Stora Enson ilmoitus 2 500 työpaikan vähentämisestä ei tullut suurena yllätyksenä sen jälkeen kun yhtiö kertoi keväällä käynnistävänsä 200 miljoonan euron säästöohjelman.
Irtisanottavien määrä on valtava. Suomessakin lähtöpassit annetaan 650:lle eli joka kymmenennelle Stora Enson palkansaajalle. Ruotsissa lopputulin voi saada 750, muualla Euroopassa 850 ja Euroopan ulkopuolella 120 työntekijää.
Leikkauksia perustellaan Eurooppaa vaivaavalla taloustaantumalla, paperin kysynnän pidemmän aikavälin vähentymisellä ja tuotannon heikolla kannattavuudella. Toisaalta tämä paljastaa sen, ettei metsäteollisuus ole kyennyt muuntautumaan ja uudistamaan tuotteitaan vastaamaan tämän päivän kysyntää.
Metsäteollisuuspaikkakunnilla toistakymmentä viime vuotta on eletty jatkuvan pelon vallassa. Jopa kannattavia yksiköitä, kuten Kemijärven sellutehdas, on lopetettu, tuotantoa karsittu ja väkeä vähennetty.
Tilanteen tekee erityisen ikäväksi nyt se, että työpaikkojen määrä Suomessa vähenee kovaa vauhtia myös monella muulla alalla. Rakennemuutos ravisuttaa useita toimialoja ja yhdessä talouden taantuman kanssa saa näkymät synkiksi.
Tällä kertaa Stora Enso ei tiistaina kerrotun mukaan pane kiinni tehtaitaan Suomessa, vaan leikkaukset tehdään vähentämällä väkeä koko organisaatiosta.
Irtisanomisten kohdistumisesta ei ole yksityiskohtaista tietoa. Viime viikolla ilmoitettiin, että Kemin Veitsiluodon tehtailta lähtee 50 työpaikkaa ja että Oulusta ja Anjalankoskelta poistuu yhteensä saman verran. On epäselvää, tuoko tiistain ilmoitus lisää ikäviä uutisia.
Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ammattiliitot ovat ymmärrettävästi näreissään. Ne ovat ehättäneet jo huutaa Stora Enson suurimpiin omistajiin kuuluvaa valtiota ja sen omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä Heidi Hautalaa (vihr.) ottamaan kantaa yhtiön aikeisiin.
Huuto tuskin johtaa mihinkään, sillä valtion omistajaohjauksen keinovalikoimiin ei kuulu sekaantua yksittäisten yritysten toimivan johdon tekemisiin siitä huolimatta, että valtio on merkittävä omistaja.
Valtio pystyy sen sijaan vaikuttamaan poliittisin ratkaisuin siihen, voiko metsäteollisuus tulevaisuudessa toimia ja kehittyä Suomessa. Tällä hetkellä tärkeintä on löytää puulle uudenlaista käyttöä, sillä kaikki merkit viittaavat paperin kulutuksen laskun jatkuvan keskeisillä markkina-alueilla Euroopassa.
Metsäteollisuuden merkitys Suomen taloudelle on edelleen ratkaisevan tärkeä. Nettoviennistä sen osuus on kolmisenkymmentä prosenttia, ja ala työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä noin 150 000 ihmistä.
Perinteisen metsäteollisuuden näkymät ovat kuitenkin heikot: tehtaiden sulkemisia nähdään vielä lisää.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö metsästä saataisi merkittävää osaa toimeentulosta tulevaisuudessa. Sen on tapahduttava uusin tuottein. Suuri merkitys on puusta saatavalla energialla, muun muassa biodieselillä ja muilla polttoaineilla.