Eduskunnassa heinäkuussa käydystä Espanjan tukipakettikeskustelusta lähtien perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia on hiillostettu siitä, ettei hän sano suoraan, haluaako hänen puolueensa Suomen irtaantuvan eurosta ja ottavan markan takaisin.
Soini selvensi näkemystään esityksellä (Kaleva 19.8.), että Pohjois- ja Etelä-Eurooppaan luotaisiin omat rahaliitot. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Soini tekee edes jonkinlaisen konkreettisen ehdotuksen eurokriisin ratkaisuksi. Siinä mielessä kannanottoa on tervehdittävä ilolla.
Käytännössä tällainen jatko olisi varsin ongelmallinen. Se ajaisi Euroopan ainakin osittain entistä rajumpaan syöksykierteeseen. Valuuttapakoa etelästä ei estäisi mikään ja voi olla, että tämä toisi uusia ongelmia myös vauraalle pohjoiselle.
Ilmeisesti perussuomalaisissa on kuitenkin huomattu, ettei yksioikoinen euron tukipolitiikan vastustamislinja johda keskustelua eteenpäin eikä takaa edes eurokriittisten tukea puolueelle.
Soinin on ollut vaikea ottaa selkeää kantaa euroon, koska suhtautuminen yhteisvaluutan säilyttämiseen jakaa perussuomalaiset.
Vaikutusvaltaisista perussuomalaisista muun muassa Soinin paikalle Euroopan parlamenttiin noussut Sampo Terho on sanonut, etteivät perussuomalaiset halua Suomen eroavan eurosta.
Kalevan heinäkuussa tekemän mielipidemittauksen mukaan lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta kannattaa eurojäsenyyttä.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Soini taiteilee markan ja euron välimaastossa. Hän ei olisi poliitikko, ellei hän olisi jo tarkentanut sanomisiaan (HS 20.8.) toteamalla, että hän edelleen pitää parhaana kotimaisen valuutan palauttamista.