Pääkirjoitus

Suomi päätyi ta­lous­la­maan

Talousasiantuntijoiden mukaan Suomi on siirtynyt taantumasta lamaan. Hallitukselta tarvitaan nyt rohkeita toimia. Kotimainen kysyntä on saatava elpymään.

Suomen talous on luiskahtanut taantumasta lamaan, astetta tukalampaan tilaan. Arvion esittivät finanssiyhtiö Nordean talousasiantuntijat keskiviikkona. Ekonomistien viesti on lohduton, vaikka ero taantuman ja laman välillä on vaikeasti määriteltävissä.

Maan talouden katsotaan olevan taantumassa, kun bruttokansantuote (bkt) pysyy laskusuunnassa enemmän kuin puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Suomen bkt alkoi supistua vuonna 2012, eikä kasvua ole siitä lähtien oikeastaan ollut. Tästä syystä laman merkit täyttyvät Nordean mukaan Suomessa kirkkaasti.

Talouden mittarit osoittavat karuja lukemia. Ulkomaanvienti ei vedä, teollisuuden investoinnit ovat muutamia yksittäisiä valopilkkuja lukuunottamatta supistuneet kolmatta vuotta peräkkäin ja yksityinen kulutus sakkaa toista vuotta.

Meneillään on kolmas vuosi ilman talouskasvua. Tällaista Suomi ei ole EU-maana aiemmin kokenut. Myöskään 1990-luvun alkuvuosien idänkaupan romahtamisesta ja vahvan valuutan politiikasta johtunut talouden täysjumi ei kestänyt näin pitkään.


Nordean lamakatsausta edelsi toukokuun lopulla julkaistu kansantaloustieteilijöiden tekemä tutkimus pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Tutkimusraportin mukaan Suomi on putoamassa muiden Pohjoismaiden talouskehityksestä.

Elintasolla arvioituna Suomi on jäänyt Norjan, Tanskan ja varsinkin lähinaapurinsa Ruotsin vauhdista. Tutkimus mittasi elintasoa bruttokansantuotteella, johon oli tehty elinkustannuseroja tasaava ostovoimakorjaus.

Useista viimeaikaisista selvityksistä voi vetää johtopäätökset talouden rakenneuudistusten tärkeydestä. Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun ohje kuuluu, että nopeiden rakenneuudistusten ohella myös veroja täytyy alentaa.

Kireän veroruuvin löysennys kohentaisi yksityistä kulutusta, joka on voimakas kotimaisen talouskasvun moottori. Kulutukseen jäävä raha saa kotimarkkinoiden rattaat liikkeelle. Suomi eroaa menestyvästä Ruotsista juuri siinä, että naapurissa kansalaiset uskaltavat kuluttaa. Meillä ei.

Suomen hallitus noudattaa liian puhdasoppista talouslinjaa, jonka ensisijaiseksi päämääräksi on asetettu valtion velan lyhentäminen. Velkadogmaattisuudesta voitaisiin luopua ainakin siksi aikaa kunnes maan talous selviää lamasta.

Valtio on kauppaamassa omaisuuttaan keväisten kehysriihipäätösten mukaisesti. Hallituksen tavoite on koota valtion kassaan 1,9 miljardia euroa myymällä kiinteistö- ja yritysomistuksia. Hallituksella on halu käyttää myyntirahat velanlyhennyksiin.

Lyhennysten sijasta myyntituloja voisi sijoittaa talouskasvun aikaansaamiseen esimerkiksi uusia investointeja tukemalla. Suomi voisi ruokkia talouskasvua kunnostamalla rauta- ja maanteitään, satamiaan ja vaikkapa kohentamalla laajakaistaverk-koaan.

Kotimaan sijoitukset rohkaisisivat kulutuskysyntää. Syntyisi kierre ylöspäin.