Kuten keskiviikon Kaleva kertoi, niin sanottujen pienten kielten suosio on romahtanut ylioppilaskirjoituksissa.
Lyhyen saksan kokeeseen ilmoittautuneita oli viime vuonna viidennes verrattuna vuoteen 1997. Lyhyen ranskan suosio on pudonnut 60 prosenttia.
Espanjan kirjoittajien määrä on kaksinkertaistunut, mutta luku on yhä pieni. Pitkän venäjän kirjoitti tänä keväänä noin 150 varsinaista kokelasta. Itänaapurissa 140 miljoonaa ihmistä puhuu tuota kieltä.
On erinomaista, jos suurella osalla koulunsa päättävistä on kohtuullinen englannin hallinta. Se alkaa olla kansalaisen perustaitoja. Tämä oppi näyttää kuitenkin johtaneen siihen hätäiseen päätelmään, että muiden kielten opiskelu ei olisi tarpeen.
Näkemys tuskin pitää paikkansa. Vaikka suomalaisten kielitaito ei ole heikoimpia, suurten maailmankielten osaaminen on meillä englantia lukuun ottamatta ohutta. Silti kansainvälistyvässä maailmassa kyky tulkita ja ymmärtää muita kulttuureja on tärkeämpää kuin koskaan ennen.
Osasyy meneillään olevaan kielitaidon kaventumiseen on siinä, että ylioppilaaksi voi päästä tätä nykyä aika vähäisellä kielten opiskelulla.
Kun kuntien opetustoimissa haetaan säästöjä, vaihtoehtoisten kielten ryhmät ovat herkästi liipaisimella. Kolmas jarru lienee se, että lukio-opiskelu on kaikkiaan varsin raskasta. Syntyy kiusaus mennä tuo vaihe läpi vähäisin kieliopinnoin.
Pakollisuus ei saisi olla ensisijainen tapa saada nuoret kielten pariin. Motivaatio on aina parempi, jos halu opiskeluun syntyy omasta oivalluksesta.
Laaja kielitaito voisi olla kansakunnan valtti. Esimerkkimaaksi sopii vaikkapa Hollanti. Suomalaisten kielitaitoja ei saisi päästää rapautumaan vaan vahvistaa.
Kommentit
EUn bensasta ja dieselistä kolmasosa tulee Venäjältä, Suomessa osuus on varmasti merkittävästi suurempi.
Venäjällä pitää osata Venäjää jos haluaa menestyä liiketoimissa. Venäjä on aivan vieressä kasvava ja vakaa markkina-alue kaikista ongelmistaan huolimatta.
Saksalaiset opettelevat ahkerasti venäjää ja samalla ovat tekemässä businestä kaikkialla Venäjällä lähes kaikilla liiketoiminnan sektoreilla.
Suomalaiset menettävät jatkuvasti Venäjän markkinoitaan osittain Suomen taloustilanteen takia ja osittain kielitaidottomuuttaan.
Suomalaisen laatulehdistön Venäjäuutisointi saa hymyn kasvoilleen kun huomaa Venäjäuutisten tulevan Reutersilta, BBC jne... Suomessa ei edes toimittajat osaa venäjänkieltä. Myöskin venäjän kieltä sujuvasti taitavat kansanedustajat katsottaneen vähintäin turvallisuusriskiksi.
Onneksi meillä on sentään pakkoruotsi rikastuttamassa kielten osaamistamme! Harmi että ruotsalaiset eivät tuota tajua kun he puhuvat minulle englantia...
Poliitikot ovat huolissaan vain ja ainoastaan siitä, että ruotsalaisille riittää palvelijoita. Siksi muun muassa SDP:n nuoret vaativat pakko-ruotsia ala-asteelle.
Ruotsi on suuri kauppakumppani, jonne pienyrityksenkin on ollut suht helppo laajentaa toimintaansa. Kielitaidosta en ole kuullut kenenkään sanovan, että se on haitta.
Venäjän kielen taito on täysin turha, jos et sitten satu olemaan kausimyyjä jossain Lappeenrantalaisessa Inter-sportissa. Isommat bisnekset tehdään englanniksi.
Espanja on tuleva valtakieli. Latinalainen-Amerikka nousee.
Eräs keino lisätä saksa/ranska/venäjä -kolmikon suosiota olisi poistaa toisen kotimaisen pakollisuus ja ottaa tilalle 6-7 luokalla aloitettava pakollinen toinen vieras kieli. Olettaen, että suurin osa lukee englantia ensimmäinä vieraana, tulisi tällä tavalla huomattavasti nykyistä enemmän muiden kieltenkin osaajia. Etenkin kun itse valitun kielen opiskeluun olisi oppilaillakin enemmän motivaatiota.
Hollanti on huono vertailukohde, koska hollannin kieli on hyvin lähellä saksaa ja englantia. Lisäksi Hollanti sijaitsee Euroopan vilkkaimmalla ydinalueella ja maan vuosisataiset perinteet viittaavat tiiviiseen ja suvaitsevaan kansainvälisyyteen. Valitettavasti meillä Suomessa tyydytään kilpailemaan siitä, kuka osaa parhaiten mollata ruotsia (vrt. ns. pakkoruotsi) ja herättämään epäluuloa Venäjää kohtaan. Maahanmuuttajat herättävät jo kauhua. Lukio-opetus on hellittämätöntä kurssien pakkosuorittamista, mikä nyt ei kovin edistä oppimista. Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää, mutta onnistuukohan se, jos emme ymmärrä edes oman kulttuurimme historiaa ja edellytyksiä. Amerikan Yhdysvaltojen nousu maailmanvallaksi toisen maailmansodan jälkeen on kenties tärkein tekijä, miksi kulttuurinen osaamisemme on kaventunut tai edennyt kapeaa rataa. Suomi, kuten moni muukin maa, on amerikanisoitunut. Jo pelkkä vilkaisu TV-kanavien ohjelmatarjontaan osoittaa tämän.
sitä se pakkoruotsi teettää, monilla ei ole mielenkiintoa eikä välttämättä rahkeitakaan ottaa kolmatta vierasta kieltä kahden pakollisen rinnalle
ruotsin kielen osaaminen on rikkaus joka auttaa muiden eurooppalaisten kielten opiskelussa, erityisesti saksan. Minkä tahansa germaanisen kielen opettelu lisää yleistä ymmärrystä sukukielten logiikkaa kohtaan.
Itse en ainakaan ole ottanut lukiossa muita kieliä kuin "perus"kielet, eli äidinkieli, englanti ja ruotsi. Useampi veisi liikaa aikaa. Mielelläni toki ottaisin ruotsin tilalle esimerkiksi venäjän tai espanjan, joilla on paljon enemmän käyttöä, mutta eipä niitä kursseja mahdu yhdessä muiden kanssa lukujärjestykseen.
Kaiken lisäksi kommentissasi on melkoinen ristiriita: "ruotsin kielen osaaminen on rikkaus joka auttaa muiden eurooppalaisten kielten opiskelussa" Kyllä, mutta sen ruotsin takia niitä muita ei edes aloita.
Porttiteoria on kumottu jo niin monta kertaa, että saa olla melko epätoivoinen kun yrittää tarjota sitä vieläkin. Jos saksaa haluaa oppia, niin kyllä järkevintä on opiskella suoraan saksaa. Sitten onkin olemassa taas se rikkaus joka auttaa opiskelemaan muita eurooppalaisia kieliä. Ja missään vaiheessa ei tarvittu ruotsin kieltä.
Tästähän se on todellisuudessa kyse. Suomenkieliset lapset opiskelevat jo kahta pakollista vierasta kieltä. Vaatii melkoista harrastuneisuutta, jos valitsee siihen vielä kolmannen. Järkevintä olisi vaatia kahta pakollista vierasta kieltä, mutta opiskeltavat kielet saisi valita.
"Osasyy meneillään olevaan kielitaidon kaventumiseen on siinä, että ylioppilaaksi voi päästä tätä nykyä aika vähäisellä kielten opiskelulla."
Ei kai ennenkään ole tarvinnut muuta kuin englannin (ja ruotsin)?
"Laaja kielitaito voisi olla kansakunnan valtti. Esimerkkimaaksi sopii vaikkapa Hollanti."
Vähän selvennystä?
Eiköhän suurin syy tärkeiden kielien osaamattomuuteen ole pakkoruotsi.