Rosatom näyttää nyt vahvalta vaihtoehdolta Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan toimittajaksi.
Venäläisyhtiön tulo Fennovoiman osakkaaksi voisi pelastaa koko hankkeen.
Fennovoima Oy:n aie rakentaa ydinvoimala Pyhäjoelle ajautui viime syksynä syviin vaikeuksiin. Ensin yhtiön taustalla olevasta osakas- ja rahoittajajoukosta irtaantui S-ryhmä sekä muutamia pieniä energiayhtiöitä.
Vielä isompi vavahdus oli, että vain vähän myöhemmin Fennovoimasta kolmanneksen omistava saksalainen energiajätti E.ON jätti sekin hankkeen.
Kevään mittaan yhtiö näyttää saaneen rivinsä järjestykseen. Suuren, 1 600 megawatin voimalan ohella yhtiö ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia myös edullisemman 1 200 megawatin laitoksen rakentamiseksi. Nyt on edetty tilanteeseen, jossa vaihtoehtoina ovat japanilaisen Toshiban iso ja venäläisen Rosatomin toimittama keskisuuri voimala.
Kahdesta vaihtoehdosta venäläinen Rosatom on viime viikkoina nostanut selvästi osakkeitaan. Sen ulkomailla toimivan tytäryhtiön Rosatom Overseasin varatoimitusjohtaja ilmoitti torstaina, että yhtiö neuvottelee myös uuden voimalan osaomistajuudesta.
Jos Toshiba ei lyö pöytään jotain vastaavaa, Fennovoimalla tuskin edes on muuta vaihtoehtoa kuin valita Rosatom.
Oikeudellinen pulma asiassa on se, että hakiessaan periaatepäätöstä ydinvoimalan rakentamisesta Fennovoima mainitsi Arevan ja Toshiban nimet mutta ei Rosatomia.
Jos juridinen selvitys osoittaa, että periaatepäätöstä pitää hakea uudelleen, luvan saanti tuskin kuitenkaan kaatuu siihen, että hakemuksessa olisi nyt Rosatomin nimi.
Venäläinen ydinvoimaosaaminen sai aikoinaan Tšernobylin vuoksi maineeseensa vaikeasti oiottavan lommon. Pyhäjoelle ei kuitenkaan ole tarjolla surullisenkuuluisan grafiittihidasteisen voimalan kopiota vaan kovin toisenlainen painevesireaktori. Sellaisia ovat myös itärajan takaa toimitetut, luotettavasti yli 40 vuotta sähköä tuottaneet Loviisan voimalat, joiden turvallisuustasoa toki aikoinaan petrattiin suomalaismääräysten mukaisiksi.
Fennovoima on nyt ilmoittanut, että jos se valitsee Rosatomin, laitostyyppi päivitetään vastaamaan uusimpia suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Kyseessä ei myöskään olisi Olkiluoto 3:n kaltainen prototyyppi.
Fennovoima on ilmoittanut kertovansa uuden voimalan toimittajan tämän vuoden kuluessa. Jos yhtiön pitää hakea eduskunnalta uutta periaatepäätöstä, se toivottavasti saa ripeän käsittelyn.
Ennen kaikkea on syytä toivoa, että rahoitus järjestyisi ja rakentaminen pääsisi pian liikkeelle.
Varmuus rakentamisesta olisi myönteinen signaali, jollaista etenkin Pohjois-Suomessa nyt kipeästi kaivataan. Se loisi talouteen uskoa ja takaisi teollisuudelle sen, että täällä on tarjolla kohtuuhintaista energiaa myös pitkälle tulevaisuuteen.
Sellaista ylellisyyttä Suomella ei ole, että se voisi huolettomana katsoa täällä vielä toimivan teollisen tuotannon hiipumista tai toivottaa sen tervemenneeksi muille maille. Perusenergian saannin turvaamisessa on kyse myös suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisesta.