Pääkirjoitukset

Mainos

Suomi haki ja sai lisäturvaa

Pääkirjoitukset 15.11.2017 6:00
Pääkirjoitus

EU-aiheisten lyhenteiden joukko kasvoi jälleen yhden, kun 23 jäsenmaata 28:sta allekirjoitti maanantaina Brysselissä sopimuksen PRY:stä, pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä. Yhteistyö liittyy puolustuspolitiikkaan, ja siinä nyt tehty harppaus on merkittävä.

Erityisen tärkeä sopimus on Suomelle, joka ei kuulu Natoon – eikä tuoreimmankaan mielipidemittauksen mukaan siihen ihan heti edes liity. Nato-maat tulevat apuun yhden jäsenmaan jouduttua hyökkäyksen kohteeksi, mutta EU:ssa keskinäisen solidaarisuuden sisältö on ollut epämääräisempi. Uudessa dokumentissa EU:n omat turvatakuut on kuitenkin nostettu näkyviin.

Kiinnostavaa sopimuksessa on, että viittaus Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7 liitettiin siihen nimenomaan Suomen ajamana. Artiklan mukaan EU:n jäsenmailla on velvollisuus antaa tukea ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”, jos yksi jäsenvaltio joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Muotoilu on lähellä Naton perussopimuksen 5. artiklaa, mutta tulkinnat Lissabonin sopimuksen turvatakuista vaihtelevat. Jonkinlaisen konsensusnäkemyksen mukaan apu voi olla muutakin kuin sotilaallista apua.

Kaikkiaan PRY-dokumentin voi sanoa vahvistavan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja tuovan kansainväliseen yhteistyöhön punokseen yhden säikeen lisää. Huomionarvoista ja Suomen kannalta myös ilmeisen hyödyllistä on kuitenkin myös muu kuin sopimuksen turvatakuita koskeva sisältö.

Suomi on halukas osallistumaan PRY:n projekteihin, jotka liittyvät muun muassa kyberpuolustukseen, meripuolustukseen sekä logistiseen yhteistyöhön. Osille näistä ja muista hankkeista voivat päästä myös suomalaiset yritykset.

Vaikka EU:ssa on puhuttu turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä pitkään, todelliset aikaansaannokset ovat olleet vaatimattomia. Keskeinen syy on ollut jäsenvaltioiden enemmistön heikko motivaatio. Nykyisestä 28 jäsenmaasta 22 on rakentanut puolustuksensa Nato-jäsenyyden antaman turvan varaan.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden saamat hyödyt yhteisen turvallisuuspolitiikan vahvistumisesta ovat kuitenkin myös taloudellisia. Koordinoiduissa puolustusvälinehankinnoissa säästöt laskettaneen kymmenissä miljardeissa. Niillä rahoilla on käyttöä jäsenmaissa ja itse EU:ssa, kun Britannian lähtö puolentoista vuoden päästä viiltää unionin tuloihin 15 prosentin loven.

On kuitenkin syytä toivoa, ettei vahvistuva puolustusyhteistyö sysää unionissa syrjemmälle muita keskeisiä teemoja, joissa tarvitaan maanosan- ja maailmanlaajuista yhteistyötä: siirtolaiskysymyksen hoidossa, nuorisotyöttömyyden nitistämisessä tai vaativimpana kaikista kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.

Kun maailma muuttuu ja kansainvälisen politiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, myös Euroopan unionin pitää päivittää toimintaansa uusien tilanteiden mukaiseksi, perusarvojaan unohtamatta. Rauhan säilyttäminen voi vaatia myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisia toimia.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Nyt jo kolmas YYA sopimus. Ensin isäntämaasopimus sitten aiesopimus ja nyt sitten vielä kolmas YYA.
Kyllä on Suomen sotilailla vientiä, kaikkien turvaksi on riennettävä tarvittaessa. Ensin kun ryssivät asiansa sodaksi niin kyllä Suomi auttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tehdään varmuuden vuoksi YYA vielä Venäjän, Kiinan ja Intiankin kanssa.
Ei ole sitte idästäkään uhkaa, päinvastoin tulevat avuksi jos hyökkäys tuleekin lännestä, maan alta tai ulkoavaruudesta. On sitte noita YYA sopimuksia joka lähtöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On Suomi ennenkin hehkuttanut kansainvälisiä sopimuksia, muistelen kansainliittoa, YK:n edeltäjää. Nuori itsenäinen kansa uskoi eri maiden yhteisön tuovan turvan kansalleen. Lisäksi luotettiin Ison-Britannian rientävän Suomen avuksi hädän hetkellä, hyvä voin ja puutavaran ostaja tulee varmasti apuun, luultiin. Talvisodassa Suomi lähetti kirjeen Isoon-Britanniaan. Kirjeessä oli kuvaus Suomen armeijan puutteista, mm. pyydettiin tykistöpattereita ja lentokoneita. Tyhjää täynnä oli Britannian apu Suomelle talvisodassa. Kansainliitto vain erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään, kun Stalin hyökkäsi Suomeen, se apu oli siinä. Sopimukset ja kansainvälinen kanssakäyminen on Suomelle hyväksi, mutta natojäsenyys on nykyisin länsimainen tapa turvata kansan turvallisuus. Uskokaa jo, päättäjät. Jukka Tarkka sanoi totuuden radiossa eilen. Suomen päättäjät ovat tyhmyydessään sitoneet Suomen natojäsenyyden kansanäänestykseen. Hyvin neuvoteltu natojäsenyys on turha, koska kansa äänestää arvaamattomasti. Suomen tasavallan johdolta menee uskottavuus ulkomaiden silmissä, jos kansa äänestääkin natojäsenyydelle "ei", Jukka Tarkan näkemys. Tässä pattitilanteessa kiemurrellaan ja väännellään vuodesta toiseen, olisi niin mukava olla Naton jäsen, mutta kun ei sittenkään. Eduskunta päättäköön Suomen natojäsenyydestä, kaikista paras ratkaisu Suomen kannalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.11.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image