Perussuomalaiset on menettänyt opposition ykköspaikan mielipidemittauksissa kannatustaan reippaasti kasvattaneelle keskustalle. Tämä heijastuu puheenjohtaja Timo Soinin käytökseen.
Soinin leppeät letkautukset ovat vaihtuneet mauttomiksi piikittelyiksi kuten kuntatyöntekijöiden nimittelyyn nilkeiksi.
Soini on ottanut tiukan kannan tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja vaatii ryhmätovereita tekemään samoin. Perinteisesti tällaisissa asioissa kansanedustajille on annettu vapaat kädet toimia omantunnon mukaan.
Eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen yli 164 000 ihmisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi.
Soini pitää asiaa niin merkittävänä, että hän edellyttää jokaisen eduskuntaryhmänsä jäsenen äänestävän aloitetta vastaan. Hän perustelee näkemystään puolueen eduskuntavaaliohjelmaan kirjatulla kielteisellä kannalla.
Soini sanoo puolustavansa vaaliohjelman jokaista riviä eikä hyväksy, että muutkaan ottaisivat siitä vain mieleisiään osia kuin rusinoita pullasta.
Tässä asiassa ei voi moittia, etteikö Soini ole suoraselkäinen. Hän toimii itse saarnaamallaan tavalla. Näkemys vain on kuin pimeältä keskiajalta.
Samalla tavalla Soini ei ole toiminut monissa muissa kysymyksissä, joissa perussuomalaisten mielipiteet ovat hajonneet. Myös hänen kantansa ryhmäkuriin näyttää muuttuneen.
Muutama vuosi sitten Soini kirjoitti ”plokissaan”, ettei perussuomalaisten eduskuntaryhmällä ole ryhmäkuria ja että riittää, kunhan ryhmäkokouksessa etukäteen kertoo olevansa käsiteltävästä asiasta eri mieltä.
Nyt tämä ei riitä, ei ainakaan tässä asiassa.
Soinin takinkäännös on ymmärrettävissä sitä taustaa vasten, että valtavaksi paisuneen ja hajanaisen eduskuntaryhmän paimentaminen käy voimille. Puolueen sisällä löytyy mielipiteitä laidasta laitaan puhumattakaan siitä, että kenttä on täynnä kriisinpoikasia.
Politiikan pelurina Soini tietää, ettei hyvä seuraa, jos puolue menee seuraaviin vaaleihin villinä laumana.
Kannattajakunta saattaa unohtaa tai antaa anteeksi porukan sekoilun ensimmäisen parin eduskuntavuoden ajalta, mutta mitä lähemmäs vaaleja tullaan, sitä kovemmaksi käy paine osoittaa yhtenäisyyttä.
Vaatimalla kuria ja järjestystä omiltaan tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyssä Soini panee itsensä likoon. Asia ei ole läpihuutojuttu edes eduskuntaryhmässä, jossa löytyy lain kannattajia. Puhumattakaan puolueen äänestäjäkunnasta. Mielipidemittausten mukaan äänestäjissä on enemmän lain kannattajia kuin vastustajia.
Soinin hermostuneisuutta on omiaan lisäämään se, etteivät hänen EU-vastaiset hengenheimolaisensa yltäneet Saksan liittopäiville ja euroalueen taloudessakin näkyy hienoista valoa.
Pahinta myrkkyä tarjoaa kuitenkin keskusta, joka kamppailee samoista äänestäjistä perussuomalaisten kanssa.