Ruoan hinta Suomessa on euromaiden kalleimpia. Tämä johtuu kaupan keskittymisestä kahdelle keskusliikkeelle sekä keskimääräistä korkeammasta arvonlisäveroprosentista.
Eläminen Suomessa on tunnetusti kallista. Euromaiden vertailussa ruoan hinta Suomessa on toiseksi korkein Itävallan jälkeen. Kun mukaan lasketaan koko Eurooppa, Suomi on kuuden kärjessä.
Euroopan komission alaisen Eurostatin viimeisimmän vertailun mukaan ruokakori Suomessa maksaa lähes viidenneksen enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Alkoholi on Suomessa EU:n kalleinta. Sen hinta on peräti 75 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella.
EU:ssa kalleinta elämää vietetään Tanskassa. Euroopan mitassa aivan omaa luokkaansa on EU:hun kuulumaton Norja, jossa hinnat ovat lähes kaksinkertaiset EU-maiden keskiarvoon verrattuna.
Suomen korkea hintataso selittyy pää-asiassa sillä, että kauppa on keskittynyt kahdelle keskusliikkeelle. Todellista kilpailua ei pääse syntymään, ja ruoan arvonlisäprosentti on liki kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna.
Suomen kilpailuviranomaiset ovat puuttuneet kaupan keskittymiseen, mutta huonolla menestyksellä. Kaksi keskusliikettä hallitsevat päivittäistavarakauppaa suvereenisti yli 80 prosentin markkinaosuudellaan.
Kahden keskusliikkeen asema on kohentunut sitä kautta, että kilpailijoita on poistunut markkinoilta. Keskusliikkeet ovat hoitaneet asiansa niin, että ne ovat päässeet valtaamaan parhaat kauppapaikat.
Kahden kauppaa häiritsemään pyrkivät uudet tulokkaat joutuvat käymään kovan taistelun kauppapaikoista, eikä niitä tahdo irrota edes sitä kautta.
Ylivertaisen asemansa vuoksi keskusliikkeet ovat onnistuneen lohkaisemaan kasvavan siivun ruoan kuluttajahinnasta. Se on johtanut paitsi hintojen nousuun myös siihen, että sekä alkutuottajien että elintarviketeollisuuden pala kakusta on kaventunut.
Toinen merkittävä tekijä on ruoan arvonlisävero, joka nousi Suomessa vuodenvaihteessa prosenttiyksikön 14 prosenttiin. Useimmissa Euroopan maissa se on noin puolet Suomen arvonlisäveroprosentista.
Useimmissa Euroopan maissa on käytössä yleisen arvonlisäveron lisäksi yksi tai kaksi alennettua verokantaa sekä nollavero. Suomessa ruoan lisäksi alennettua kymmenen prosentin arvonlisäveroa sovelletaan muun muassa lääkkeisiin.
Jos valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ehdotus arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä 22 prosenttiin toteutuu, se merkitsisi rajua korotusta suomalaisten ruokakauppalaskuun. Keskivertoperheelle se tietäisi satojen eurojen lisämenoa vuodessa.
Ruoan hinta nousee niin hivuttaen, ettei se aiheuta suurempia tyytymättömyyden ilmauksia. Kansalaiset ovat oppineet hyväksymään mukisematta sen, että kaikki hinnat nousevat aina.
Näinä aikoina ansiotaso ja erilaiset sosiaaliset etuisuudet pysyvät paikallaan tai niiden reaalinen ostovoima jopa laskee.
Tämä merkitsee, että yhä useampi euro menee ruoan kaltaisiin perustarpeisiin. Markkinat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi toimia.