Monessa kodissa tuttu tilanne on, että jääkaapista löytyy nahistuneita vihanneksia, pilaantunutta maitoa ja homeista juustoa.
Kuivaelintarvikkeiden joukosta löytyy pussikaupalla vanhentuneita tuotteita.
Jostain syystä ruoka on jäänyt syömättä ja raaka-aineet valmistamatta. Sen sijaan pilaantuneet elintarvikkeet ja raaka-aineet joutuvat roskiin tai biojätteeseen. Voikin vain ihmetellä, mitä järkeä on antaa toiselta puolelta maapalloa tuotetun hedelmän pilaantua keittiössä.
Suomessa menee peräti 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa jätteisiin vuodessa. Nelihenkisessä perheessä se merkitsee ainakin 300 euron heittämistä roskiin.
Kotitalouksien ohella myös kaupoissa, ravintoloissa ja elintarviketeollisuudessa syntyy hävikkiä. Suurimpia tuhlareita ovat kotitaloudet ja kotitalouksista yksin asuvat naiset. Sinkkutalouksien korostuminen johtuu osaltaan siitä, että tarjolla ei ole riittävän pieniä pakkauksia.
Perheissä ruokaa saatetaan ostaa yli tarpeen, kun halutaan varmistaa ruuan riittävyys ja monipuolisuus. Kaupasta ostetaan monenlaisia elintarvikkeita, jos perheissä ei enää syödä yhteisiä aterioita, vaan perheenjäsenet noudattavat omia ruoka-aikoja ja ruokavaliota.
Periaatteessa ruokahävikkiin on helppo puuttua. Ostetaan kaupasta vähemmän ruokaa ja syödään ostetut tuotteet ennen kuin ne pilaantuvat.
Monissa EU-maissa ruokahävikki on suurempi ongelma kuin Suomessa. EU:ssa tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2025 mennessä. Globaalisti ruuan tuhlaaminen on iso talous- ja ilmastopoliittinen kysymys, johon jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Ostaa vain sen minkä syö.