ettei väestönsuojasta ole mitään hyötyä, niin oleppa hyvä vain. Enemmän tilaa minulle.
"Sisäministeriössä perustellaan nykykäytännön jatkamisen tarvetta sillä, että niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat, tarvitsemme väestönsuojia. Puolustusvoimat kun varautuvat koko ajan siihen, että Suomi saattaa joutua sotaan."
Tarkoitetaanko tällä sitä, että Puolustusvoimat aikoo hyökätä johonkin? Vai tarkoitetaanko tällä sitä, että sitten kun Puolustusvoimia ei enää ole, väestökin voidaan jättää täysin suojaamatta? Tehdään vain ranskalaiset ja päästetään vihollinen marssimaan perille?
Vieläkö joku uskoo, että nuo väestönsuojat suojaisivat miltään pommilta taikka myrkyiltä?
Jopas oli kirjoitus, ilmeisesti kokoomuskavereille pitäisi saada lisää voittoa asuntokuplan ikuisessa kasvussa, jota optimoidaan kansan verellä
Joissakin kerrostaloissa suoja on sijoitettu kellarin sijaan katutasoon. Onko sellaisesta suojasta suojaamaan säteilyltä tai vaikkapa isommalta pommitukselta, jos talo romahtaa niskaan?
Onhan se väestönsuoja parempi kuin oleskella talossa sisällä tai avoimessa maastossa.
Mutta onko se niin paljon parempi, että se on vuosittaisen 30 miljoonan lisäeuron arvoinen? Väestönsuojien rakentaminen lisää myös asuntojen hintoja ja vaikuttaa monin tavoin uuteen ja vanhaan asuntokantaan. Lisäksi väestönsuojien ylläpidosta tulee, tai ainakin pitäisi tulla, taloyhtiöille kustannuksia. Useimmiten väestönsuojien huoltoon ja niiden käyttöön varautumiseen ei kuitenkaan panosteta ollenkaan ja vaikka ne ovat olemassa, ei niistä hätätilanteessa olisi mitään hyötyä, koska toimiin ei ole varauduttu tarpeeksi hyvin. Väestönsuoja pitäisi saada käyttökuntoon tietyssä ajassa ja nykyään se ei käytännössä tule toteutumaan. Suojat kun usein ovat täynnä rojua ja suojien laitteet ovat ruostuneet tai muuten kelvottomia.