Pääkirjoitukset

Työl­li­syy­sas­te uuteen pykälään

Pääkirjoitukset 26.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Hallitus saattaa päästä keskeiseen tavoitteeseensa, työllisyysasteen nostoon 72 prosenttiin.

Ruutia ei kannata tuhlata kiistelyyn siitä, ketä kehityksestä pitää kiittää. Energia pitää käyttää työllisyyden kohentamiseen edelleen.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen iso tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Virallisissa tilastoissa käytettävä mittari kertoo sen, kuinka suuri osa 15–64-vuotiaista käy töissä.

Kun hallitus aloitti työnsä loppukeväästä 2015, mittari oli heiveröisen talouskasvun jälkeen kehno, pari prosenttiyksikköä alle 70. Hallituksen alkutaivalkaan ei luvannut voittoisaa kehitystä.

Viimeisimmän vuoden aikana on kuitenkin nähty lukeman reipas liikahdus oikeaan suuntaan. Tilastokeskus kertoi viime tiistaina, että työllisyysaste oli tammikuussa noussut 70,9 prosenttiin. Kasvua vuotta aiemmasta oli peräti kaksi prosenttiyksikköä.

Äkkiä onkin täysin mahdollista, että hallitus yltää tavoitteeseensa jopa ennen vaalikauden loppua.

Myönteinen työllisyyskehitys koski koko maata, myös Pohjois-Pohjanmaata. Oulussa työttömyysprosentti valahti työvoimahallinnon lukemien mukaan vuodessa 16,5:stä 13,7:ään. Korkea luku on toki edelleen.

Suomessa on nyt juututtu keskusteluun siitä, kenen on ansio kehityksestä. Jahnauksen ytimenä on kiista siitä, mikä osuus ansiosta kuuluu hallitukselle vai onko kiittäminen vain kansainvälisen talouden elpymistä.

Jälkimmäisen vaikutus on ilmeinen. Suomalaiset investointitavarat ovat alkaneet tehdä kauppansa, yhä vahvemmin myös palvelut. Jälkimmäisiin kuuluu muun muassa iso osa IT-alan tuotantoa.

Hallituksen ansioiksi on laskettu ainakin kiky-sopimus ja vasta voimaan tullut työttömien aktiivimalli. Edellinen on herättänyt luottamusta Suomen kykyyn ratkaista ongelmansa ja ehkä osaltaan kammennut työllisyyttä nousuun.

Muutamat kommentoijat ovat nähneet jo aktiivimallinkin vaikutuksia. Parempi selko asiasta saadaan kuitenkin tuonnempana.

Eipäs–juupas-keskustelu ei asiassa kuitenkaan ole hedelmällistä. Olennaisempaa on katsoa eteenpäin ja asettaa jo seuraava tavoite.

72 prosentin työllisyysastekin jää pohjoismaisessa vertailussa vielä hännänhuipuksi. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ollaan 75 prosentin tuntumassa, Islannissa vielä kymmenisen prosenttiyksikköä korkeammalla.

Yhden lohkaisun mukaan Suomessa on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, mutta eteläeurooppalainen työllisyysaste. Väitteessä on se viisaus, että hyvinvointiyhteiskunta rakentuu pitkälle sen varaan, että työikäisistä riittävän moni käy töissä.

Pääministeri Sipilä asetti jo tavoitteeksi, että tulevalla vaalikaudella työllisyysaste pitää nostaa 75 prosentin tuntumaan. Tavoite on perusteltu. 72 prosenttia tuskin on kestävä taso, kun muistaa, mitä vauhtia Suomi nyt ikääntyy.

Yksittäisillä tempuilla uusille lukemille ei varmaankaan ylletä. Tarvitaan monia toimia ja pitkäjänteistä työtä.

Kysymys vaadittavista keinoista on takuuvarmasti tulevankin hallituksen pöydällä. Jos työllisyyslukemia ei edes hyvinä aikoina saada väännetyksi riittävän vahvoiksi, vajotaan nopeasti syviin syövereihin, kun talouden kuva muuttuu taas synkemmäksi.

MAINOS

Kommentoi

Mikä on yhteistä kaikissa muissa pohjoismaissa joissa työllisyysaste on Suomea huomattavasti korkeampi.
Kaikilla niillä on oma valuutta ja valuuttapolitiikka, Suomella ei. Suomella on jäykkä Saksan talouteen perustuva Euro.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on yksi, ehkä keskeinen, syy eroissa työllisyyden kehityksessä näiden maiden välillä. Kun viime vuosikymmenellä Suomen talous kohtasi isoja häiriöitä (Venäjän sanktiot, metsäsektorin ongelmat, Nokian kännykkätoiminnan romahdus), sopeutuminen Suomessa tapahtui työttömyyden räjähtämisen kautta, ei valuuttakurssin kautta. Kun Ruotsissa ja Norjassa on mennyt huonommin, niiden valuutat ovat heikentyneet selvästi ja valuuttakurssin kehitys on tukenut kasvua ja työllisyyttä. - Suomessa on alettu syyllistämään työttömiä (aktiivimallin kautta) korkeasta työttömyydestä. Suurin syy on kuitenkin pitkälti Saksan kehityksen mukaan määräytyvä euro.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin, omalla valuuttapolitiikalla on suuri merkitys oman maan vientiteollisuuden tuottoon. Suomi on liian paljon kiinni valuutasta ja viennistä. Vain silloin meillä tapahtuu nytkähdys, kun tuotteet käyvät paremmin kaupaksi. Jos pysyisimme huonona aikana muuttamaan kilpailukykyämme ja palkat joustaisivat, olisi tilanne ollut jo paljon paremmin aikaisemmin ja vauhtia olisi sitä enemmän ja ehkä työllisyysaste olisi jo 72 %. Odotetaan tässä vain, että miten inflaatio tulee vaikeuttamaan tätä tavoitetta, kun halutaan palkkakorotuksia enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllisyysasteeseen vaikuttaa niin moni tekijä että sillä ei juuri pysty mittaamaan oikeiden työpaikkojen syntymisen määrää. 1h viikossa työtä vaikka atriakorvausta vastaan tekevä on työllinen vaikka tekijä itse pitää itseään työttömänä. Opiskelija joka tienaa muutaman satasen kuukaudssa on työllinen. Työtön joka tienaa sen 300€ /kk on skä työtön että työllinen. Palkkatuella työllistynyt on työllinen. Työkoleilussa tai harjoittelussa oleva on työllinen. Tilapäisesti lomautettu henkilökin on edelleen työllinen.
Laskenta pohja eli 15-64vuotiaiden määrä on pienentynyt ja näin ollen työllisyys prosentti nousee ilman yhdenkään työpaikan syntymistä.
Nämä kaikki vaikuttavat työllisyysprosenttia nostavasti ilman yhdenkään uuden työpaikan syntyä.
Vasta kun tiedettäisiin oikeiden,sellaisten työpaikkojen määrä joista saadulla palkalla voi elää voidaan luotettavammin puhua työpaikkojen määrän kasvusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pätkätöitä, osapäivätöitä näitähän ne nykytyöt on myös globaalisti. Kun menetät hyvän kokoaikaisen työn ja korvaat sen 2-3 osa-aikaduunilla, mistä palkkakertymä 80% menneestä. Tilastoissa tämä näyttää positiiviselta kehitykseltä. Minusta se ei ole sitä.
Marketeihin on alkanut tulla miehittämättömiä kassoja-hoidat siis itse kassan homman, tarvittaessa opastuksella. Kehitys kehittyy ja tämä yleistyy. Siitä saattaa muutama työpaikka poistua lopullisesti historiaan. Mistä korvaavia tilalle?
Kun taloudellinen kehitys syö enemmän voimia kuin se tuottaa (velkavedolla mennään lähes kaikialla) on saavutettu kulminaatiopiste, jonka seuraukset ovat kohtalokkaat. Ehkä saamme kokea vielä 2018 kunnon QE:n ennen kunnon kaaosta. Niitä odotellessa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kuului väestöstä 66 % ikäluokkaan 15-64 vuotiaat ja 17 % ikäluokkaan yli 64 vuotiaat.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kuului väestöstä 63 % ikäluokkaan 15-64 vuotiaat ja 21 % ikäluokkaan yli 64 vuotiaat.

Ts. eläkeikään varttuneiden määrällä ON tilastollista merkitystä työttömyysasteen laskennassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin näyttää Sipilän tavote onnistuvan, nyt seuraavissa vaaleissa annetaan vahva tuki Sipilälle päästä 75% tyllistymis tavotteeseen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tempputyöllistämistä. Jos työlliseksi lasketaan ae, että olet yhden (1) tunnin viikossa töissä, niin sehän on silkkaa silmänlumetta ja huijausta. Todellisuuden kanssa tällä työllisyysasteen nousulla ei ole tekemistä. Johan tuo aktiivimallikin, jos muutaman onnistuu ,1,5 h viikossa työllistäköön, ajaa saman asian, vaikka eihän se työtön oikeasti työllistynyt ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensiksikin hallituksen itse itselleen asettama tavoite erittäin vaatimattomasta 72 % työllisyydestä oli ennalta luovuttamista. Siinä toivottiin, että jos tavoite asetetaan riittävän alas ja sitä toitotetaan koko vaalikauden ajan, niin seuraaviin vaaleihin mennessä hallitus voi riemuita voitosta ja kansa palkitsee hallituksen vaalivoitolla. Sellainen peli on lähtökohtaisesti vastuutonta, koska hallitus tahallaan pitää satoja tuhansia ihmisiä sivussa kolme vuotta ja samalla syrjäyttää yli sata tuhatta ihmistä työmarkkinoilta lopullisesti.

Nyt näyttää siltä, että hallitus ei saavuta tuotakaan tavoitetta vilpittömin keinoin. Näennäistyöllistettyä ei pitäisi laskea työllisyysasteeseen ja osa-aikaiset pitäisi laskea osa-aika prosentin verran. Nyt yksikin tunti työtä viikossa tekee ihmisestä täystyöllisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä minä ainakin lupaan taata Sipilän vaalivoittoa äänestämällä hänen puoluetta, onhan nuo Sipilän muutkin saavutukset huippuluokkaa, vienti vetään, kansantuote kasvaa sen lisäki kun ihmiset saa töitä, nytkin avoimia työpaikkoja yli 50000 on kyllä töitä tekeville!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus pyrkii tavoitteeseensa tilastoja siivoamalla. Oleellista on se, kuinka pitkää työviikkoa ihmiset tekevät ja kuinka korkeaa palkkaa siitä saavat. Vain tällä tapaa mitaten voidaan arvioida yhteiskunnan menestystä, kuten julkisen talouden ja eläkejärjestelmän kestävyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

108
Nämä kuusi asiaa jokaisen kuuluisi tietää taksiuudistuksesta – "Asiakkaalta vaaditaan nyt erilaista vastuuta"
41
Oulun joukkoliikenne ei toimi keskustan ulkopuolella Lukijalta
29
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
27
SAK:n hallitus koolle harkitsemaan vastatoimia hallituksen aikeille – tähtäimessä erityisesti perusteettomat määräaikaisuudet
25
Poliisi valvoi tehostetusti huumausaineiden katukauppaa Oulussa ja Kalajoella – alaikäisiä käyttäjiä kiinni
18
Motocrosspyörän kuljettaja kaahasi moottoripyöräpoliisilta karkuun Kalajoella – poliisi kaipaa vihjeitä
16
Pitkään eduskunnassa ollut Erkki Pulliainen pohtii yhä ydinvoimarakentamista ja kaivostoiminnan vaikutuksia luontoon

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

220 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ministeri Lindströmin sydän

Hataratpa sinun tiedot on, sillä on suuri osa työttömistä ei saa Kelan/sossun kautta mitään korvausta leikkatuista päivä... Lue lisää...
Ei ihan pikku juttu.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

25.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image