Pääkirjoitukset

Mainos

Terveydessä kolme kerrosta

Pääkirjoitukset 6.1.2011 0:00
Pääkirjoitus
Raha ja työmarkkina-asema ratkaisevat, minkälaisia terveyspalveluja saa silloin, kun haluaa. Terveydenhuoltolain uudistus pakottaa myös uusiin rakenne- ja rahoitusratkaisuihin.

Suomalainen terveydenhoito on hyvää ja korkeatasoista, jaksavat yleensä kiittää kaikki ne, jotka jostain syystä ovat joutuneet yllättäen tai suunnitellusti esimerkiksi Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Tie keskussairaalaan on kuitenkin voinut olla mutkainen. Loistavasta terveydenhoidosta huolimatta terveydenhuoltojärjestelmä ansaitsee kritiikkiä.

Käytännössä kansalaiset ovat terveydenhuollon rattaissa kolmen kerroksen väkeä. Kaikki riippuu siitä, onko käytettävissä kunnallinen tai yksityinen palvelu tai työterveyshuolto.

Parhaassa asemassa ovat ne yksityisiä palveluita käyttävät kansalaiset, joilla on varaa valita haluamansa perus- j a erikoislääkäripalvelun taso ja ajankohta. Kaikkien kohdalla näin ei ole.

Julkisen terveydenhuollon parissa henkilökuntaa ahdistaa kiire ja suuri työmäärä. Kiire ja stressi puolestaan voivat heikentää hoidon laatua. Julkisella puolella lääkärit uupuvat, vaikka työnjakoa on kehitetty joustavaksi esimerkiksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien kesken. Siitä aiheutuu myös ristiriitoja vastuuseen ja palkkaukseen liittyen.

Hyvässä asemassa ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat kansalaiset. Työterveyshuolto on myös työpaikka, joka houkuttaa lääkäreitä.

On eri asia tehdä töitä päivittäin hyväkuntoisten työikäisten keskuudessa kuin heikosti resursoidussa terveyskeskuksessa, jossa potilaina on huonokuntoisia ja vakavista sairauksista kärsiviä ikäihmisiä.

Terveyskeskuspalveluiden yläpuolelle puolestaan on muodostunut koko ajan laajeneva yksityinen sektori, joka parhaimmillaan täydentää julkista sektoria. Julkinen, yksityinen ja työterveyshuolto kiertyvät kuitenkin yhteen, sillä kaikkia kolmea sektoria rahoitetaan kokonaan tai osittain julkisin varoin.

Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava riittävät palvelut. Palvelujen suhde todelliseen tarpeeseen on oikeudenmukaisuuskysymys, joka on suoraan riippuvainen siitä, paljonko varoja on käytettävissä.

Vastakkain asettuvat työterveyshuollon resursointi ja kunnallinen terveydenhuolto. Palvelujen saatavuus riippuu terveydenhoitoa tarvitsevan kansalaisen työmarkkina-asemasta.

Myös yksityispalveluiden subventointi sairausvakuutuskorvauksessa lisää epäoikeudenmukaisuutta. Hoitotakuukaan ei ole kaikissa paikoissa ollut ratkaisun avain.

Terveydenhuoltolain uudistus tarjoaa uutta lähestymistapaa. Keväällä voimaan tulevassa ensimmäisessä vaiheessa ihmiset voivat valita kotipaikkakunnalla aiempaa vapaammin hoitopaikkansa ja hoitavan lääkärin. Toisessa vaiheessa hoitopaikan valinnanvapaus laajenee koko maata käsittäväksi.

Periaatteessa uudistus lisää valinnanvapautta ja kilpailuttaa julkista sektoria. Uudistuksen lopullisen sisällön ratkaisee tässäkin tapauksessa se, miten paljon varoja on käytettävissä.

MAINOS
Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Palvelusetelit tukemaan eläkeläisten hyvinvointia

MItä luulet, kuinka moni ennen vuotta 1994 eläkkeelle jääneistä on enää hengissä 33 vuotta myöhemmin? Ei varmaan kovin ... Lue lisää...
Kylmää

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.6.
Jari on tauolla. 26.6. - 1.8.

Naapurit

29.6.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image