Uudenvuodenaattona OP:n verkkopankkiin, sitten Nordeaan ja viimeksi Danske Bankiin tehdyt palvelunestohyökkäykset ovat todennäköisesti vasta alkua sille, mitä tuleman pitää.
Hyökkäykset tekee erityisen viheliäiksi se, että niitä on teknisesti helppo suorittaa. Vaikka asiakkaiden rahoihin ei tällä tavoin päästä käsiksi, kyetään tekemään kiusaa ja halvaannuttamaan pankkitoimintaa suuntaamalla valtava määrä liikennettä verkkopalveluun. Pahimmillaan järjestelmä voi kaatua pitkäksi aikaa.
Pankkitoiminnan luotettavuuden ehdoton edellytys on, että suojaus kestää ja että hyökkäykset saadaan torjutuiksi heti alkuunsa niin, ettei niistä koidu haittaa asiakkaille. Viikon kestäneet hyökkäykset osoittavat, että turvallisuuden parantamisessa riittää vielä työsarkaa.
Viime päivinä tapahtuneiden hyökkäysten pitkä kesto on Suomen oloissa poikkeuksellista. Palvelunestohyökkäyksillä on onnistuttu keskeyttämään toimintoja useita kertoja ja vaikeuttamaan pankkikortilla maksamista. Erityisiä ongelmia on ilmennyt ulkomailla.
Maailmalla vastaavia operaatioita on tehty enemmän ja paljon suuremmissa mittaluokissa kuin Suomessa.
Rikollisuus ei tälläkään saralla tunne rajoja. Vaikka todennäköisenä pidetään, että palvelunestohyökkäykset ovat kotikutoista tekoa, jotkut asiantuntijat eivät ole sulkeneet pois ulkomaisia tekijöitäkään. Mikään ryhmittymä ei kuitenkaan ole ilmoittanut olevansa hyökkäysten takana, eikä ketään ole vielä epäilty syylliseksi.
Palvelunestohyökkäyksen pystyy tekemään paitsi alan ammattilainen myös asiansa osaava harrastaja. Joidenkin arvioiden mukaan vuodenvaihteen tapahtumissa saattaa olla kysymys vain vapaa-aikaa kuluttaneiden, tekniikkaa hallitsevien nuorten puuhastelusta.
Jos näin on, järjestelmien toimivuuden hyväksi on tehtävä jotain heti. Miten palveluihin voidaan luottaa, jos kuka tahansa järjestelmiin perehtynyt pystyy saamaan aikaan tällaista sotkua? Mihin kykeneekään huippuammattilainen?
Pankkien asiakkaita lohduttaa aika vähän tieto siitä, että suomalaispankkien turvallisuusjärjestelmät kestävät vertailun monien muiden maiden vastaavien järjestelmien kanssa.
Maailman mitassa vakavat tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä on yksi lähitulevaisuuden suurista vitsauksista, etenkin kun kaikki palvelutoiminta siirtyy yhä enemmän tapahtumaan tietoverkoissa.
Pankkiala on tehnyt kovasti töitä järjestelmien turvallisuuden hyväksi. Turvallisuus on ehdoton edellytys sille, että kansalaiset voivat luottaa omaisuutensa pankkien hoidettavaksi. Usko järjestelmään ei saa horjua missään tilanteessa.
Rikolliset kulkevat usein pari askelta viranomaisten edellä. Pankkijärjestelmien suojaamisessa täytyy päästä tilanteeseen, jossa marssijärjestys on päinvastainen.
Pääkirjoitus