Pääkirjoitus

Toi­vot­ta­vas­ti kil­pai­lu estää net­ti­surf­fai­lun ra­has­tuk­sen

Kansalaisten kännykän käyttö on nopeasti muuttumassa. Yhä useampi laitteensa näpelöijä on langattomasti netissä.

Kansalaisten kännykän käyttö on nopeasti muuttumassa. Yhä useampi laitteensa näpelöijä on langattomasti netissä. Lähetettyjen tekstiviestien määrä on kääntynyt laskuun, eikä kännykkään puhuttujen minuuttienkaan määrä kasva. Oman osuutensa langattoman nettiliikenteen kasvuun aiheuttaa tablettitietokoneiden yleistyminen.

Operaattorit ovat opettaneet asiakkaat edulliseen nettisurffailuun sopimuksin, joissa kuukausihinta on kiinteä riippumatta netin käytön määrästä. Nyt sen tien pää voi olla edessä. Oulussa vieraillut Soneran toimitusjohtaja Robert Andersson totesi tällä viikolla, että hinnoittelua pitää muuttaa. Tavoitteena on, että se joka käyttää verkkoa enemmän maksaakin enemmän.

Kuulostaa reilulta, ainakin periaatteessa. Kysymys on kuitenkin siitä, kuinka korkealle bitit ja niiden siirtonopeus tulevaisuudessa hinnoitellaan.

Ensi vaiheessa pelkona on myös se, että nyt selkeä hintajärjestelmä muuttuu sekavaksi. Useimpien tavallisten kuluttajan on vaikea arvioida, minkälainen sopimus juuri hänelle sopii ja kuinka suureksi datan siirtomäärään tai -nopeuteen perustuva lasku lopulta paisuu.

Ainakin Soneran toimitusjohtajan mukaan siirretyn datan yksikköhinnat pikemminkin laskevat. Hyvä, jos niin. Kannattaa silti muistaa, että operaattorit ovat yrityksiä, joissa liikevoitto pyritään maksimoimaan. Se voitto otetaan asiakkailta.

Hintojen nostolle löytyy aina järkeviltä kuulostavat perusteet. Yleinen perustelu on, että tarvitaan rahaa investointeihin.

Suomalaiskuluttajan onni on, että kilpailevia suuria operaattoreita on maassa kolme. Se on jonkinlainen tae siitä, ettei kukaan niistä voi ryhtyä kohtuuttomaan rahastukseen.