Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilaukset lähestyvät jo finanssikriisiä edeltänyttä huipputasoa. Etenkin konepajatuotteille riittää kysyntää kehittyvillä markkinoilla.
Talousuutiset ovat olleet perin alavireisiä viimeisen parin kolmen vuoden aikana. Riemunkiljahduksiin ei ole ollutkaan aihetta.
Työttömyys on pysytellyt sitkeästi korkealla samaan aikaan kun Euroopan valtiot yksi toisensa jälkeen ovat ajautuneet talousvaikeuksiin.
Suomessa on seurattu henkeä pidätellen, miten käy Nokian, joka on ollut 2000-luvun suuri suomalainen menestystarina. Sille ei ole käynyt hyvin eikä valoa siltä suunnalta ole kovin paljon näkynyt tai edes näkyvissä.
Suomen teollisuus ei ole yhtä kuin Nokia. Viimeisten tilastojen mukaan suurimmat pörssiyhtiöt ovat kovemmassa iskussa kuin on osattu arvioida. Yhtiöiden tilauskannat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 30 miljardia euroa, mikä on lähes yhtä paljon kuin ennen vuoden 2008 syksyn finanssikriisiä edeltänyttä huipputasoa.
Finanssikriisi merkitsi kovaa kolausta Suomen teollisuudelle. Sen tilauskanta romahti lyhyessä ajassa neljännekseen ennätyslukemista.
Romahdus oli miljardeissa mitattuna valtava: yhdeksän miljardia euroa. Sen myötä epävakaisuus levisi koko yhteiskunnan ylle.
Jo jonkin aikaa on ollut havaittavissa talouden nousun merkkejä, mutta uskoa nousuun ovat heikentäneet jatkuvat huonot uutiset, joista Kreikka on surullisuudessaan kuuluisin.
Keskustelu Kreikan konkurssista ja sen mahdollisista heijastusvaikutuksista koko maanosan taloudelliseen toimintaan ovat olleet omiaan pitämään yllä pessimistisiä odotuksia.
Balance Consultingin (Kauppalehti 18.5.) keräämät tiedot pörssiyhtiöiden tilauskannasta antavat kuitenkin rohkaisevan kuvan siitä, missä ollaan menossa. Tietojen mukaan finanssikriisin aiheuttama notkahdus olisi taittumassa ja pörssiyhtiöiden tilauskannat ovat jo lähes yhtä suuret kuin ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa.
Erityisen hyvin ovat menestyneet kehittyvien maiden markkinoilla toimivat konepajayhtiöt etunenässä Metso, Kone ja Wärtsilä.
Aurinko näyttäisi teollisuuden kohdalla paistavan idästä, osittain myös Latinalaisen Amerikan kehittyvien maiden markkinoiden suunnalta.
Aasia, ennen muuta Kiina, on edelleen sellaisessa talouden nousukiidossa, että se heijastuu Suomeen. Puolet konepajojen uusista tilauksista tulee sieltä.
Myös Venäjän bruttokansantuotteen kohoaminen viiden prosentin vauhdilla on lisännyt kysyntää. Kuvaava esimerkki tästä on oululainen Technopolis, jolla on kova vauhti päällä Pietarissa, ja sen kasvuodotukset sillä suunnalla ovat rohkaisevia.
Talouden vaihtelut ovat nopeita, kuten vuoden 2008 kriisi opetti. Lyhyessä ajassa voidaan menettää paljon.
Vaikka pärjääminen maailmalla on kiinni osaamisestamme ja teollisuutemme kilpailukyvystä, vaikuttavat siihen myös monet meistä riippumattomat tekijät.
Tärkeää on olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Suomella on mahtavia mahdollisuuksia etenkin idässä ja arktisilla alueilla.