Säännöt koskevat myös nettiä

Toimittajien murhat tuntuvat suomalaisessa elämänmenossa kaukaisilta, vaikka karmeita tapauksia tunnetaan läheltä, esimerkiksi venäläisen oppositiohenkisen Novaja Gazeta -lehden Anna Politkovskajan murha Moskovassa lokakuussa 2006.

Journalistit joutuvat muistuttamaan kerta toisensa jälkeen, että ammattitoimittajan murha loukkaa sananvapautta, vaikka se on tietenkin törkeä rikos henkensä menettänyttä ja hänen lähiomaisiaan kohtaan. Merkittävää tietoa tuottavien journalistien työn ydin lähtee nimittäin sananvapaudesta kansalaisten puolesta.

Toimittajien ammattieettistä toimintaa säätelevissä Journalistin ohjeissa todetaan, että "journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu."

Sananvapaus kuuluu kaikkien ihmisten perusoikeuksiin. Suomen perustuslain 12. pykälän mukaan sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Vapaus sanankäytön esteettömyyteen sisältää ajatuksen, että sanaa ja kuvaa ei sensuroida. Valtio tarkisti ja muokkasi julkista informaatiota Suomessa järjestelmällisesti viimeksi 60 vuotta sitten, jolloin se oli perusteltua sotaa käyvälle maalle. Kansalaisten paniikkimieliala haluttiin välttää kaunistetulla rintamakuvalla. Sotien jälkeisiä vuosikymmeniä on puolestaan kuvattu ulkopoliittisen itsesensuurin ajaksi.

Sananvapaus nyky-Suomessa mielletään helposti itsestäänselvyydeksi. Jottei historiaa tarvitse jossitella jälkikäteen, kaipaa nykyaika aina totuuden äänitorvia, jotka herättelevät näkemään, sensuroiko joku julkisuutta ja minkä takia.

Maailmanlaajuinen vapaa viestintäverkosto synnyttää harhakuvan lisääntyneestä sananvapaudesta. Verkkosivustot ovat toki avanneet kenelle tahansa täysin uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua. Parhaimmillaan kirjoittelu keskustelupalstalle luo yhteisön, joka jalostaa julkista keskustelua ja synnyttää ratkaisuja ihmisten yhteiseksi hyväksi.

Pahimmillaan keskustelupalstat lietsovat tunteenpurkauksiin, joihin harva antautuisi kasvokkain. Suomessa onkin jo annettu tuomioita herjauksesta internetin keskustelusivustoilla.

Internetin vapaan viestinnän huumassa tulee muistaa iänikuinen totuus, että vapaus lisää vastuuta. Kuten informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta huomauttaa tämän sunnuntain sananvapauden päivän haastattelussa Kalevassa, laki sananvapaudesta ei saisi jäädä välinesidonnaiseksi.

Vastuullisen median, etenkin laadusta huolehtivien lehtien ja niiden verkkosivustojen periaatteisiin kuuluu, että tietoa, mielipiteitä ja tunteita esitetään ensi sijassa avoimesti omalla nimellä, ilman pelkoa julkisuuden seurauksista.

Toimitustyön eettisiin periaatteisiin nojaava sivusto lähtee aina myös siitä, että ammattilainen tarkistaa sivustolle tulevan tiedon, kommentit tai tunteenilmaisut, mikä on kaukana ennakkosensuurista.