Sähkömarkkinoilla pitäisi olla ostajan markkinat, sillä pörssisähkön hinta on nyt alimmillaan tällä vuosituhannella. Kuluttajat hyötyvät tästä eniten, jos kilpailuttavat sähkösopimuksiaan.
Sähkö kuuluu samaan elämälle välttämättömien tuotteiden virtaan kuin ruoka. Niillä on myös yksi yhteinen ominaisuus: niiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä noususuunnassa.
Sähkön hinnankorotuksia on totuttu perustelemaan sillä, ettei Norjan ja Ruotsin vesivarastoissa ole riittävästi vettä. Harvemmin hintojen on kerrottu alenevan sen vuoksi, että samaiset varastot olisivat täpösen täynnä.
Nyt kuuluu kummia. Vesitilanne Ruotsin ja Norjan altaissa on ollut hyvä jo toista vuotta. Ja hinnat ovat pudonneet.
Sähkön hinta pörssissä on laskenut ennätyksellisen alas. Vastaavaan tasoon on pääsy viimeksi toistakymmentä vuotta sitten kesällä 2000. Pörssihinnan lasku on alkanut näkyä myös kuluttajille myytävän sähkön hinnassa.
Sähkön hinta on tullut alaspäin koko vuoden. Tukkuhintojen alhainen taso on alkanut siirtyä kuluttajahintoihin, mutta ei suinkaan samassa tahdissa.
Sähköyhtiöiden julkiset toimitusvelvollisuushinnat eli ne hinnat, joilla sähköyhtiöt ovat velvoitettuja myymään sähköä oman toimialueensa kotitalouksille, laskivat alkuvuonna liki seitsemän prosenttia.
Suurin pudotus oli toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnoissa: yli 10 prosenttia. Myös eri pituisten määräaikaissopimusten hinnat putosivat jonkin verran toimitusvelvollisuushintoja enemmän.
Kovin suuria riemunkiljahduksia sähkön hinnan lasku ei vielä aiheuta, sillä lasku on merkinnyt kuluttajalle keskimäärin muutamaa kymppiä vuodessa sähkönkulutuksen suuruudesta riippuen. Pienkuluttajan hyöty saattaa olla vuositasolla parisenkymmentä euroa, kun taas sähkölämmitystaloudessa se voi nousta lähemmäs sataa euroa.
Kotitalouksien kannalta toki lohdullista on, että hinnat joskus laskevat ja markkinat toimivat myös tähän suuntaan eikä aina vain silloin, kun hintoja pitäisi nostaa. Osaltaan hintojen laskuun on johtanut se, että sähkön kokonaiskulutus on talouden hiljaiselon vuoksi vähentynyt.
Tällä hetkellä edullisinta sähkö on ollut niille, joiden sähkösopimus perustuu sähköpörssin hintaan. Tämä kuluttajille vielä melko uusi tuote sisältää määräaikaisia ja jatkuvia sopimuksia suuremman riskin äkillisiin hinnannousuihin.
Sähkömarkkinoiden toimivuutta on epäilty, sillä hintojen odotettiin laskevan selvästi sen jälkeen, kun sähkö vapautettiin kaiken kansan kilpailutettavaksi 1990-luvun lopulla. Sähköyhtiötä vaihtaa vuosittain alle kymmenen prosenttia kuluttajista.
Kuluttajat ovat kilpailuttaneet sähköntoimittajia melko laiskasti, vaikka kilpailutus on yksinkertaista ja kokemukset siitä ovat olleet hyviä. Yleensä kilpailutus kannattaa ja johtaa edullisempiin sopimuksiin.
Kilpailutus on se keino, jolla tavallinen kansalainen voi tehokkaimmin vaikuttaa oman sähkölaskunsa suuruuteen, sähkön säästämistä lukuunottamatta. Nyt kun sähkön hinta on alhaalla, kannattaa sopimus kilpailuttaa. Se on vaivansa väärtti.