Pääkirjoitukset

Seitsemän kauhun vuotta

Pääkirjoitukset 28.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Syyrian sisällissodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin maaliskuussa 2011. Väkivallan loppu ei edes häämötä.

Ainakin 400 000 ihmistä on menettänyt henkensä. Sodan loppumisen avaimet ovat ulkovalloilla.

Niin sanotun arabikevään aallot ehtivät Syyriaan maaliskuussa 2011. Itsevaltaiselle presidentti Bashar al-Assadille demokratialiikehdintä oli uhka, joka piti taltuttaa voimalla. Hallituksen väkivalta kansalaisiaan vastaan johti uusiin protesteihin ja uuteen väkivaltaan. Pian tilanteeseen sekaantuivat jo ulkovallat.

Nyt seitsemän vuoden sotimisen jälkeen uhreja on tullut noin 400 000. Diktaattori istuu edelleen vallassa Damaskoksessa, koska Venäjä ja Iran ovat näin halunneet. Ulkovalloista kriisiin ovat sotkeutuneet myös Turkki, Libanonin Hizbollah-liike ja Yhdysvallat.

Alueen suurin sotilasmahti Israel on vielä pysynyt tapahtumista sivussa. Pääministeri Benjamin Netanjahun parin viikon takaisesta puheenvuorosta päätellen Israel ryhtyy kuitenkin toimiin, jos se kokee arkkivihollisensa Iranin toimet Syyriassa itselleen uhaksi.

YK ja muu kansainvälinen yhteisö ovat seuranneet sisällissotaa ilman kykyä puuttua tapahtumien kulkuun. Kykyä ei ole ollut, kun ei ole ollut yksimielisyyttä siitä, kenelle valta Syyriassa kuuluu.

Vähäinen toivon merkki virisi viime viikonloppuna, kun YK:n turvaneuvosto pystyi sopimaan Syyria-päätöslauselmasta. Siinä vaadittiin maahan tulitaukoa ”viipymättä”.

Lauselmaan jäi kuitenkin al-Assadin ja Venäjän mentävä aukko. Tekstin mukaan tulitauko ei koske operaatioita Isisiä ja al-Qaidaa tai äärijärjestöjen tukijoita vastaan.

Viime viikot Syyrian hallitus on Venäjän tuella pommittanut armottomasti Damaskoksen lähellä sijaitsevaa Itä-Ghoutan esikaupunkia, jossa asuu vajaat 400 000 syyrialaista. Hallitus on käyttänyt YK:n mukaan jälleen myös taistelukaasuja.

Itä-Ghoutan siviilit ovat esikaupunkia hallussaan pitävien sunnikapinallisten ihmiskilpinä. Tilanteen helpottamiseksi tiistaina tavoiteltu viiden tunnin tulitauko lääkkeiden kuljettamiseksi ja siviilien evakuoimiseksi epäonnistui.

Vaikka YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut tilannetta ”helvetiksi maan päällä” ja Saksan liittokansleri Angela Merkel joukkomurhaksi, mitään nopeaa ratkaisua ei tilanteeseen näytä olevan, ei Itä-Ghoutassa eikä koko Syyriassa.

Juuri nyt todennäköiseltä näyttää se, että sota jatkuu kunnes siihen sekaantuneet ulkovallat – ennen kaikkea Venäjä ja Iran – saavat hallituksen vastustajat lopullisesti nujerretuksi. Se ei ole vielä lähellä. Toinen mahdollisuus on, että nuo tahot katsovat sodan kustannusten nousevan liian kalliiksi ja suostuvat sovintoon.

Jos ja kun sota venyy, kasvaa samalla myös riski, että ulkovallat ajautuvat vaikkapa onnettomien sattumien kautta sotimaan toisiaan vastaan.

Paras vaihtoehto olisi, jos merkittävimmät sotaan sekaantuneet tahot pystyisivät sopimaan tiestä rauhaan. Se merkitsisi todennäköisesti Syyrian jakamista osiin.

Nykyisen Syyrian rajojen sisälle on kestävää rauhaa ilmeisen mahdotonta rakentaa. Seitsemän sodan vuotta on kylvänyt maahan katkeruutta ja kostonhalua vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin.

MAINOS

Kommentoi

Lopppupäätelmät varmaankin oikeat, tuo alueen ainoa jotakuinkin sekulaari , monia uskontokuntia käsittänyt sosialistinen arabitasavalta on tuhottu pysyvästi, entiseen ei ole enää paluuta. Länsivallat piirsivät aikoinaan valtion rajat, ranskalaiset nostivat tuon entisen mandaattialueensa johtoon ennen pahoin syrjityt alaviitit, jotka pian miehittivätkin sekä armeijan että opetuslaitoksen. Ympärillä olevat arkkivanhoilliset valtiot ovat kuitenkin murentaa Syyriaa alusta lähtien, eivät pelkästään siis pääkirjoituksesa mainitut.
Mitä Bashar al-Assadiin tulee, niin ainakin Peter Scholl-Latourin (vieraili kutsusta preidentin luona joukuussa 2011) mielestä tuo kansan suussa kirahviksi kutsuttu olisi mieluuummin harjoittanut silmälääkärin ammattiaan, oli kuitenkin valtionjohtoon suunnitellun veljensä kuoleman jälkeen tavallaan velvoitettu hoitamaan presidenttiyttä, alaviitit eivät toki valtaa halunneet sunneillekaan luovuttaa. Tuo arabialainen "asabiya" taas pakottaa Basharin kaikin keinoin suojelemaan pienenä vähemmistönä olevia alaviitteja, muussa tapauksessa nämä olisi teurastettu heti.
Koko Syyrian tilanne on ollut alusta lähtien pirunmoinen sekasotku, ja yksiselitteisen kriisin syyllisen nimeäminen on pahemmanlaatuista yksinkertaistamista. Me suomalaiset emme ymmärrä asiasta paljon mitään, mieluusti olemme muiden eurooppalaisten tavoin vaatimassa maahan länsimaista demokratiaa, joka taas uskomattoman typerä utopistinen toiveuni, Sen vuoksi ei pitäisi kansoja kapinaan tahi sotaan yllyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

197 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Ehkäpä me jotka maksemme kaiken, veroprosentti yli 40%, ollaan kyllästytty elättämään jos jonkin sortin joutilasta ja vä... Lue lisää...
Kapitalisti

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

22.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image