Pääkirjoitus

Suo­ma­lais­ten EU-suh­de myön­tei­sen kriit­ti­nen

EU:n lopullinen murtautuminen jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi velkakriisin takia ei yllättäen olekaan lisännyt kansalaisten EU-vastaisuutta.

EU:n lopullinen murtautuminen jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi velkakriisin takia ei yllättäen olekaan lisännyt kansalaisten EU-vastaisuutta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoreen asennetutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti

EU-jäsenyyteen.  Vastaavasti tutkimus kertoo myös EU-kriittisyyden kasvusta.   Kriittisesti suhtautuvat eivät välttämättä aja Suomen eroa EU:sta.

Ristiriitainen tilanne selittyy sillä, että takavuosien juupas-eipäs-asenteesta on siirrytty monitahoisempaan suhtautumiseen. Myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen ei siten sulje pois mahdollisuutta samanaikaiseen kriittiseen tarkasteluun.

EU:ta pidetään edelleen esimerkiksi auttamattoman byrokraattisena. Moni on myös kyllästynyt siihen, että  talousasiat hallitsevat, kun tarjolla olisi myös yhteisöllisyyden elementtejä.

Euron kriisistä huolimatta suomalaiset suhtautuvat myönteisesti yhteiseen valuuttaan. Kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, miten kriisiä on hoidettu, mutta klubia ei silti olla valmiita jättämään.

Suomalaisten sitoutuminen EU-jäsenyyteen ja euroon näyttäisi joka tapauksessa olevan  laajempaa ja vahvempaa kuin koskaan aiemmin. Tätä tulosta ei voi olla hämmästelemättä, kun poliittisessa keskustelussa käydään päivittäistä kädenvääntöä velkakriisin hoidosta.

Suomalaisten myönteisellä EU-asenteella on merkitystä paitsi kotimaiselle, myös ulkomaiselle kansalaismielipiteelle. Suomen merkitys

EU:ssa on talouskriisin yhteydessä korostunut. Kansalaismielipide tukee tiukkaa linjaa. Suomi on esimerkkinä asiansa hyvin hoitaneesta EU-myönteisestä maasta.